Tipsis

^ tuolla ketjussa Alkoholijuomat Tallinasta oli aiheesta Yellowglen Pink puhetta jo aiemmin. Lainaan itseäni: Tässä on muuten Baltic Guiden artikkeli, jossa on vertailtu kuohareiden hintoja Suomessa ja Tallinnassa vuodenvaihteessa 2012-13. Siitä käy myös ilmi, ettei Yellowglen Pinkiä myydä Tallinnassa. edit. jahas artikkeli on poistettu.

Kannattaa kurkistaa ketjuun Aasialaiset lentävät lyhdyt -sieltä löytyy pari vaihtoehtoideaa

Oih, neilikoiden ystävä odottaa innolla kuvia molemmilta

Zalandolla saa 10e kupongin liittymällä uutiskirjeen tilaajaksi. Alennuskoodeja löytyy ainakin sivuilta: alennuskoodi.fi alennuskoodeja.fi alennuskoodit.fi alennuskoodi.fm Tuleeko teillä muita mieleen?

Merkkaan itseni tähän ketjuun innolla odottamaan Marpin kokemuksia! Meillä olisi tarkoitus lähteä seuraavaksi Kroatiaan

Huh en ole muistanut käydä kirjoittelemassa ihanasta reissusta! Toivottavasti jollekulle hyötyä Matkakokemuksia Madeiralta Olimme Madeiralla toukokuun ensimmäisellä viikolla. Sää oli keväinen, lämmintä 15–20 c (paikallisten mukaan takatalviviikko), kahtena päivänä (tulo- ja lähtöpäivänä) aurinko paistoi täydeltä terältä, muuten oli puolipilvistä. Vuoristossa satoi välillä rajustikin, mutta kuuroittain, hetken päästä aurinko saattoi paistaa. Viikko ei ollut tarpeeksi ja Madeiralle tulee varmasti palattua! Madeiralla kuulosti olevan eniten brittituristeja, mutta myös saksaa kuulin paljon. Suomalaisiakin saarella käy ilmeisesti paljon, muutamia kohtasimmekin ja useissa ravintoloissa oli menut google-translate-”suomeksi”. Englannilla pärjäsi vallan mainiosti. Hotellit Asuimme ensin aivan Funchalin keskustassa, pienessä ”hotellissa” Residential Zarco. Huone oli halpa, mutta yhtä vanha ja kulunutkin, tosin hintaan kuului myös aamiainen (kahvia/teetä/kaakaota pöytiin tarjoiltuna sekä appelsiinimehua, sämpylä ja pullanomainen leipomus). Respassa puhuttiin hyvin englantia ja olivat avuliaita, sain ennen matkaamme heiltä lentokenttäbussin aikataulun sekä saapuessamme opaskirjasen lainaan (myös lukupiste löytyi). Huoneen nro 29 ikkuna antoi talon keskelle, pesutupaan ja lattia vietti, lisäksi se näytti olevan hotellin pienin huone. Seinät olivat ohuet ja huoneessa oli vain pöytätuuletin. Parasta Zarcossa oli sijainti ja langaton nettiyhteys. Maanantaina siirryimme Pestana Carlton Resortin yhteydessä olevaan apartementoon, Pestana Beach Clubiin. Pestana Carlton on 5 tähden hotelli, ja puitteet sekä aamiainen (yhdeltä aamulta 14 €) sen mukainen. Täälläkin kahvi/tee tarjoiltiin pöytiin, ja sitä saimmekin odottaa tulo- ja lähtöaamuja lukuun ottamatta kauan, tuntui kuin olisimme olleet tarjoilijoille näkymättömiä. Liekö syynä se, että 99 % hotellivieraista oli 50–80-vuotiaita (herrat khakihousuisia Dressman-mallien näköisiä). Aamiainen muuten oli todella hyvä, kaikkea löytyi kuoharista kustomoituun munakkaaseen. Ravintolat ja snack baarit Opaskirjojen suosittelemat paikalliset herkut, vartaat (Espatada) sekä vaalea kala banaanin kera (Espada), ovat maistamisen arvoisia. Paras pubi oli ehdottomasti Carltonia vastapäätä oleva Pub Number Two! Kotoisa pubi, jossa viihtyivät monenikäiset turistit. Baarimikot nuoria hauskoja miehiä, ei kuitenkaan limaisia tai liian tyrkkyjä ja tekivät aivan mahtavia drinkkejä! Eikä pelkästään tavallisia caipiroskia (4,50 €), vaan myös omia sekoituksia tuoreista hedelmistä tai omia variaatioita tutuista cocktaileista. Söimme myös perinteiseen paikalliseen leipään tehdyt tonnikalatäytteiset välipalat ja oli kyllä hyvää. (Parissa paikassa aiemmin olin ottanut jonkun drinksun, esim. mohiton tai pina coladan ja naama irvessä joutunut juomaan, sillä ruokoviina maistui niin selvästi läpi ja ananasmehua tuntui olevan vain väriksi.) Hotellia vastapäätä olivat myös ravintolat Kon Tiki ja Chalet (suoraan edessä) sekä Garden Grill (hotellin oikealla puolen, yläkerrassa Taj Mahal). Kaikissa kolmessa kävimme syömässä yhtenä iltana. Kon Tiki oli outo kokemus. Kyltin ja nimen perusteella odotin jotain inkoihin tmv. liittyvää, mutta ravintola olikin nimetty norjalaisen tutkimusmatkailijan laivan mukaan. Tarjoilijoilla (”mitä kuuluu, kukkuluuruu”) oli kilttikankaiset liivit ja outo huumorintaju, joka alkoi lievästi ärsyttää (esim. olin menossa terassilta sisään, tarjoilija pelleili oven kanssa, ettei muka päästä sisään). Paikan erikoisuus on kuumilla kivillä itse pöydässä kypsennettävät valtavat liha-annokset. Täällä söin kuitenkin haipihvin, kahden annoksen loppusumma 35 €. Ravintola-viinibaari Chaletiin menimme vappuaattona myöhään, mutta saimme silti erittäin ystävällistä palvelua, vaikka osa tarjoilijoista puhui/ymmärsi vain auttavasti englantia. Tarjoilijoilla oli oikein siisti työasu, kynähame, liivi ja solmio. Loppusumma oli hieman alle 40 €, sisältäen possuvartaan sekä tiukat paukut (á 4,50 €). Garden Grill ei todellakaan ole mikään ”puistogrilli” vaan oikein kiva paikka. Tonnikalapihvi oli todella hyvää ja täällä oli ehdottomasti paras talon valkoviini! Loppusumma (2xpihvit, viini, olut) oli 38 €. Keskustassa söimme Sé-kirkon kupeessa kahdessa paikassa. Apolo oli puitteiltaan aika askeettinen, mutta tarjoilijat fiinejä, loppusumma oli n. 50 € (2x paikallinen lihavarras, olut, viini, kahvi, passionvanukas). Liha oli oikein hyvää ja passionvanukas maukas ja raikas, vaikkakin kookas. Snack bar da Sé oli pettymys, tilasin minihampurilaisen, ja sain pihvin, salaattia ja mauttomat ranskalaiset (6,75 €). Minispagetti oli 5,75 €. Keskustan ravintolakadulla söimme O funil –nimisessä ravintolassa (terassilla pieniä lintuja häkissä). Espada oli minusta hyvää, kotiruokamaista, mutta avokista pihvi oli ”huoltsikkalaatua”. Tarjoilija puhui ainakin englantia ja saksaa ja täälläkin oli ”suomenkielinen” lista, mm. ”ehdotuksesta päällikkö” menu sisälsi annoksen ”pilko grillattu lehmä”. Kolmen ruokalajin menu maksoi 9,50 € ja jälkiruualla talo tarjosi Caramel Bacardit. Jonosta päätellen kaupungin parasta jäätelöä saa Lorenzon jäätelökioskiosta keskussa (Sén ja Zarcon välimaastossa). Iso pallo maksoi 1,50 € ja hyvää oli. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme paikkoihin kiertämällä kaupunkilevadan, eli keskusta-Lido-Camara de Lobos. Lidon kävelyllä pysähdyimme Magic Tea Houseen, jossa sain erittäin erikoisen hodarin (5,50 €). Kuivan sämpylän välissä oli sipulia ja porkkanaraastetta ja päällä sipsitikkuja. Loppusumma oli 20 e (hodari, voileipä, olut, viini). Camara de Lobosissa hörppäsimme rannan tuntumassa passionponchat (poncha de maracuja), jotka olivat tujut. Pikkuterassi oli jaettu useamman pikkuruisen kahvilan kesken ja se oli täynnä puluja, jotka eivät säästelleet ”ammuksiaan”. Täällä emme viihtyneet kauaa… Yleisesti kannattaa muistaa, että suurin osa ravintoloista on auki vain lounasaikaan (n. 12–15) ja päivällisaikaan (alk. klo 18). Tämä koski myös yllätykseksemme lentokentän ravintolaa. Minusta hassua oli madeiralaisten tapa sanoa ”excuse me”, kun laskivat lautasta pöytään ja vastata kiitokseeni ”thank you”. Levadat Luonto ja levadavaellukset upeine maisemineen olivat meidän pääsyymme Madeiran valintaan. Vaellukset eivät todellakaan tuottaneet pettymystä, aivan sanoinkuvaamattomia paikkoja! Niistä kuitenkin kirjoittelen sitten myöhemmin Autonvuokraus Vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi (Pikku-Clio 65 €/pvä, Espaco a Car and Moto, Avenida do Infante) ja suosittelen sitä ehdottomasti! Saaren vaihtelevine maastoineen kokee parhaiten ajamalla sen meren”rantaa” pitkin ympäri, sekä keskustan vuoristojen läpi. Tiet ovat kapeita, ja usein kipuavat serpentiininä vuorenrinteellä välillä huimissakin paikoissa. Funchalista Porto Moniziin mennessä kannattaa huomioida se, että maisemallinen vanha tie on yksisuuntainen Porto-Moniz – Sao Vicente ja toiseen suuntaan pääsee vain moottoritietä. Porto Monizissa on nätit luonnonmuovaamat merivesialtaat. Calhetassa pysähdyimme vain syömään Calheta Beach –ravintolassa, jonka sisustus oli kivan merellisen pirteä. Hotellilla näytti olevan oma hiekkaranta. (Opaskirjojen väite, ettei Madeiralla ole aurinkorantoja, ei pidä paikkaansa.) Erittäin juustoinen kinkku-sipuli-paprika –pizza oli 10e. Santanassa söimme Estrela do Norte –ravintolassa (ainoa, mikä oli vappupäivänä auki). Ruokien tulo kesti ikuisuuden, mutta ruuassa itsessään ei moittimista. Julkinen liikenne Muutaman kerran otimme bussin, yksittäinen lippu oli alle 2 €, sarjakortti kannattaa hankkia, jos tarkoitus ajella enemmänkin. Bussit ajavat hurjaa kyytiä vuoristoteillä ja kuskit tööttäilevät ennen mutkaa. Bussit on numeroitu ja aikataulut ymmärrettäviä, päänvaivaa aiheutti ainoastaan silloin tällöin oikean pysäkin löytäminen (joka firmalla oma ”kohta”, jonka paikkaa oli rakennustöiden takia siirretty). Lentokentältä pääsee edullisesti keskustaan ja Lidoon Airport Shuttlella, meno 5 €, meno-paluu 7,50 €. Shoppailu Funchalin keskusta on täpösen täynnä pieniä liikkeitä, pääasiassa vaate-, sekä kenkä- ja laukkukauppoja, mutta myös yllättävän paljon kultasepänliikkeitä. Liikkeitä löytyy laidasta laitaan, Anttilan tyylisistä vaatteista tuttuihin merkkeihin ja merkkivaatteisiin, kuten Marco Polo, Lee, Mango, Tally Weisl ja koruista Cartier. Opaskirjojen mukaan kaupungissa pari hassua ostoskeskusta, tällä viitataan ilmeisesti vain suurimpiin, mutta uitakin pienempiä on, esim. yksi keskustan kasvitieteellisen puiston lähellä, sekä Marina Shopping. Madeira Shopping:ssa ja toisessa kirjojen mainitsemassa oli pääasiassa samat liikkeet, joten käynti toisessa riittänee. C&A, Berska, Stradivarius, Zara, Bijou Brigitte.. Moni liike oli kiinni sunnuntaina. Rua da Alfandegalla ainakin oli paljon vaatekauppoja, ostin oikein hyvälaatuisen oloisia trikoovaatteita mm. Armazens do Carmo-liikkeestä. Kenkäkaupoista mieleen jäi ketju ”For me” (pinkki logo).

^^ kiitos vinkistä! Tilasin heti yhdet värjättävät ihanuudet vain 25e Onneksi löytyi vielä jotain kivoja koossa 36 Elloksellakin on jotain "hääkenkiä" alessa, esim. http://www.ellos.fi/wildflower/wildflower-carmelita-satiinisandaalit-koot-36-41/299783

Jostain syystä tällä kulmalla on tosi vähän morsmaikkuja.. Kiva saada uutta verta Itsellä ei ole kokemuksia kuin El'Sistä parin vuoden takaa. Orvokkia on muistaakseni kehuttu. Vartissa on nyt kovasti mainostanut joku uusi.. memma? mimma?

Nosto! Vähän noloako , mutta olen aina tykännyt Pussy Cat Dolls: Stickwitu Lisäksi Lauri Tähkän Polte saa herkistymään.

^ Lisäisin vielä, että eikö tuo nyt ole verrattavissa tähän, kun toiminta on harrastelijamaista ja kertaluontoista? Jos keräät luonnonvaraisia marjoja ravinnoksi ja myyt ne itse, myynnistä saatu tulo on verovapaata. Jos saat marjojen poiminnasta palkkaa, tulo on veronalaista. Voit myydä jokamiehen oikeudella poimitut marjat itse torilla tai tienvarren levähdyspaikalla, kunhan toiminta on harrastelijamaista ja satunnaista. Saat myydä marjat verovapaasti myös suoraan ravintolalle tai tukkuostajalle. Verovapaus edellyttää, ettei marjoja ole jatkojalostettu eli esimerkiksi survottu, makeutettu tai pakastettu. (lähde Verohallinnon tiedote)

^ Nätti puku! Yksi pikkujuttu tuli mieleen.. Onko tarkoitus, että rusetti ja olkain erottuvat puvusta "eripintaisella" materiaalilla? Minua kiinnostaisi nähdä tuo söpö rusetti himpun vinommassa ja esim. olkaimessa samanlaista kimallusta kuin puvussa.

Heh, tunnistaako kukaan sulhoaan Satamassa jammasi niin maan pirusti eräs ruskeakarhu Myös pinkki lasten sateenvarjo ja trikoot bongattu laivoilla

^ itsekin ihastelin Hilarya täällä: http://www.gomoneyways.com/?p=63531 (löytyypi muitakin julkkisia)

Minunkin vastattava Sitruunaperholle.. Kokemukseni mukaan miehet eivät todellakaan tajua naisten "vihjailuja", vaikka naisen omasta mielestä asia olisi päivänselvä. Jos olet sanonut, että haluat katsoa yhtä sormusta, mies ajattelee että sinä_menet_katsomaan_sitä. Jos haluat miehen tulevan mukaan, se pitää myös sanoa, "haluaisin, että me_molemmat_menemme nyt tuonne". Se, että mies oli evvk asian suhteen, voi kertoa monestakin asiasta, esim. a) asia todellakin ahdistaa ja kaikenmaailman mankuminen ottaa pattiin ja pahentaa asiaa, b ) miehen päässä avioliitto tarkoittaa sinulle nyt hienon sormuksen hankkimista ja se sormus on sinulle nyt elämää tärkeämpi, josta päästään suurempaan ahdistukseen ja epäilyihin tarkoitusperistä c) miestä ei paljoa kiinnosta millainen rinkula rengastuksesta tulee, "samapa se, kuhan jonkun tavallisen ostaa". Miehillähän ei yleensä ole käryäkään, siitä mitä materiaali ym. vaihtoehtoja olemassa on ja yleensä "kauniit asiat" ovat naisille tärkeämpiä, sormus edustaa naisille myös ehkäpä "asustetta", joka kertoo persoonasta jne. d) mitä tahansa muuta, ei noista miehistä ota selvää, kuin ehkä se erkki.. Asia on vaikea ja toisen ajatuksia ei voi lukea, valitettavan usein toinen (mies) ei myöskään niitä ajatuksiaan kerro. Jotenka jaan saamani elämänviisauden: ole aina ovelampi kuin mies. Tässä tapauksessa, näe asia miehen silmin, eli miltä se kaikki touhutus mahtaa näyttää ja mihin se putkiaivoissa kääntyy, koska yleensä miesten päätelmät naisten ajatusketjuista perustuvat jenkkileffoihin tai urbaanilegendoihin. Kuitenkin sinänsä samaa mieltä Lootuksen kukan kanssa, että miksi turhaan "ärsyttää" ja kaivella asiaa, kun aihe on nyt teillä ns. tulehtunut. Jos haluat sormuksia katsella ja sovitella, tee se ollessasi yksin kaupoilla. Miehen läsnäollessa ei myöskään kannata esim. surffailla juhlapaikkasivustoilla ja kustomoitujen kakunkoristeiden tekijän sivuilla, ja ihmetellä, että mies on evvk, kun itse yrittää juhlia suunnitella. Mieti millaista sanomaa käytöksesi lähettää. Mies tod.näk. ajattelee, että "jos tämä on tällaista vääntöä ja murjottamista, niin millaista on sitten se ja tämä". Kannattaisi ehkä nyt ottaa asiaan vähän etäisyyttä asiaan ja miettiä, että mikä on oikeasti tärkeää, teidän suhde ja elämä yhdessä vai ne häät ja se sormus. Jos et kykene käyttäytymään kultasepänliikkeiden lähellä normaalisti ja loukkaannut myttyyn mokomasta (mies ei tullut mukaan, vaikket kyllä pyytänytkään), niin en ihmettele kovin paljoa, että mies ehdottaa terapiaa. Kaikella ystävällisyydellä sanon, toivottavasti et loukkaannu Oma tilanne ei ole muuttunut mihinkään, aiheesta ei ole viimeisemmän jälkeen puhuttu, enkä koe tarvettakaan ottaa esille.

Annin Juhlapalvelusta on ketju vielä olemassa: Annin juhlapalvelu Espoossa, kokemuksia? alueella Pitopalvelu- ja paikkakuntakohtaiset ketjut

Minulla on kyllä jo lempparipukutyyppi valittuna (jo kaapissa olevien lempijuhlamekkojen ja myynti- sekä "real brides" -kuvien perusteella), mutta eihän sitä voi 100 %:n varmaksi tietää ennen kuin päällänsä näkee. Mallin päällä (tai henkarissa) näyttää aina niin erilaiselta kuin itsellä. Kyllä se oma "juttu" löytyy, kuvista tai viimeistään liikkeessä. Kun tuntee oman vartalotyyppinsä, pääsee jo pitkälle pelkkien mainoskuvien kanssa. Sitten rohkeasti vain sovittamaan, kyllä se "probleema" siitä lähtee "purkautumaan" (Sen vielä sanon, että jos puku on sovitus- ja ostohetkellä THE PUKU, niin ei kannata kiusata itseään sitten jälkeenpäin katselemalla muita pukuja ettei tule TURHA katumus- ja epäilysrumba.) Kampauksia ja meikkejä voi mallailla vaikka kuinka paljon etukäteen, jos itse ei osaa, pyytää vaikka kaveria, kun lähtee ulos tms. Joskus voi olla helpompi aloittaa siitä, mitä ei ainakaan halua (Juhlapaikankin suhteen vinkkaan niistä inspiskuvista, naikkariketjuista ja monella juhlapaikalla on esim. nettisivuillaan kuvia aiemmista juhlista. Koristusta voi harjoitella kyllä kotona etukäteen, kattaa vaikka oman ruokapöydän malliksi. Jos tulee juhlapaikalla käytyä, ottaa parit kuvat ja pohjapiirroksen, niin voi puuhalla niiden parissa kotona. Älä nyt puoltatoista vuotta etukäteen ota noin kauhiata stressiä )

Noh, sanoin, että "Jos lähdetään siitä, että puku on hankittu ensimmäisenä ja se on sen tyylinen, kuin on haaveiltu"... Aika usein puku on se ihan ensimmäinen (ja kallein ja siten "määräävin") ostos, ja yleensä on niin, että tietää edes minkä tyylisen puvun haluaa ja minkälainen maku on, esim. romanttinen, moderni, 50-luku, dramaattinen, herkkä, pitsi, kimallus, vartalonmyötäinen.... Jos ei ole tyttömäinen tyttö, niin tuskin hääpäivänäkään haluaa pukeutua vaaleanpunaiseen härsylään, ja jos vaikka tykkää jenkeistä ja fiftari-lookista, niin eiköhän luonnollinen ratkaisu ole valita jotain sen suuntaista myös pukuun, meikkiin ja hiuksiin. Kaikenlaisista yhdistelmistä voi katsella ensin kuvia. Siinäpä tämä foorumi onkin hyvä ja nettihän on muutenkin pullollaan kuvia. Naikkareista löytyy myös useampi kyselyketju aiheista, esim. millainen kampaus/kimppu minulle, sopiiko nämä korut tähän jne. Morsiusliikkeissä on voi mallailla ainakin huntuja, en ole kyllä koskaan käynyt niin suppeassa liikkeessä, että olisi ollut pelkkiä pukuja. (esim. Niinattaren sivuilla on lueteltu kaikenmaailman asusteita, joita siellä myydään. Toim.huom. ei ole ko liikkeen mainos sivut tulivat vain ekana mieleen.) Myyjän tulisi kyetä antamaan vinkkejä siitä millainen huivi tai bolero pukuun sopisi, jos sellaisen haluaa (ihan joka ikinen myyjä ei voi olla piinkova ammattilainen ja juuri samalla aaltopituudella morsiamen kanssa, mutta ammattilaisia heidän pitäisi olla). Sovitustilanteessa voi kääräistä hiukset nutturalle/laskea alas. Jos se ehdoton juttu onkin esim. perintökoru, jonka ehdottomasti haluaa päälleen, niin sitten ottaa sen mukaan, jos ei usko voivansa kuvitella sitä puvun kanssa. Kampaajalle voi viedä kuvan puvusta sekä inspiskuvia kivoista kampauksista, hiuskoruista jne. Kampaajan tulisi kyetä antamaan vinkkejä myös kampauksen suhteen. Jos tuntee hiuksensa ja itsensä, esim. että avoimet kiharat eivät pysy tai että auki olevat hiuset kuumottavat aina niskaa/roikkuvat lautasella, niin ei kannata sellaisesta kampauksesta haaveilla. Jos taas hiukset eivät ole koskaan kiinni ja ponnareista tulee mieleen kiinalainen kidutus, niin aika selvä peli myös. Koekampauksen tarkoitus on löytää mieleinen kampaus, ja sen jälkeen voi myös sovittaa kotona pukua, koruja yms. jos ei luota omaan makuunsa vielä siinä vaiheessa hankintojen suhteen. Meikin suhteen sama, jos on valinnut toisen meikkaamaan, kannattaa ihan kuvin näyttää meikkaajalle, mikä on "vahva" meikki, kertoa kuinka paljon meikkiä ja mitä meikkiä käyttää. Kyllä minä ainakin olen vuosia tiennyt, esim. mitkä luomivärit ja rajaukset sopivat silmilleni parhaiten, ja tarkoitus olisi näyttää "itseltä". Pukua ei myöskään tarvinne raahata laukkuostoksille, kaitpa sen "THE PUVUN" ulkonäön, materiaalin ym. ominaisuudet muistaa laukkua valitessa. Etsiikö vaaleaa, värillistä, silkkistä, pitsistä, katseenvangitsijaa, käytännöllistä (myöhemminkin käytettävää) vai yksinkertaisesti söpöä. (se mikä on kenestäkin söpöä ja pukuun täydellistä, on subjektiivista) Mitä laukkuun pitää mahtua? Onko siinä oltava hihna/sivutasku? Ja mikä on budjetti? Jos ei kotona miellytäkään, yleensä palautus/vaihto-oikeus pätee. Joskus puvusta saa esim. ompelijan lyhentämän palasen, jonka väriä voi mallata. Kengistä jo kirjoitinkin, että mukavuutta hakisin ensimmäisenä, jos ivoryn puvun altaa vilahtaa vitivalkoiset kengät, tuskinpa siihen kukaan kuolee. Kengillä pystyy helposti tuomaan väriä kokonaisuuteen. Jos hääpäivänä toteaa, ettei laukku olekaan niin ihana kuin luuli, niin entäs sitten, ei sitä paljoa mukanaan kanniskele eikä sitä ole pakko ottaa esim. kuviin. Korujen suhteen edelleen sama. Jos puvussa on jo hirveästi blingiä, yksinkertaisemmatkin korut voivat riittää. Ei välttämättä tarvitse kuin korvikset tai kaulakorun. Myös korukauppaan voi ottaa kuvan puvusta tai inspiskuvia; toisilta, vaikka myyjältä voi kysyä neuvoa, ja palautus/vaihto-oikeus edelleen olemassa. Jos ei koskaan käytä vaikka roikkuvia tai isoja korviksia, tunteeko olonsa niissä kotoisiksi sitten hääpäivänä? Sanoisin, että jos puku on Toi, sen kanssa käy Sellainen, Tuollainen ja Tällainen kampaus (se, joka niistä itseä miellyttää eniten ulkonäön, käytännölliisyyden ym. suhteen, tulee valituksi). Sitten siihen käy Sellaisesta Tuollaiseen 100 ja 1 erilaista korusettiä, saatavilla on ehkä muutama hyvä vaihtoehto (ostopaikka, hinta, jatkokäyttö ym.), joista valitsee mieleisimmän. Ei ole olemassa vain yhtä ja oikeaa laukkua, kenkää, korvista jne., vaikka vain yksi ja oikea Sulhanen onkin Kuulostaa vähän siltä, ettet luota omaan makuusi? Vähän turhan vaikeaksi tuntuu menevän

Googlasin "jalallinen tuikkukippo" ja näytti tulevan etunenässä nettikirppiksiä.. Sitten tuli tällainen ja tällainen ja tällainen Mitenkäs tavaratalot, Anttilat, Prismat, KodinYkkönen, "halpistavaratalot" Puuilo, Robin Hood, Tarjoustalo jne. sisutusliikkeet, Hemtexillä ainakin on ollut. Entäpä PartyLite yms.? Jos ulkomaalaiset nettikaupat käy, niin ebay ainakin tursusi haulla "Glass Pedestal Candle Holder", esim. tämä tai tämä

Ajattelin ensin etten vastaa tähän, kun vastauksesta tulee yleispätevää läpinää... Makuja on niin monta kuin ihmisiäkin on.. yhdelle sopii toinen ja toiselle toinen. Minusta morsiamen kokonaisuus ei kovin hirveästi eroa muuhun juhlapukeutumiseen valmistautumisesta. Lyhyesti vastaus on, että minä mietin yleensäkin asukokonaisuuden nimenomaan kokonaisuutena, jossa 1) kaikki osaset sopivat yhteen (tai eivät ainakaan riitele keskenään), mutta myös ennen kaikkea 2) sopii minulle (minun ulkonäölleni sekä persoonalleni). Ainoa tie onneen on sovittaminen Jos lähdetään siitä, että puku on hankittu ensimmäisenä ja se on sen tyylinen, kuin on haaveiltu, niin helpompi lähteä rakentamaan... Jos puku on jo itsessään näyttävä, persoonasta riippuen siihen voisi yhdistää joko simppelit korut / ei ollenkaan koruja ja yksinkertaisen hunnun (ja huntuasiassahan on taasen jokaisella oma mielipide, haluaako sellaisen vai ei); tai sitten puvun koristuksia mukailevat korut (esim. samanmalliset strassit tai kukat tai jos puvussa on jotain väriä), omaa lempiväriä voi tuoda myös koruissa esille. Hunnun pituus määräytyisi niin ikään puvun kanssa, onko puvun takaosa näyttävä tai onko siellä se puvun "juju"? Silloin ei kannata piilottaa sitä hunnun alle. Tai haluaako esim. laahusefektiä, mutta ei kuitenkaan halua vaivata päätään laahuksella koko päivää > voi valita pitkän hunnun, jonka voi ottaa pois illalla. "Pääroolin" voi myös ottaa näyttävä perintökoru/lempikorusetti. Jos puvussa on vaikka paljon strasseja/kimalletta/helmiä, en lähtisi siihen enää sotkemaan hiuksissa vaikka pitsejä tai höyheniä, vaan valitsisin pienen strassineulan/tiaran tai helmipinnejä, jos mitään. Rintamuksesta koristeltu puku ei välttämättä kaipaa nappikorviksia kummempaa kaveria. (Meikki sitten myös osana kokonaisuutta, eli niin että "näyttää itseltään" (se vaikuttaisi olevan tuolla ammattilais- vai itse tehty meikki? -ketjussa se yleisin perustelu), mutta sopii myös kokonaisuuteen. Esim. herkän pitsiunelman kanssa ei kannata lähteä millekään goottimeikki-linjalle, kun taas dramaattisempi, vaikka tummanpunainen puku ei minusta sovi täysin meikittömiin kasvoihin.) Yksinkertaisemman puvun kanssa laittaisin -edelleen kantajan persoonasta riippuen - joko siron vyön tai korun/korut katseenvangitsijaksi tai sitten hillityt korut ja kampauksen. Kenkien valinta menisi minulla mukavuuden mukaan, koska ne eivät kuitenkaan helman alta näy (paitsi tietysti jos on lyhyt puku). Kengillä pitää pystyä seisomaan ja tanssimaan tuntitolkulla, mutta koska rrrrrrakastan korkkareita, minulle valinta olisi kahdet kengät, toiset kauniit ja esim. teemaväriset kuviin, ensitanssiin jne. ja toiset "järkevämmät" siirtymisiin yms. Laukun valinta seurailee samoja linjoja, haluaako sen olevan väripilkku (itse ottaisin teemaväristen kenkien kanssa samaa väriä ja materiaalia olevan) vai toistavan esim. puvun detaljeja (rypytys, pitsi, strassit jne.). En ottaisi vaikka eteerisen sifonkipuvun kanssa "raskasta" samettista laukkua. Puvun väri vaikuttaa tietysti paljon, jos se vaikka ivory ja laukku on vitivalkoinen, laukku saa puvun tod.näk. näyttämään likaiselta. Sama homma hunnun, huivin ja boleron kanssa, niiden sävyä kannattaa mallata puvun kanssa. Bolero voi myös olla se väripilkku. Kampauksen puolesta minusta mietintämyssyn järjestys on: kasvonpiirteet (muoto ja onko iso/pieni nenä/suu/silmät) ja käytettävissä oleva "materiaali" -> jakauksen paikka ja kiharat, kuohkeus, nuttura yms.) sekä omat mieltymykset (auki vai kiinni jne). Tietysti jos puku pitää huomioida heti alkuunsa jos siinä on esim. iso koriste olalla tai jos sattuu olemaan vaikka pienehkö pää verrattuna ylävartaloon tai runsaampi alaosa, silloin runsaammalla kampauksella kokonaisuutta voi tasoittaa. Tässä minun mielipiteitä, mikä sopii yhteen ja mikä ei, seuraava kirjoittaja voi ne vaikka täysin kumota.. Mikä sopii yhdelle, ei välttis sovi toiselle Toiset ovat tottuneet käyttämään muutoinkin näyttäviä juhla-asuja tai vahvaa meikkiä, toiset taas eivät. Ja jonkun kolmannen mielestä esim. laukku, kengät tai huivi ei ole niin tärkeä juttu, että erikseen pitäisi uudet ostaa. Omaan makuunsa kannattaa tietysti luottaa, jos löytää jotain aivan ihanaa ja täydellistä, jos menee suunnitelmat uusiksi, niin sitten menee Ammattilaisissa on tietysti se etu (tai pitäisi olla), että heiltä saa hyviä ideoita (kampaajat>hiuskorut ja morsiuspukuliikkeen myyjät>korut, bolerot yms.)

^ Siirsin Glammie viestisi tähän, koska olisin vastannut samaa kuin jo tässä ketjussa neuvottu. Eli onko teillä kirjallinen sopimus (vaikka sähköposti), jossa lukee "tarjous 20.6.2014" ja olette sen hyväksyneet ja he ovat vahvistaneet? Ja nyt ruvenneet perumaan puheitaan? Ymmärrän kyllä, että he haluavat teidän maksavan työntekijälle pakolliset pyhälisät, mutta se on heidän mokansa, jos ovat vahvistuksen jälkeen sen vasta huomanneet. Varsinkin, kun olet asiasta huomauttanut. Useasti sähköpostitellessa menee sukset ristiin, kun on erilaisia kirjoitustyylejä, joten minusta kannattaisi ihan soittaa henkilölle/esimiehelle ja kertoa rauhallisesti ja asiallisesti, mikä on homman nimi ja antaa heille mahdollisuus korjata asia. Jos viestittely tuntuu jo nyt vaikealta eikä asiallinen selvittely auta, minusta kannattaisi etsiä toista pitopalvelua. Haluatko todella ottaa lisästressiä ja turhaa jännitystä hääpäivälle ja valmisteluille?

^Samaa mieltä, avecin avecin vaatiminen on törkeää. Eikä terveydentiloja voi tietää, ellei ole kerrottu - senhän takia esim. erityisruokavaliota tiedustellaan kutsussa. Eikä voida myöskään olettaa tietävän jokaisen kolmiodraama/polysuhde/piilosuhde/mikälie-kuvioita. Tulee mieleen, että jos Minna on Maijan tyttöystävä, niin miksei sitä ole teille kerrottu ja miten voidaan näin ollen odottaa, että "tiedätte paremmin". Kuinka teillä asian selvittely on edennyt? Matti vaikuttaa kutakuinkin järkevältä, joten miksei häneltä saisi suoraa vastausta tällaiseen draamaan?

^^ Komppailen, kutsu ne, kenen kanssa tunnet olevasi läheinen ja haluat olla jatkossakin Kutsusta voi aina kieltäytyä, mutta kutsumatta jättäminen "ei se kuitenkaan tule" voi tuntua pahalta. Onkohan muiden suhtautuminen äitiisi todella noin tulehtunut, että jättäisivät itselle tärkeän ihmisen häät väliin? 50 hengen häissäkin pystyy varmasti "välttelemään" ei-niin-mieleistä henkilöä, jos ei istu samassa pöydässä ja vieraille ei ole suunniteltu mitään ryhmäytymisleikkejä. Mietin vain, että oletko ihan varma, että et edes halua "antaa mahdollisuutta" tulla häihisi.. Minä laittaisin kutsut ehdottomasti kaikille, joiden toivoisin tulevan. Lisää vertaistukea mm. Lähettääkö kutsu, heille jotka eivät kumminkaan tule? Kutsuakko vai eikö kutsua...?

^tuolta 2014 ketjusta bongasin tälläisen ostoksen: http://allweddingdresses.co.uk/wedding-dress,Ronald-Joyce,Philippa,2013,item,2121.html (Niinatar) Olisiko siellä jotain sinullekin mieleistä