Jump to content
Naimisiin.info

malakiitti

Rouva
  • Viestit

    672
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä malakiitti

  • Syntymäpäivä 04/13/1987

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Turku

Viimeisimmät vierailijat profiilissa

1049 profiilin katselua

malakiitti's Achievements

Vakkari

Vakkari (3/5)

  1. malakiitti

    Turun seutu

    MimiCassandra, kannattaa soittaa ja kysyä. Kahlatessamme maistraatteja läpi (ja kysellessämme käytäntöjä) aika perinteinen käytäntö tuntui olevan, että virka-ajalla ei vihitä muualla, kuin maistraatissa. Eli jos haluaa maistraatista vihkijän virkapaikan ulkopuolelle (valitsemaansa vihkipaikkaan), niin sitten vihkiminen täytyy suorittaa virka-ajan ulkopuolella. Mutta tässä on saattanut tulla muutoksia puoleen ja toiseen, joten kannattaa kysyä maistraatista/käräjäoikeudesta tämän hetkistä tilannetta. Käräjäoikeuden käytännöistä en myöskään tosiaan tiedä. Me taas olemme saaneet ainakin tähän mennessä todella hyvää palvelua vihkijältämme Turun maistraatista (rouva Ahvamaa vihkii meidät). Emme ole vielä vihkijää nähneet, joten toivottavasti ennakko-odotus palkitaan. Ainakin vihkijämme on ollut kiinnostunut meistä ja laittanut sähköpostilla pitkän kysymyslistan vihkimisen kulusta ja meistä ylipäätään. Laittaa vielä kuluvalla viikolla kuulemma meille ehdotuksen vihkikaavasta, jota aikoo räätälöidä meidän näköiseksi . Eihän toki vihkijä meitä varsinaisesti tunne, mutta arvostan suuresti jo ajatusta, että hän yrittää räätälöidä vihkikaavasta enemmän yksilöllistä. Voin sitten seremonian jälkeen tulla kertomaan, millainen vihkijä oli lopulta kyseessä .
  2. Meillä vihkiminen juhlapaikalla ja sisääntulomusiikkina Apocalyptica - Farewell ja poistumismusiikkina Moonsorrow - Tuulen koti, aaltojen koti.
  3. Häät syyskuussa, jolloin molemmilla ikää 26 vuotta. Yhdessä ollaan tuolloin oltu vajaat 6 vuotta ja siitä yhdessä asuttu 5,5. Kihloissa vajaat 1,5 vuotta.
  4. Miehen ja siskokaason kanssa tulee varmasti eniten pölistyä ja tietysti täällä foorumilla, sekä blogissa. Olen onnellisessa asemassa siinä mielessä, että miestä kyllä kiinnostaa häistä höpiseminen ja hän ihan jopa oma-aloitteisesti ottaa asian puheeksi silloin tällöin. Osallistuu siis hyvinkin kiitettävästi tähän hommaan. Siskokaasoni kanssa pälisemme hyvinkin paljon hänen raskaudestaan ja meidän häistä. Myötäelämme molemmat toisen tilannetta innostuneena odotellen. Tämä foorumi on todella hyvä paikka kertoa innostuksesta ja siinä parempi, kuin esimerkiksi omat kaverini, että täällä muut ovat samassa tilanteessa ja ymmärtävät eri tavalla. Kaikki ovat myös ilahduttavan aidosti iloisia toisten puolesta
  5. Meidät kuvataan ennen vihkimistä. Sulhoni on jo nähnyt hääpukuni, joten sen suhteen ei ole niin väliä, näkeekö hän minut täydessä tällingissä ennen vihkimistä vai ei. Koska vihkiminen on vasta reippaasti iltapäivällä haluamme viettää juhlissa sitten aikaa ystävien ja sukulaisten kanssa, emmekä kadota mihinkään kuvia ottamaan. Meillä ennen vihkimistä on siis paras ratkaisu.
  6. Meillä häät on "vasta" syyskuussa 2013. Silti, kuten niin montaa muutakin, myös minua häät stressaa enemmän ja vähemmän. Osaltaan uskon stressin johtuvan myös siitä, että suunnitelmat ovat vasta niin alkuvaiheessa, joten mitään aivan tarkkaa kuvaa siitä, millaiset häät tulevat sitten olemaan ei vielä ole. Vaikka häihin on paljon aikaa, tuntuu silti, että se aika menee niin hurjan nopeasti. Vastahan me kihlauduimme ja häihin oli melkein puolitoista vuotta... Kohta enää vuosi. Tiedän, että opintojen suhteen syksystä tulee kiireinen, joten lähinnä stressaan sitä, miten saan ajan riittämään kaikkeen. Saanko kaiken valmiiksi ajoissa? Ja miten ihmeessä onnistun pitämään asiat hallussa niin, että häistä tulee meidän näköiset ja kivat? Minulla on onneksi apujoukkoja, ongelmana on ehkä enemmänkin delegoinnin vaikeus. Niin kovin mielelläni tekisin kaiken itse, mutta eihän se nyt ole realistista. Ainakaan minulla . Sittemmin, kun olen ottanut ns. härkää sarvista ja ruvennut tosissaan suunnittelemaan asioita yksi kerrallaan ja kokeilemaan mm. kutsujen askartelua yms. stressi on hieman lievittynyt. Ei siis tarvitsekaan olla ihmenainen onnistuakseen tässä. Kuten joku jo sanoikin, eniten stressaa se, etten ole häitä ennen järjestänyt enkä juurikaan ollut edes mukana järjestämisessä. Mutta hyvä tästä varmasti vielä tulee, sillä onhan nyt jo ihan hyvin asioita tehty: juhlapaikka on varattu, hääpuku on ostettu.
  7. Oman pukuni ostin touko-kesäkuun vaihteessa ja häät ovat syyskuussa 2013. Aika ajoissa siis, mutta minkäs sille voi, kun juuri oikea puku löytyi jo
  8. Oma pukuni maksoi 1000€ ja tähän tulee vielä lähempänä häitä sitten päälle korjaukset plus vannehame. Puku istui juuri ja juuri omaan pukubudjettiini ja olen tästä äärimmäisen tyytyväinen
  9. Meillä ainakin sulhaselle tulee värillinen kauluspaita valkoisen sijaan. Alkuun suunnitelmissa oli tummanpunainen kauluspaita ja musta kravatti. Oman pukuni löydyttyä tilanne muuttui ja sulhaselleni tulee musta kauluspaita ja harmahtava kravatti. En näe mitään syytä sille, miksei kauluspaita voisi olla värillinen, jos se vaan sopii puvun kanssa muuten. En tosin ole mikään suuri hääetikettiasiantuntija, mutta kuitenkin
  10. En etsinyt valkoista pukua itselleni, vaan pikemminkin mustaa/tumman sävyistä. Olin varma, että saan koluta ainakin puolet Suomen hääpukuliikkeistä löytääkseni omani. Vaan toisin kävi ja tässä minun hääpukuni: Ja ylempänä käytyyn keskusteluun viitaten: vaikka puku näyttävä onkin, niin eipä tule meillekään kirkkovihkimistä, vaan siviilivihkiminen juhlapaikalle. Tämä ei ainakaan täällä mitenkään estänyt hankkimasta ihan oikeaa hääpukua kuitenkin, onhan ne kuitenkin (vihkimistavasta riippumatta) häät .
  11. Heh, kävin yhdessä liikkeessä sovituksessa ja sovitin kaiken kaikkiaan vain kolmea pukua. Näistä ensimmäinen on the pukuni . Tiesin jo heti, kun puvun sain päälleni, että tässä se nyt on. Halusin kuitenkin kokeilla vielä yhtä tai kahta varmistuakseni asiasta. Kaksi muuta pukua eivät sitten enää juuri miltään tuntuneetkaan, joten ensimmäisen puvun ostin .
  12. Tämä ihanuus odottelee minua säilytyksessä liikkeessä. Vielä reilu vuosi, eikä millään jaksaisi odottaa http://img534.imageshack.us/img534/8359/naikkareihin1.jpg http://img407.imageshack.us/img407/2175/naikkareihin2.jpg Puku on hieman liian iso ja julmetusti liian pitkä. Muutoksia on siis vielä tulossa lyhennyksen, kavennuksen ja nyörityksen muodossa. Takana oleva vetoketju nappeineen siis lähtee ja musta(?) nyöritys tulee tilalle
  13. Me varasimme juhlapaikan toukokuun alussa, eli noin 1v4kk ennen häitä. Olimme ajoissa liikkeellä, joten kyseisessä paikassa oli vielä paljon viikonloppuja vapaana. Kuulemma kyselyitäkin oli kuitenkin jo tihenevään tahtiin ruvennut satelemaan.
  14. Minulle ei oikeastaan ole juurikaan väliä, että saattaako isä vai kävelemmekö sulhasen kanssa yhdessä, sillä meillä on kuitenkin siviilivihkiminen juhlapaikalla. Kuultuaan siviilivihkimisestä isäni kuitenkin kysyi hieman surullisena, että tarkoittaako tämä nyt sitä, ettei hän pääse saattamaan ja luovuttamaan tytärtään? Koska isäni siis näin haluaa, niin kyllähän minä sellaisen mahdollisuuden hänelle järjestän . Eli isä siis saattaa.
  15. Ei kuulosta yhtään tyhmältä! Pienenä jännityksenä ehkä itsellänikin on, tuleeko Siunaustilaisuuteen paljon ketään joita kutsumme, osa tulee keski-suomen alueelta, tuttuun paikaan kylläkin. Ja sitten jänskättää myös, miten osa sukulaisista ottaa asian ettei tule kutsutuksi.. En haluaisi kutsua niitä tätiä/setiä/serkkuja joiden kanssa en ole ollut moniin vuosiin tekemisissä Tässäpä nämä, jotka täälläkin tällä hetkellä jännittävät ja varmaan tulevat olemaan se jännityksen aihe aina loppuun saakka. Aivan kuten GingerKidilläkin, myös täällä on hieman huono karma noiden juhlien suhteen, eikä ihmisiä yleensä ole kovin montaa saapunut. Myös niitä itselleen tärkeitä ihmisiä on jättänyt tulematta. Tämä mietityttää erityisesti nyt, kun häämme ovat asuinpaikkakunnallamme (Turku) ja suurin osa vieraista tulee joko pk-seudulta tai Itä-Suomesta. Myös tuota mietin, että miten suhtautuvat ne sukulaiset, jotka eivät saa kutsua. En itsekään halua kutsua sellaisia serkkujani, jotka olen viimeksi nähnyt lapsena, enkä siis suurimmasta osasta edes tiedä, miltä he näyttävät. Jos tulisivat kadulla vastaan, en tunnistaisi. Myös tuo kipeäksi tuleminen hieman stressaa. Tulen herkästi sairaaksi, jos on paljon stressiä (ja sitähän todennäköisesti on juuri ennen häitä). Häämme ovat syyskuun lopussa, jolloin kaiken maailman flunssapöpöt ovat liikkeellä. Täytyy varata kaiken maailman "näillä lievität flunssaoireita" -lääkkeitä hääpäivää varten.
×
×
  • Create New...