Natalie

Rainbow-kengissä oli kuin varpaat olisivat olleet pehmeässä pumpulipesässä, aivan uskomatonta. En aio enää ikinä ostaakaan muita, värjäillä vain tuommoisia.

Lisään vielä sen verran että kannattaa varautua siihen että englantia puhutaan aina välillä, ja aina viimeisenä. Siis joissakin kuulutuksissa ne unohti puhua koko kieltä, ja niitä piti sitten tulkita heikolla miehen saksankielellä tai heikolla mun ranskan perusteella ymmärtämällä italialla. Lisäksi meillä meinasi niihin saksalaisiin välillä mennä hermo. Me ei näytetä italialaisilta, joten meidätkin aina diagnosoitiin saksalaisiksi ja loppuviikosta se että kaikki tulee ekana puhumaan saksaa (kieltä jota muutenkin vihaan), tuntui vähän loukkaavalta. Henkilökunta tuntui olevan tosi suurelta osin Balilta tai muualta Indonesiasta. Miksi juuri sieltä, en tiedä. Kuitenkin myös balilaiset tuntuivat opetelleen italiaa ja saksaa ennen englantia, joten kielitaito oli vaihtelevaa. Palvelu muuten iloista ja hymyilevää. Meidän illallistarjoilija etenkin oli aivan mainio tyyppi jolla oli ihana huumorintaju.

Hei vaan ja tervemenoa risteilemään! Matkapahoinvoinnista ensimmäisenä: Sinfonia esimerkiksi on todella suuri laiva, jossa lisäksi on jotkut huippuvakaajajärjestelmät, joiden ansiosta siellä kyllä keikuttaa tosi vähän. Meillä oli kyllä hyvä tuuri säidenkin suhteen, mutten usko että merisairaus on varsinainen ongelma. Sittenhän on lääkkeitä olemassa, niitä on jaossa tarpeen mukaan myös laivalla. (Me ollaan oltu risteilyllä myös Kristiina Reginalla joka on pikkuinen ja siellä varmasti huonolla säällä on yksi jos toinenkin kipeä. Se taas on sitten muuten aivan supersöpö laiva verrattuna näihin MSC:n kaltaisiin kelluviin hotelleihin.) Matkasta sitten yleensä: MSC Sinfonia on ihan hieno laiva, hytitkin on (ruotsinlaivaan verrattuna) aika tilavia ja siistejä. Meillä oli ihan halvin mahdollinen, mutta siinä oli kuitenkin iso parisänky, telkkari ja minibaari, ja kylppäri suihkulla. Hienoimmissa hyteissä on omat parvekkeet ja kaikki, mutta enpä oikeastaan sellaista osannut kaivata. Hytissä on myös pieni kassakaappi, jonka tosin löysimme vikana päivänä. : Ihmeteltiin että eikös täällä sellainen pitänyt olla, lopulta se löytyi aukeavan peilin takaa. Laivalla saa aluksi kortin joka toimii rahana, hyttiavaimena, ja sen avulla myös kartoitetaan onko kaikki laivassa jne. Luottokortilla sitten lopuksi maksetaan koko viikon jutut. Se kai onnistuu jotenkin myös käteisellä niin että aluksi annetaan tavallaan pantiksi joitain satoja, mutta luottokortti lienee yksinkertaisempi homma. Ruoka: Italialaista sapuskaa italialaisella laivalla. Illallisella oli aina ehdotusmenu johon kuului alkupalat, salaatti, keitto, pasta/risotto, pääruoka ja jälkiruoka. ;D Mieheni kykeni kerran syömään koko satsin, minä en edes yrittänyt. Ehdotusmenun lisäksi kutakin ruokalajia oli 3-4 vaihtoehtoa. Ja vielä lisäksi aina oli saatavilla perusruoat, kanafilettä, lohifilettä, joku liha (en muista) taikka pastaa bolognese- tai tomaattikastikkeella. Ei siis tarvitse pelätä ettei sopivaa löydy. Meidän mielestä ruoan taso ei ollut niin päätähuimaava kuin jotkut kehut antavat ymmärtää, mutta ei nyt suinkaan huonokaan. (Me taidetaan olla aikamoisia herkkusuita.) Menut sisällöllisesti oli kyllä ihania, ja paljon sai nauttia alueellisista erikoisuuksista, esim. Roomaa lähestyttäessä tarjottiin Rooman alueen spesialiteetteja. Ja tietysti kun merellä ollaan, paljon kalaa ja hummeria ja sensellaista. Illallinen syötiin aina siis samassa raflassa, ja myös samassa pöytäseurassa. ;D Kahden hengen pöytiä ei mun silmääni näyttänyt edes olevan. Meitä vähän huvittikin meidän pöytä, nimittäin matkustajista varmaan 70 % oli saksalaisia ja ehkä 20 % italialaisia, meidät taas oli sijoitettu ruotsalaisen ja tanskalaisen pariskunnan kanssa. Ehkä ajattelivat että laitetaan nuo vähemmistöskandinaavit yhteen. Eipä siinä mitään, mukavia ihmisiä ja hyvin tultiin juttuun. Iltaisin tuli aina hyttiin seuraavaa päivää koskeva infolappu, jossa kerrottiin myös illallisen pukukoodi. Casual, informal ja gala, tässä järjestyksessä vähiten juhlavasta juhlavimpaan. Casual meinasi varmaan lähes mitä vaan (ei ehkä kuitenkaan shortseja tms.), informalissa miehellä oli yleensä pikkutakki ja suorat housut, ei välttämättä krakaa, mulla esim. siistit housut ja joku hiukan juhlavampi paita. Gala oli cocktail/evening dress. Miehellä tumma puku, mä en sitten pitkää pukua koskaan käyttänyt, mutta sellasta pikkumustahenkistä. Lounaalla oli sitten valinnan varaa, joko samassa illallisravintolassa, tai sitten seisovassa pöydässä kannella, tai ihan uima-altaalla jonkinlaista pizzatyyppistä purtavaa. Päiväohjelmasta riippuen lounastettiin myös maissa, mikä sitten tietty maksaa mutta tuo myös ihanaa vaihtelua laivan meininkiin. Aamiainen oli tosi runsas ja ihanan hedelmäpainotteinen seisova pöytä, tai illallisravintolassa listalta tilattava. Aamiaisen saattoi myös tilata hyttiin, mutta silloin se oli riisutumpi versio, ei munaa ja pekonia jne. (Kylläpäs puhun pitkästi tästä ruoasta.) Meidän reitti oli Rooma (Civitavecchia) - Genova - Monte Carlo - Valencia - Valletta (Malta) - Tunis - Rooma. Kivat satamat, oikeestaan kaikki. Huhhuh, kirjoitanpa pitkästi, mahtaakohan kukaan jaksaa lukeakaan? Lopetan ehkä tältä erää, mutta kysykää ihmeessä jos on jotain mielessä. Minkälainen reitti teillä muuten on syksyllä luvassa? (Me hiukan haaveillaan lähtevämme taas Kristiina Cruisesin kyytiin kun meillä on puolittaisia suhteita ja se on niin ihana laiva. Meidän laiva. Outoa olla tällainen risteilijä, tosi mummoa jotenkin, mutta näin on vaan päässyt käymään. )

Tämä oli yllättävin asia mulle koko häätouhussa, mutta nukuin tosi hyvin ja seitsemän tuntia. Täysin käsittämätöntä.

Meillä oli ehkä parisenkymmentä alle teini-ikäistä, ja hienosti juhlivat. Salin ulkopuolella oli touhunurkkaus jossa piirtämistarvikkeet yms. Vanhemmat lapset huolehtivat pienemmistään ja omat vanhemmat tietysti. Ennestään toisiaan tuntemattomat samanikäiset löysivät toisensa ja leikkivät innoissaan prinsessaleikkejä. Tanssilattiallakin pikkuiset pyörähteli tosi iloisina ja selvästi hakeutuivat hiukan ujostellen hääparin läheisyyteen. Olisi ollut tylsempää ilman lapsivieraita. Muoks: luettuani uudestaan aloitusviestin voisin lisätä vielä, että minusta tuntuu että lapsetkin jonkin verran tajuavat että nyt ollaan juhlavassa tilanteessa ja käyttäytyvät usein ehkä vähän vieraskoreastikin. Samoin vanhemmat kyllä ymmärtävät että juhlissa on pöytäliinoja joista kiskoa yms. ja katsovat lastensa perään. En olisi huolissani siitä että lapset tuhoavat juhlapaikan. ;D

Palattu häämatkalta MSC Sinfonialla. Voin vastailla kysymyksiin jos joku vielä on kiinnostunut.

Kyllä viikko varmasti riittää itse Sansibarilla olemiseen. Vaikka matka on pitkä niin plussaa on olematon aikaero josta selviytymiseen ei mene arvokasta loma-aikaa. Eri asia sitten on se, että itse ainakin jos lähtisin noin kauas, haluaisin yhdistää matkaan myös manner-Tansaniaa, silloin kaksi viikkoa minimi.

Seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan (toivottavasti saadaan herättyä), eli ei häistä enää kotiin välissä ollenkaan.

Just se Heinikki, kiitos! Namnam.

Eikö hevimessujakin ole pidetty?

Joo, löytyy suomeksi kaikki ja suomeksi asioitiin. Se on melko lähellä satamaa, tuolta löytyy karttakin. Me ajettiin sitten siitä vartioituun parkkiin Vanhan kaupungin liepeillä ja lähdettiin päivää viettämään. Eli tuolla: www.alcoexpress.ee

Must-taste Kroatian herkku on prsut eli ilmakuivattu kinkku, nami. Ja sitten sellanen jälkiruokaviini jonka nimeä en muista.

Eilen haettiin juomia Tallinnasta. Täytyy kehua AlcoExpressiä. Tilattiin sähköpostilla etukäteen (halusin saada varmistuksen että kaikkea löytyy tarpeeksi varastosta, tilauksen voi toki tehdä myös nettisivujen kautta). Kaikki oli valmiiksi kerätty ja käytiin vielä siellä läpi että kaikkea oli ne määrät mitä oli tilattukin. Kärräsivät vielä auton eteen pihalle ne ja ihan koko hommaan meni varmaan vartti. Olemme hyvin tyytyväisiä.

Oi noita kuvia! Me oltiin Dubrovnikissa pari vuotta sitten ja tykättiin kovasti. Oltiin vissiin touko-kesäkuun vaihteessa joka selvästi oli ihan paras aika mennä. Meillä on kuvia esim. vanhankaupungin pääkadusta illalla aivan tyhjillään! Sitä ei kukaan Dubrovnikin-kävijä näkemättä usko jos kokemukset on myöhemmin kesältä. Dubrovnik on kuitenkin tosi pieni ja kun italialaiset tuplaa väkimäärän kesällä niin uskon että voi olla jo vähän tukalaa. Tietty keväällä voi olla epävakaisempaa mutta luulisin että tuohon aikaan on jo yleensä ihan kesäistä. Meillä oli sikäli vähän huonoa tuuria että parina päivänä satoi, mutta eipä se oikeastaan haitannut, istuskeltiin kahvittelemassa tai viiniä juomassa katetuilla terasseilla. Oli kuitenkin tosi lämmintä ja se oli itse asiassa ihan romanttista. Mahtui myös hellepäiviä viikkoon. Minusta Dubrovnik on hirveän kaunis paikka. Sieltä pääsee helposti myös läheisille pikkusaarille. Myös ainakin Korculasta olen kuullut kehuja. Hyvää matkaa vain kaikille! Muokkaus: Lisään vielä pienen kuriositeetin. En tiedä onko muilla sama kokemus Kroatiasta, mutta yksi asia johon kiinnitimme huomiota oli autoilijoiden kohteliaisuus jalankulkijoita kohtaan. Se oli ihan hassua kun ei tarvinnut jalkakäytävällä kuin kääntää päätä ja ajatella haluavansa ylittää niin kaikki hymyillen pysähtyivät. Toista täällä Helsingissä valitettavasti.

Ei kalju/poninhäntä? ;D En ole tiennyt tämän olevan tavallisen papin määritelmä.