Ebba

En aio kustantaa kaasoille tai bestmaneille mitään vaatetusta tai muuta koristautumista. Ylipäätään on tarkoitus, että meidän häihin tullaan vähän niin kuin mökille, joten ei olisi mitään perusteita maksaa heille kumppareita. Yöpymistä ollaan harkittu, mutta ei olla vielä varmoja.. Hääpaikalle mahtuu yöpymään lähipiiriä, ja vähän odotetaan että kaasot jää sinne juhlimaan ja sitten nukkumaan. Mutta bestmanilla on pieni lapsi, joten voisi olla ihan kohteliasta kustantaa heidät hotelliin. Toivon kaasojen auttavan ruoanlaitossa ja koristeluissa, ja sovittiin, että apu on heidän häälahjansa meille. Ihan kohtuullista mun mielestä. Jonkun kiitoslahjan aion heille kyllä hankkia.

^ No, onhan tyttöystävässä ja sulhasessa vähän eroa, tai ainakin voi olla. Tyttöystävä kun voi olla tosiaan se kolme viikkoa vanha tapaus, eikä mun mielestä tällaisia todellakaan itsestäänselvästi kutsuta häihin. Jokainen taaplaa tavallaan, mutta jos mun avec olis niin tuore tapaus, että hääpari ei muista edes nimeä, niin tuskin edes itse olettaisin hänen saavan kutsua.

Me karsittiin vähän epäselvillä perusteilla. Miehen suku on tosi iso, eikä munkaan suku ihan kahvipöytään mahdu, mutta häissä ei ole tilaa kuin 80 hengelle. Niinpä otettiin "joulukorttilinja", eli kutsutaan ne, kelle lähtee joulukortitkin. Siinä on oikeestaan sukulaisista ne, keiden kanssa oikeesti on tekemisissä, ja sit pari serkkua molempien puolelta, keiden kanssa haluttais olla tekemisissä. Mutta ne sedät ja muut, jotka ei oo vaivautunut ees osoitteitaan ilmoittamaan, saa jäädä kutsumatta.

Olin kaasona häissä, joissa oli ehdoton ryöstökielto. No, me kaasot ja bestmanit kunnioitettiin kieltoa eikä edes harkittu mitään mokomaa, mutta morsiamen kaverit oli toista mieltä. Pitkin juhlaa he kärttivät, että eikö tosiaan voida ryöstää, ja mitä enemmän veressä alkoi olla alkoholia, sitä varmempia olivat, että joku pitää ryöstää. Ryöstivät sitten minut ja toisen kaason! Tanssilattialle olisi pitänyt saada koko hääväki, että kaasot pääsevät takaisin. Lopputulos: sulhaselta meni koko juttu ihan ohi kun oli keskellä intensiivistä keskustelua vähän syrjemmällä ja morsian viittasi koko tehtävälle kintaalla. Näin ollen ketään muutakaan ei kiinnostanut lähteä joraamaan. Me kykittiin aikamme pusikossa ja saatiin sitten armeliaasti lupa hiippailla vähin äänin takaisin juhliin. Opetus: jos tulee ryöstökielto, niin sitä kannattaa noudattaa.

Joo, niin meillekin sit loppujen lopuksi kävi. Tosin hinta pompsahti siitä hyvästä pikkasen. :S Mutta ihana paikka, ja budjetissa pysytään yhä!

Kiitos, juuri tämänkaltaisia kommentteja kaipaan! Eli että mikä fiilis mistäkin sanamuodosta tulee. Toi Roman lausahdus "Juhlissa rapa roiskuu ja runsaasti toimintaa. Pukeutuminen menon mukaan" vaikuttaa hyvältä, ja sopii meidänkin suuhun.. Jos siihen vielä lisää, että "Muistathan ulkovaatteet!", niin sit varmaan tyhmempikin tajuaa? Luulisin. Toisaalta en halua kieltää ihmisiä pukeutumasta, jos katsovat niin tarpeelliseksi. Mutta ei ainakaan tarvii tulla sit mulle itkemään, että ei tarennu osallistua mihinkään, jos on itse valinnu ja jos on varoitettu. Esim. mun sisko ilmoitti jo ostaneensa uuden hörhelömekon meidän häihin ja aikoo pukeutua siihen joka tapauksessa. No, oma valinta! Ja hyvä, että joku huomautti, että ylipukeutumiskommentti voi olla jotakuta kohtaan loukkaava! Se ei käyny ees mun mielessä, aattelin vaan et se ois keskimääräistä huonompi läppä...

Meille on alustava varaus Lopen Eräsavuun ensi syksyksi, mutta ne kuolleet eläimet seinillä mietityttävät. Kun kysyin niiden tilapäistä poistamista häiden ajaksi, omistaja vain kiemurteli vastauksissaan. Sanoi lopulta, että muut luultavasti saa porattua irti, mutta iso täytetty ilves pitäisi ehkä jättää seinälle. Oletteko olleet juhlimassa Eräsavussa, onko täytetyt eläimet saatu poistettua tai piilotettua jotenkin koristeilla? Se, että eläimet jäisivät näkyville ei ole meille vaihtoehto. Harmittaa, koska paikka on muuten täydellinen!

Kyllä mekin kutsutaan ihmiset juhlimaan häitämme, vaikka mennäänkin naimisiin jo juhlia edeltävänä päivänä maistraatissa. Voithan korvata BLABLABLAAN vaikka "avioon astumisella", jos häät-sanan käyttö tuntuu tökeröltä.

Me käytiin tänään tarkastamassa Eräsavu Lopella. Muuten ihana paikka (toimivat tilat ainakin 90:lle, sauna, parvi, yöpymismahdollisuus ja pihassa valtava kota), mutta seinillä komeilee kettuja, ilveksiä ja muita täytettyjä eläimiä, joita ei ilmeisesti saa pois häiden ajaksi. Täytyy vielä tarkistaa, eikö se valtava ilves hääparin pään yläpuolelta todella ole ruuvattavissa irti. Jos näin on, niin ei ole kyllä meidän paikka. Harmi.

Olin kaasona siskoni häissä. Siskoni oli hyvin ehdottomasti kieltänyt kaikki leikit, ryöstöt, esittelyt ja muut ja tietysti toisen kaason kanssa noudatettiin tätä kieltoa. Ainut sallittu ohjelmanumero oli puheet. Mutta kuinka ollakaan, illan pimetessä siskoni kaverit alkoivat kaivata pippaloihin jonkinnäköisiä hääperinteitä ja päättivät oma-aloitteisesti ryöstää kaasot! He ympäripuhuivat seurueen miehet kidnappaamaan meidät ja niin miehet sitten kantoivat minut ja toisen kaason olkapäillä läheiseen metsään. Tytöt ilmoittivat morsiamelle, että saadakseen kaasot takaisin, olisi kaikkien häävieraiden noustava tanssimaan. Me kuunneltiin metsässä, kuinka siskoni vain nauroi paskaisesti ja jatkoi keskeytynyttä rupatteluaan... Eiäk tehnyt elettäkään ollakseen mukana leikissä! Me seistiin poikien kanssa metsässä melkoisen kauan ennen kuin iski tylsyys ja hiippailtiin toisen kaason kanssa vaivihkaa takaisin kemuihin. Mitä tästä opimme? Jos morsian kieltää leikit, niin sitä on uskottava!

Mulla ei varsinaisesti ole ratkaisuja ylläolevien ongelmiin, mutta oma polttaristressi pukkaa päälle jo nyt, vaikka hääpäivääkään ei ole sovittu. Olen toisaalta hyvin sosiaalinen ihminen ja kaikki kuvittelevat, että mulla on paljon kavereita. Mutta tosiasiassa en viihdy kovinkaan monen ihmisen kanssa enkä ole koskaan kokenut tarvetta jakaa elämääni ja asioitani muille ihmisille - nykyinen kihlattuni on ensimmäinen, jonka kanssa olen sellaista kokenut. Lisäksi useat muutot ja muut elämän heilahtelut ovat aiheuttaneet sen, että minulla on tällä hetkellä vain kaksi ystävää (siskoni on heistä toinen) eikä kavereita kovinkaan paljon. Ei ainakaan sellaisia, joita haluaisin häihini kutsua. Haluaisin kuitenkin kauheasti polttarit. Tykkään ihmisistä ja seurasta ja olen nauttinut niistä polttareista, joissa olen vieraana ollut. Olen jo tottunut ajatukseen, että isoja kaveripolttareita minulle ei tule (kun ei ole niitä kavereitakaan), mutta jotkut kuitenkin haluaisin. Molemmat kaasoni, eli nämä kaksi ystävääni ovat kuitenkin juuri tällaisia isojen ystäväporukoiden ihmisiä ja varmasti ihmeissään kun eivät voi järjestää minulle vauhdikkaita mökkipolttareita valtavalla tyttöporukalla.. Asia stressaa jo nyt. Haluaisin antaa heille jotain vinkkejä, mutta en itsekään tiedä, mitä kaverittoman ihmisen polttareissa tehdään. Sulhasen suvussa on kyllä pari naista, jotka voin ihan mielelläni polttareihini pyytää, mutta siinäpä se. Kaiken kukkuraksi en ole mikään kasvohoito-ja-manikyyri -hemmotteluihminen. Pitäisikö luopua koko polttareista?

Pakko kommentoida niille, jotka haikailevat tunnin stand up-settiä häihinsä.. Muutamilla standup-keikoilla käyneenä (mutta en varsinaisesti asiaan vihkiytyneenä) en kyllä jaksaisi katsoa yhden ja saman esiintyjän keikkaa tuntia, vaikka olisi kuinka hyvä. Jos esiintyjä vaihtuu, niin sitten joo, mutta yhdellä esiintyjällä pitäisi olla tunnissa jo melkoisen monta vitsiä ja häikäisevää variaatiota juttujen aihepiireissä, että yleisö viihtyy. Mutta koomikoita haikailevat, muistakaa myös tän vuoden stand up -tulokas Heikki Vilja! Hinnasta ei kyllä mitään hajua, mutta jutut on hauskoja. Toimii ymmärtääkseni Helsingin alueella.

Ollaan katseltu juhlapaikaksi erästä eräkämppämäistä ratkaisua. Ongelma on, että haluttaisiin ruokkia vieraamme ihan kunnolla, mutta kämpässä ei ole kuin normikokoiset keittiötilat ja yksi jääkaappi. Matkaa lähimmästä kaupungista on n. 13 kilometriä ja autolla pääsee melkein viereen. Nauravatko pitopalvelut minut pihalle jos kyselen tarjouksia tällaiseen paikkaan? Onko ruoka- ja kahvitarjoilua ylipäätään mahdollista järjestää tällaiseen paikkaan kylmälaukkujen ym. voimin? En osaa yhtään hahmottaa, kuinka paljon kylmätavaraa tällainen tilaisuus vaatii. Häät on tarkoitus järjestää syyskuussa ja vieraita on n. 80.

Kuulostaa tosi kivalta tuo teidän tapastarjoilunne! Mä oisin ainakin vieraana ollu ihan liekeissä! Mutta miten on, kun mulla on sellainen käsitys, että tapaksista tulee tosi paljon enemmän hintaa kuin tollasesta perinteisemmästä ruoasta, pitääkö paikkaansa? Pitää vähän ajatella sitäkin näitä suunnitelmia tehdessä.

Me rakastetaan mieheni kanssa ruokaa, mutta ei tykätä keitetyistä perunoista, karjalanpaistista, graavilohesta, täytekakusta jne. eli perinteinen hääruoka ei ole oikein meidän mieleen. Niinpä me ollaan ajateltu olla tarjoamatta sitä häissämme. Kaipaisin ideoita, mitä muuta ruokaa vieraille voi tarjota. Juhlista puuttuu muutenkin moni perinteinen hääelementti (kuten vihkiminen, leikit, bändi, morsiusparin oma pöytä, kimpun ym. heitot, morsiamen valkoinen mekko... Häätanssi taitaa olla ainut asia, mitä me halutaan hääperinteistä noudattaa!), joten ajateltiin, että ruokakin voi olla jotain tosi yllättävää. Me ollaan pyöritelty ajatusta taco- tai hampurilaispöydästä, jossa olis kaikennäköistä lisuketta ja jokainen saisi itse kasata omansa. Ja kahvin kanssa jätskipöytä kermavaahtoineen ja strösseleineen. Tästä ideasta puuttuu tietysti juhlavuus, mutta olisipa ainakin kaikille maistuvaa ruokaa. Mutta koska Meksiko ei muuten ole meidän teemana mitenkään, niin onko vähän hassua tarjota etnistä ruokaa? Etenkin, kun se on keskimääräistä sotkevampaa... Onko kellään jotain muuta ehdostusta tältä tortilla-hamppari-tapas -linjalta? Meidän vieraat tulee olemaan todella nälkäisiä, sillä (muuta kuin perinteistä hää-)ohjelmaa tulee olemaan rutkasti ja matkakin juhlapaikalle on pitkä. Eli pelkät tapakset ei ehkä riitä. Ja jos joku vielä keksii, miten tähän nouto-ja-kasaus -linjaan saa ympättyä luonnon tai ulkoilman ympäristötietouden, niin aina vain paranee! Olisin iloinen vinkeistä (tai vaikka vaan mielipiteistä)!

Meillä ei päivä ole ihan varma vielä, mutta perusteet voin silti kertoa! Haluttiin häät syyskuuhun, koska ollaan molemmat syksyihmisiä, mutta paikka oli silloin tupaten täysi. Niinpä juhlia vietetään ilmeisesti 6.10 ja maistraatissa käydään päivää ennen. Samapa tuo, syksy kun syksy!

Jotkut ovat kauhistelleet näitä a- ja b-luokan vieraita (eli että b-luokan vieraat kutsutaan paikalle vasta kakun jälkeen). Oon ollut b-luokan vieraana yksissä häissä, ja se oli musta ihan ok. Jo kutsussa ilmoitettiin, että sukulaiset ja lähimmät ystävät tulevat vihkimiseen ja ruokailemaan, plus kahvittelemaan ja kahvittelun jälkeen klo 18 (muistaakseni) on paikalle kutsuttu kavereita rennompaa juhlaa viettämään. Kun asia ilmaistiin näin selkeästi jo kutsuvaiheessa, ei kellään ollut mitään epäselvyyttä juhlien luonteesta eikä siksi kukaan vetänyt hernettä nenukkiinkaan. Kyseessä oli vielä opiskelijapariskunta, joten oli ihan luonnollista, että he halusivat juhlia kavereidensa kanssa, mutta eivät kyenneet siitä maksamaan. Tasapuolisuuden vuoksi kutsussa ei puhuttu mitään lahjoista, eikä sinne tainnut kaverit paljoa lahjoja tuodakaan. Reilu peli ja kaikilla hyvä mieli.

Mä pyysin itselleni kaksi kaasoa, vaikka en usko käyttäväni heitä oikeastaan mihinkään käytännön työhön.. Suurin syy pyytää heitä kaasoiksi oli kai, että se on kaunis tapa osoittaa, että he ovat minulle tärkeitä. Toiseksi suurin syy on, että he varmaan järjestävät minulle polttarit!

Meidän ongelma sivuaa vähän tätä.. Eräs ystäväpariskuntamme on uusperheen vanhempia. Yhteensä lapsia on jotain lähemmäs kymmenen (en tosiaan ole pysynyt perässä!), mutta samassa taloudessa vanhempien kanssa asuu neljä lasta. Ikää näillä lapsilla on 4, 8, 17 ja 19. Kutsummeko häihin tämän samassa taloudessa asuvan perheen? Rumasti sanottuna emme haluaisi paikalle kuin vanhemmat ja heidän nuorimmaisensa, koska kaikki muut lapset ovat täysin tuntemattomia meille (olemme ohimennen tavanneet). Koko valtava poppoo taas lisää häiden kustannuksia aivan suhteettomasti. Voisimme tietysti kai kutsua pelkän pariskunnan, ja katsoa kuinka he reagoivat, kysyvätkö esim. lastensa tervetulosta.. Mitähän sitä tekisi?

Voi kauhea miten ihmiset on tyhmiä! Mä muistan kun paras ystäväni meni naimisiin ja toimin hänelle kaasona. He eivät asuneet tuolloin Suomessa, joten yhteydenpitomme oli vähän satunnaista. Hääasioista pulistiin pitkissä sähköposteissa. Aloin seurustella n. neljä kuukautta ennen häitä nykyisen kihlattuni kanssa. Se oli kyllä vakavaa, mutta mieleenikään ei tullut, että veisin tuoreen poikaystäväni häihin! Kutsu oli vain minulle ja suhde oli niin tuore! Seurustelusta kuullessaan ystäväni tosin itse lisäsi poikaystäväni kutsuttujen listalle ja oli toki kiva, että hän oli paikalla. Mutta silti. Ihmetyttää noiden useiden(!) vieraiden käytös, ilmoittaa vain keitä tulee riippumatta siitä ketä on kutsuttu!

Mulla on vähän samankaltaisia ongelmia. Häistä ei tule mitkään pienet (n. 80 henkeä kutsutaan), mutta silti vieraiden puolisoissa on pari ihmistä, joita me ei suin surminkaan haluta meidän häihin. Enkä oikein tiedä, mitä asian kanssa tekisi. Ensimmäinen tapauksista on yksi harvoista ystävistäni (eli ainut, joka kaason lisäksi kutsutaan). Kihlattuni ei voi sietää hänen aviomiestään. Ei kerta kaikkiaan, missään muodossa. En halua sulhaseni joutuvan juhlimaan häitään inhokkinsa kanssa, joten kyseinen aviomies ei saa kutsua. Ystäväni kannalta kurjaa, mutta valinta on tehtävä. Etikettiä noudattamatta ehkä, mutta omatpa ovat häämme. Ajattelin ratkaista asian niin, että emme kutsu ystäväni lapsiakaan, jolloin kutsu lähtee vain ystävälleni. Se saattaa aiheuttaa mielenpahoittamista eikä ystäväni varmaankaan tule, sillä häät ovat kaukana eikä hän tunne ketään. Eli huono lopputulos joka tapauksessa. Mutta lapsia on hassu kutsua, koska sulhanen ei ole niitä koskaan nähnytkään ja budjettimme on myös ikävästi rajallinen. Aviopuoliso ei missään tapauksessa ole tervetullut, niin syvästi sulhanen häntä inhoaa. Toinen ongelmatapaus on enoni, joka on naimisissa juopon kanssa. En ole nähnyt tätä naista sitten heidän tyttärensä ristiäisten (eli n. 9 vuotta sitten), sillä tuolloin tämä nainen katkoi kaikki välit sukuumme. Hän istuu päivät pitkät kotona juomassa ja soittelee välillä mummolleni kännissä. En todellakaan halua häntä häihimme (no, eipä kai tulisikaan kun ei tullut siskonikaan häihin, jotka kuitenkin pidettiin samalla paikkakunnalla) enkä aio häntä sinne kutsua. Se todennäköisesti aiheuttaa kitkeryyttä muissa vieraissa, mutta enköhän sen kestä. Enoni on tervetullut, ja hänellä on oma sukunsa siellä, joten ei joudu istumaan yksin nurkassa. Muuten kutsumme kaikki avo- ja aviopuolisot, emme seurustelukumppaneita. Toiminta noiden edellämainittujen suhteen on ehkä törkeää, mutta en halua pilata päiväämme tuijottelemalla ihmisitä, jota en voi sietää. Enkä halua luottaa siihen, että he eivät tule. Haluan, että kaikki kutsutut pääsevät paikalle!

Me ollaan niin alussa vielä (häät vajaan vuoden kuluttua), että yhdessä ollaan tehty kaikki (vieraslista, ohjelman ja päivän kulun ideointi, hääpaikan etsiminen ja tarjouspyynnöt). Sulhanen on tehnyt oikeastaan enemmänkin kuin minä, sillä hän on ollut mahdolliseen hääpaikkaamme yhteydessä. Jos kaikki menee sujuvasti, niin sama linja luultavasti jatkuu, sulhaseni on hyvin aikaansaapa ihminen. Mä luotan hänen arvostelukykyynsä täysin!

Järkeviltä kuulostaa teidän kommentit, kiitos! Täytyyhän tosiaan meidänkin tietää ajoissa, kuinka paljon vieraita loppupeleissä pääsee paikalle. Voisiko joku vielä valottaa vähän noita save-the-day -kortteja? Onko niihin joku valmis kaava vai onko ne yhtä kirjavia luonteeltaa kuin hääkutsutkin? Mitä niissä olisi hyvä lukea? En ole koskaan vastaaviin törmännyt..

Sukulaiseni piti aikoinaan pienet ja karutkin häät (pelkkä vihkiminen ja lounas, ei ohjelmaa tai koristeita yms.), joihin kutsui vain sukulaisia ja parhaan ystävänsä. Hän halusi kuitenkin itse järjestää itselleen polttarit, ja kutsui muutamia kavereitaan syömään ja baariin. Olin mukana molemmissa kemuissa, ja täytyy sanoa, että vaikka morsian oli junaillut polttarinsa itse alusta loppuun eikä näin ollen kenenkään tarvinnut järjestää mitään eikä maksaa kuin omat syömisensä ja juomisensa, niin silti tunnelma oli melko jäykkä. Kaikki välttelivät viimeiseen asti mainitsemasta häitä, mikä aiheutti sen, ettei voitu puhua naimisiinmenosta ylipäätään, eikä sitten edes parisuhteesta jne. Eli loppujen lopuksi koko tilaisuuden tarkoitus (juhlia naimisiinmenevää ystävää) kääntyi ihan päälaelleen ja tavalliseksi baari-illaksi, jonka osanottajat eivät tunteneet toisiaan. Ne ei ollut hyvät bileet, eikä tunnelma vapautunut missään vaiheessa.

Pidämme häät ensi lokakuun alussa ja toivomme vieraiden pääsevän paikalle koko viikonlopuksi, tai ainakin yhdeksi yöksi. Vieraita kutsutaan myös ulkomailta. Mikä olisi hyvä aika lähettää kutsut? Anopin mukaan pari viikkoa ennen häitä riittää, minusta se on aivan liian vähän! Monet vieraista eivät välttämättä tiedä hääpäivää ennen kuin näkevät sen kutsusta, täytyyhän heille antaa mahdollisuus varata viikonloppu vapaaksi. Itse ajateltiin juhannuksen tienoita.. Koska te muut olette lähettäneet kutsut? Ja miten toimitaan noiden ulkomaanihmeiden kanssa, he tietävät jo häistä ja tarkka päiväkin pitänee antaa piakkoin. Mutta lähteekö sinne kutsu samaan aikaan kuin Suomeen?