Delilah

Minulle ei kiitos; - julkista esiintymistä (laulamista, tanssimista yms.) - nolaamista - aerobic/tanssitunteja (maailman huonoin koordinaatiokyky! tankotassia voisin harkita) - super-mega-ryyppybileitä Minulle kyllä kiitos; - yhdessäolo, hauskanpito ja fiilistely (mieluiten hyvän ruuan ja viinin saattelemana) - joku mökkiviikonloppu olisi ihana! varsinkin jos mökki järven rannalla - morsiustaikoja (en ole kauhean taikauskoinen kylläkään) Olisi kivaa, mutta ei pakollista; - jotakin jännittävää, sellaista mitä en ole koskaan ennen tehnyt mutta haluaisin tehdä (esim. seinäkiipeily, ratsastusvaellus, kanoottiretki tms. EI kuitenkaan mitään moottori-ajoneuvoihin liittyvää, sukellusta, tai keilausta..)

Kyllä olen sitä mieltä että voit saada unelmiesi häät ilman kirkkoon liittymistä! Olen ainakin itse suunnitellut juhlapaikalla tapahtuvaa vihkimistä, joka suoritettaisiin ihan tavanomaisin menoin (saatto "alttarille" eli vihkijän luo, sormusten vaihto, vihkivala, ehkäpä pieni puhe tai lauluesitys). Uskon kyllä että järjestäminen on mahdollista, vaikka mielikuvitusta varmasti tarvitaan

Ilman omakohtaisia kokemuksia, haluaisin kuitenkin sanoa että tämä on varmasti alkoholistille itselleenkin arka aihe. Minusta olisi hienoa että asiasta voitaisiin keskustella ihmisen itsensä kanssa (jolla tiedetään olevan ongelmia alkoholin kanssa). Tiedän että tämä ei varmasti ole aina helppoa ja saattaa aiheuttaa yhteenottojakin. En yritä neuvoa/loukata ketään jota tämä aihe koskettaa henkilökohtaisesti (esim. jompi kumpi vanhemmista on alkoholisti), mutta mielestäni jo kutsu -vaiheessa voisi yrittää löytää tilanteesta jotakin hyvää. Parhaimmillaanhan alkoholisti näkee että hänen lähipiirinsä on huolissaan hänestä, ja ehkäpä tämä saattaisi saada hänet punnitsemaan ongelmaansa ja jopa hakemaan apua siihen.

Minäkin haluaisin kiittää tästä ketjusta. Itse olen ainakin sellainen ihminen että kavahdan kaikkenlaisia jäykkiä rituaaleja, käytöstapoja ja normeja. Etenkin muistellessani perinteisiä sukujuhlia (ripillepääsy, lakkiaiset jne.) niin väistämättä ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on kiusaantuneisuus. En tietysti tarkoita että kaikille sukujuhlat ovat vähemmän vapautuneita tilanteita, vaan minulla itselläni suhteet sukuun eivät ole koskaan olleet erityisen lämpimät. Esim. serkuista n. puolet on minulle täysin tuntematonta porukkaa. Luultavasti häihimme tulemme kutsumaan joitakin sukulaisia, mutta ketään en aio kutsua pelkästä konventionaalisuudesta tai kohteliaisuudesta.