T-M

Toimi niinkuin vastaavassa tilanteessa toimisit, kun ihminen ei ole pappi. Jos teitittely ei suju luonnostaan, lienee parempi sinutella... Mie teitittelen automaattisesti asiakkaat ja useimmat vanhemmat vieraat ihmiset.

Mie lämpöisest suosittelen pitopalvelu Terttu Sikiötä, joka löytyy myös Lounaskahvila Oliven kautta Nii hyvää ruokaa ei saa kuulkaa ihan joka päivä! Ja sit ne osaa vielä hoitaa noi hommelit muutenkii. Ja hirmu hyvää henkilökuntaakii niillä on ;D

Meillä oli lokakuun 2. päivä 2004 vietetyissä häissämme karkkien tilalla Banja Luka -nimisen tulppaanilajikkeen sipulit. Pakkasin ne harvahkoon pellavakankaaseen, nyytin sidoin kiinni ja kiinnitin koristeen ja lapun, jossa oli nimemme ja päivämäärä, itse kirjoittamani runonpätkä, kuva ko. tulppaanista ja selostus, että mitä nyytissä on. Kukaan ei (tietääkseni) syönyt sipulia, vaikka sitäkin etukäteen ounastelimme ;D Tänä keväänä sain paljon ihania tekstiviestejä ja puheluita, miten "hääkarkit itivät", "rakkautenne kukkii" yms. Siis toimi. Suosittelen

Ainakii näin lapsiperheessä tavaroita kyllä löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista ja suuret hameenhelmat on oikeen oivaa hukkausalustaa ;D ;D

Mie ihan luulin tähän ketjuun vastanneeni, mutta enpä ollutkaan... Mie kävin vähän ennen heittelyitä sitomassa hameen alle semmosen taskusysteemin, vyötärönauhalla vaan vyötäisille. Heitin ensin kimpun ja sitten mies hameen alle. Ensin sieltä tuli tela (liittyy miehen työhön), sitten leikkiauto (meillä on lapsi), kumihanska, sukkula (liittyy miun työhön) ja vielä PuuhaPete-pehmolelu... Ja tuli sieltä vielä se sukkanauhakin... Ainakin suurimmalle osalle meidän vieraista oli ihan uutta, että sieltä voisi löytyä muutakin. Kaikilla - mummot ja papat mukaanlukien - oli hulvattoman hauskaa. Tärkeä pointti miulle oli se, että tavarat liittyivät meihin ja että myös vieraat ymmärsivät sen! Miusta on kummallista, että huumoria täytyy jotenkin luokitella. Kyllä hääpari vieraansa tuntee ja tietää mikä heihin uppoaa. Joihinkin häihin sopii ronskimpi huumori kuin toisiin. Miusta tuossa meidän ohjelmanumerossa ei ollut mitään mautonta häiden rento ja tarkoituksella etikettiä hylkivä luonne huomioonottaen. Karmeeta lyttäämistä välillä tää toisten mielipiteiden arvostelu...

Ainakin meillä, pappi laittoi kummankin sormuksen oikeaan nimettömään. Mies vaihtoi itse sen sitten vasempaan vihkimisen jälkeen. Miehen oikea nimetön on suurempi kuin vasen, joten sormus ei mennyt kunnolla paikoilleen, mutta kyllä se sen vihkimisen ajan vältti. Meillä pappi kysyi, kun kävimme etukäteen kirkossa, että haluammeko kuoron (vai ilmoitimmekohan itse...) vai pelkän kanttorin. Kuoro oli, eikä maksanut mitään. Meidän tapauksessa kuulutukset luettiin ev. lut. kirkossa ja ilmoitus avioliittoon vihityistä oli ev.lut. seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa lehdessä. Eroja tietysti käytännössä voi olla, eli kannattaa jutella oman papin kanssa

Moi! Ei mikään vihkikaava, mutta kuitenkin vihkimisen kulku selostettuna löytyy miun päikystä http://www.naimisiin.info/cgi-bin/yabb/YaB...;num=1096721737. Myö tehtiin semmonen vihkonen, jossa oli tää vihkimisen kulku selostettuna ja lisäks siinä oli kartta, majotuksesta, yleisiä toiveita, kaason ja bestmanin esittely ja lyhyesti meidän tarina siihen saakka. Tuota saa vapaasti kyllä lainata, itsekin joltain täältä aikanaan sain suuresti apuja tuohon Olisko tuosta apua?

Joku muu syy, tosin miulla on yhdistelmänimi. Syy on yhtäkaikki sama, oma nimi jäi työsyistä siihen eteen. Ja syy oli se, että tyttäremme on isänsä niminen ja tahdoin ehdottomasti olla hänen kanssaan samanniminen. Tunnen myös, että yhteinen sukunimi miehen kanssa määrittää meidät myös ulkoa katsoen paremmin perheeksi.

Muumi ja Niiskuneiti -hahmojahan on leluina myytävänä kaupoissa.

Ainakin Lappeenrannassa Oprissa olevassa kahvilassa on vitriinissä tummaihoisia morsiamia ja sulhasia (siis erillään, niistä voi yhdistellä sopivan parin), samoin vaalea- ja tummatukkaisia morsiamia ja sulhasia.

Meillä oli tämmönen ;D Herätti kyllä ansaittua ihastusta! Vilkut päällä ja torvea soittaen kurvailtiin 8)

Kieroja ystäviä omaavana aattelin heti, että siinäpä on bestman keksiny nokkelan kujeen päästäkseen morsiamen helmojen alle... eikä oo sitte uskaltanu kertoo totuutta, kun homma on edenny Vähän ehkä hämmästelisin, jos olisin vieraana häissä ja joku muu kuin sulhanen kuhkaisi morsiamen helmojen alla : ;D

Sulhanen, joka sen myös heittää seuraavalle sulhaselle!

Meidän häissä ryöstettiin minut ja booli - eri paikkaan tosin - samaan aikaan. Miehen piti ommella miulle yöpaita hääyötä varten. Tää tuli siitä, että mie olen käsityöläinen. Tarvikkeina oli lakanakangasta, työhaalarit, laikkakonetta, ampuvaa nitojaa, neulaa, lankaa, kuumaliimaputkilo (muttei liimapyssyä), kuulosuojaimet... Saattoi olla muutakin. Mies räätälöi hienon, ja juuri oikeen kokosen, koltun Näin sai miut takas. Sitte miun piti vielä pelastaa se booli lausumalla oodi, joka miun piti polttareissa kirjottaa miehelle. Sitä varten noi polttarikamut antovat 11 sanaa, jotka piti siitä oodista löytyä. Booli saatiin takas ;D

Eilen hain kertakäyttökameroilla räpsityt kuvat ja nyt voin sanoa, että kyllä kannatti! Joukossa on tosi huonojakin hutilaukaisuja, mutta suurin osa on hauskoja tilannekuvia ja joukossa on ihan helmiäkin! Meillä oli Ifin kamerat, joita sai muistaakseni hintaan 29 €/ 5 kpl, tai jotain sinnepäin. Teetin ne myös Ifillä, 4,95 €/kamera. Pöydissä oli sellaiset paperitötteröt, joissa oli yhdellä sivulla menu, yhdellä ohjelmantynkää ja yhdellä kerrottu vieraskirjasysteemimme ja mainittu, että "Pöydissä on kertakäyttökamerat. Toivomme persoonallisia kuvallisia tervehdyksiä vierailtamme! Muistathan käyttää salamaa ja mennä tarpeeksi lähelle kohdetta!" Ihmiset ottivat homman haltuun, kuvasivat toisiaan ja hauskoja tilanteita, jotka menivät meiltä ihan sivu suun! Kameroita oli 1 joka pöydässä. Kussakin pöydässä istui 12-14 vierasta.