Mömmis

Haha, olihan niitä suunnitelmia useammallakin kaverilla. Oli oikein hääkesä, kaksi kaveripariskuntaa juhli häitänsä samana kesänä meidän kanssa. Miehen isä ei sittenkään häitä juhlinut, joten olen nyt ollut 8 häissä+omat päälle.

Äitini (ja myös isäni) tarjoutuivat heti auttamaan häistä kuultuaan. Ehkä konkreettisinta apua oli äidiltäni, kun juostiin puoli Tamperetta läpi ettimässä mulle boleroa ja alusvaatteita. Lisäksi äiti teki pullaa kahveille, äitin pulla kun on maailman parasta, niin se oli tosi ihana juttu. Niin ja lusikkaleipiäkin väänsi (iskä täytti ) kauhean kasan. Lisäksi mun vanhemmat on olleet lastenhoitoapuna viime järjestelyjen aikana ja muutenkin henkisenä tukena. Ja järkkäsivät myös lauluesityksen juhlaan. Miehen äiti auttoi enemmän sitten rahallisesti (ihan itse rahojaan tyrkytti, eikä vastaväitteet kelvanneet). Hääaamuna taisi auttaa kuskailuissa yms. Eli apua tuli molemmista suvuista. Muoks. Niin ja edellisenä päivänä sekä mun että miehen äiti oli monen muun muassa juhlapaikalla järkkäilemässä ja pitivät huolta, että kaikki muistaa syyä.

Me laitettiin kutsut kesäkuun alussa, häät oli elokuun lopussa. 2½ kk tuntui melko sopivalta ajalta. STD laitettiin ahkerien matkailijoiden vuoksi edellisenä jouluna joulukorteissa. Ensin meinasin runomuotoa, mutta sitten päädyttiinkin laittamaan kortteihin vaan alareunaan: "PS. Varatkaa kalenterista 25.8.2012. " Aika moni oli tajunnut, muutamat ihmettelivät ja olivat sitten kyselleet esim. mun äidiltä, joka oli sitten kertonut mitä on tulossa. Meidän tyyliin tällainen pieni salaperäisyys toimi.

Meidät on vihitty jo aiemmin maistraatissa ja nyt järjestelemme liittomme siunausta ja hääjuhlaa. Miehelleni asia ei ole tärkeä, hän kuuluu kyllä kirkkoon, mutta ei usko sen kummemmin Jumalaan. Itselleni asia on suhteellisen tärkeä, vaikka en kaikkia ev.lut. kirkon oppeja sulatakaan. Siksi haluan liitollemme myös kirkollisen siunauksen.

Mä ostin äskettäin, häihin aikaa vajaa 11 kk. Mutta en kyllä olis ostanut, jos en olis alennuksesta löytänyt. Olis varmaan mullakin jäänyt johonkin keväälle. Ei mun mielestä ole toi sun aikataulu liian myöhänen.

Mä kutsuisin vaan ne lähimmät, joita näen vapaa-ajalla muutenkin.. Mutta mä en kyllä ole muutenkaan kutsumassa omia työkavereitani, niin vaikea sanoa, tosin kutsuisin varmasti, jos olisin jonkun kanssa vapaa-ajalla tekemisissä ihan ystävänä. Ja riippuu myös, kuinka laajat häät muuten on.

Varattiin paikka reilu 11 kk ennen juhlaa. Elokuulle 2012 oli vielä jokaisessa soittamassamme paikassa vapaita viikonloppuja, mutta joissain vain yksi, toisissa useampi. Omassa paikassamme taisi olla kaksi ekaa viikonloppua jo varattu.

Tietenkin siksi, että rakastan häntä! Hän on kaikkine ihanuuksineen ja vikoineen parasta, mitä maailmassa voi olla. Hän on täydellinen juuri minulle ja hyväksyy minut juuri tällaisena.

Itse varmaan otetaan vastaan. Tekisin muuten ilmoittautumisten vastaanottajan hulluksi, kun oon sen verran kontrollifriikki.

Meiän poika on häiden aikaan vajaa 1½-vuotias ja samaa tässä pohditaan. Anoppi yritti meilläkin hommaan tarjoutua, mutta torppasin heti, enkä ketään muutakaan vierasta hommaan ottaisi. En halua, että vieraat ovat häissämme lapsenvahtina ja joutuvat jättämään juhlat kesken nukkumaanmenon takia. Ehkä siinä tapauksessa, jos joku todella lähtisi aiemmin muutenkin ja itse tarjoutuisi, mutta en siltikään oikein tiedä. Oon kanssa harkinnut ulkopuolista, kattoo nyt..

Ei tulisi kyllä mullekaan edes mieleen laittaa valkoista muiden häihin, ellei se nimenomaan olisi toiveena, niin kuin eräissä häissä kuulemma oli. Olisin myös todella hämmentynyt, jos joku tulisi meidän häihin kokovalkoisessa. Asustetta en varmastikaan pitäisi mitenkään kummana. Valkopohjainen mekko voisi olla liikaa, mutta kuviossa en pitäisi sitä kamalana, jos toinen väri olisi se hallitseva.

Pääasiassa maksetaan itse säästörahoista, mutta vanhemmat kun haluavat hiukan auttaa, niin ei me siitä kieltäydytä. Isoimmat asiat maksetaan ite, mutta mun äiti esim. haluaa osallistua mun asusteisiin, anoppi taas haluais maksaa meille kuvaajan häihin.. Kattoo nyt..

Minä taisin maksaa kihlat, jos en väärin muista.. Mies oli sillon intissä, eikä tulot päätä huimanneet ja mulla sattui sillon olemaan "ylimäärästä". Vihkit sitten niin, että minä maksoin miehen sormuksen ja mies mun.

Minä kosin miestäni, en tosiaankaan mitenkään romanttisissa olosuhteissa, mutta kosin kuitenkin ja mies suostui epäröimättä. Kertaakaan en ole ajatellut, että harmi kun mies ei kosinut. Eikä mieskään ole muistaakseni koskaan maininnut, että se olisi mennyt jotenkin "väärin"...