Hän siksi, ettei hän ole lyhyesti kiteytettynä "tavallinen suomalainen mies" - hän omaa samanlaiset arvot kuin minä - hän on paras ystäväni - hän rakastaa minua aidosti vikoineni ja hyveineni - hän saa minut onnelliseksi - tukee ja kannustaa minua - hän on kiltti, hellä ja huomaavainen - hän on oppinut tekemään jo lapsuudessaan koti hommia - pesee pyykkiä, tiskaa ja siivoaa minuakin enemmän (oma-aloitteisesti) - tasa-arvo on suhteemme peruspilari, "sukupuoliroolimme" ovat sekoittuneet minkä näen suurena rikkautena - olemme kasvaneet kiinni toisiimme - hän rakastaa valtavasti leipomista ja ruoanlaittoa eli tuoreet leivät, herkut ja mehut valmistuvat mieheni käsissä <3 - hän rakastaa shoppailla ja sisustaa eli jaan yleisesti naisten juttuina pidettyjä asioita hänen kanssaan - hän on komea - hän on tärkein asia elämässäni, elämäni suurin rakkaus, onni ja riemu - hän on hyvällä tavalla kunnianhimoinen ihmisenä - koska hän on niin lähellä täydellistä ja voin tämän allekirjoittaa kahdeksan vuoden kokemuksella, tunnen suurta ylpeyttä ja onnea, etenkin kun tiedän miten vaikeaa joillakin voi olla miehen kanssa yhteiselo. Ihmettelen usein miehelleni miten olen voinut saada niin suuren kultakimpaleen. Olen itse melko tavallinen nainen, joten tunnen suurta kiitollisuutta siitä mitä olen saanut. Tuntuu ettei kaikissa suhteissa koeta suurta kumppanuutta, parhautta ystävyyttä ja siltikin intohimoa yhtä kovasti kun meidän suhteessa. Monissa suhteissa myös arkiset kotityöt ja sukupuoliroolit tuntuvat aiheuttavan kitkaa suhteeseen, joten arvostan meidän arjemme helppoutta.