SuSSi

Kirkossa meinas muutaman kerran kyynel vierähtää, mutta sain pidettyä ne valumatta. Tosin asiaa ei yhtään helpottanu se, että lähipiirin kyyneleet valu sitäkin vuolaammin. Musiikkiesityksen aikana käännyttiin vieraita kohti ja kyllä useempi kerta piti nieleskellä kun ilon kyyneleitä näki monen poskilla. Itse juhlissa puheiden aikana nousi kyllä kyynel silmään monta kertaa, mutta varsinainen itku pääsi siinä kohtaa kun tuore aviomies päätti pitää oman puheensa laulun muodossa. Heti kun laulun kaaso tunnisti, hän tajus että nyt on kiire nenäliinalle Ah, vieläkin herkistyn kun ajattelen sitä hetkeä tai kuulen ko. laulun radiosta.

Meillä on itse asiassa useempikin lahjalista.. Ensimmäinen, ja se päälahjalista, löytyy netistä, sinne on kerätty tuon 'paremman astiaston' kaikki osat mitä toivotaan ja miten paljon. Siellä on myös eriteltynä muut astiat joista meiltä puuttuu joku osa, määrän ja tarkat tiedot. Toinen lahjalista löytyy ihmiseltä joka ottaa vastaan ilmoittautumisia. Hänelle ilmotettiin reilusti suurpiirteisempi lista, mikä kattilasarja on meidän mieleen, mitkä pyyhkeet yms. Näin ei hänen sitten tarvii kanniskella mukanaan tarkkaa listaa johon yrittää merkitä miten monta on mitäkin lajia vielä jäljellä.. Kolmas, joka ei oo lahjalista, oli jo kutsussa eli toivomme myöskin rahalahjoja jotta vielä jonain päivänä saisimme ihan oman katon pään päälle. Näin kukaan ei voi sanoo ettei tiedä mitä meille ostais. Ja toisaalta, ei haluttu jättää mitään 'vieraiden päätettäväksi', koska tiedusteluja olis sitten kuitenkin tullu.

Meillä alunperin varmaankin minä rupesin jutteleen kihlautumisesta leikkimielellä mutta sitten tuo avokki 'innostu' siitä ihan kunnolla ja näin sovittiin alustavasti tuo kihlapäivä. Pari kuukautta myöhemmin kuitenkin rupesin puhumaan että josko tuota päivää voitais siirtää eteenpäin kun tuo tuntu tulevan niin nopeesti. Ja sitten muutamia viikkoja myöhemmin yksillä sukujuhlilla avokki sano että kuule, mä kihlaan sut vielä ennen joulua (silloon aikaa oli jäljellä 3 kuukautta) ja niinhän se sitten tapahtukin lopulta..;D Sormukset käytiin kuitenkin kattomassa yhdessä mutta sitten mun puhelin soi ja menin liikkeen ulkopuolelle puhuun ja sillä välin avokki oli sekä 'päättäny päivämäärän' että maksanu sormukset.... Ja tuona päivänä tuli sitten kosinta ihan perinteisesti polvillaan...

Meillä painittiin aika pitkään kevään ja syksyn välillä. Kumpikaan ei halunnu kesähäitä. Ja avokki ei halunnu talvee, joten valinta jouduttiin tekeen molempien 'suosikkien' välillä. Ja niin siinä sitten kävi, että kevät voitti sitten kuitenkin..;D

Meillä juhlapaikassa ei oo vuokraa, kummassakaan 'paikassa'.. Toisessa ruokailu maksaa noin 17 €/hlö, joka sisältää siis ton tilavuokran, ruuat, pöytäliinat, kynttilät ja servetit. Toinen paikka on muuten ilmanen, mutta siitä laskutetaan sähkökulut.. Ja juhlapaikka on meren rannalla.. Edit. paikka ei oo kuitenkaan lähelläkään pääkaupunkiseutua.

Vielä ei oo pyydetty, eikä suoranaisesti edes päätetty, joten en voinu valita vielä yhden ja kahden vaihtoehdon väliltä...

Mulla on kihlasormus aina sormessa, kerran uimaan mennessä sen unohdin sormeen ja huomasin ettei se lähde, joten sen jälkeen oon sen antanu olla. Tosin, jos ihan ollaan uimassa meressä/järvessä, sitten sen otan pois, muuten harvemmin....

Morsiamen kotipaikkakunnalla pidetään.. Johtuen oikeestaan siitä(kin) että mun äiti tekee ruoat häihin ja olis aika kohtuutonta pyytää sitä muutamaa päivää ennen häitä kuljettaan hirveetä määrää ruokaa paikasta toiseen....

Ei toi nimen ottaminen nyt vaikuta siihen, että kuka on tossun alla. Yleensähän sukunimi valitaan siten, että mikä tuntuu molemmista hyvälle.. Meillä ainakin tulee olemaan niin, että joko mies ottaa täysin mun sukunimen, tai sitten meille molemmille tulee yhdistelmänimi.. Johtuen ihan vaan siitä, että oma sukunimi on reilusti harvinaisempi kun miehen, ja haluaisin että myös omat lapset joskus voisivat jatkaa myöskin sukunimeäni..

Täältä löytyy yksi. En pidä suuresta huomiosta, ja senpä takia haluaisin pienet häät. Tosin molempien pelkät perheet yhteenlaskettuna tulee summaksi jo noin 40. Joten pienet häät ovat melko lailla tuhoontuomittu ajatus jo heti kättelyssä. En jännitä esiintymistä, kyse ei ole siitä. En vaan pidä suuresta huomiosta ympärilläni. Olen lähinnä sellainen, että haluan yllättää ihmiset teoillani, joille he eivät sitten voi enää mitään. Häissä saa olla erilaisia leikkejä yms ohjelmaa, joihin hääparikin osallistuu.. Ne mielestäni kuuluvat häihin ja häiden ohjelmistoon.. En vain halua sitä 'esilläolemista' jonka isot juhlat, esim rippi- tai yojuhlat, aiheuttavat. Onneksi häissä ei olla yksin esillä, vaan siellä on myös sulhanen. Eli ehkä sitä voi jossain välissä sitten 'piiloutua' hetkeksi hengähtämään..???

Meillä on myös alustavasti puhuttu siitä, että miehellä hankitaan myöskin vihkisormus, eli todennäköisesti samanlainen kun nyt on kihlasormuksena. Eli myös miehelle tulee sitten vihkitilaisuudessa toinen sormus kihlasormuksen vierelle. Kun puhuttiin just siitä, että onko se 'oikein' että vaan morsian ottaa uuden sormuksen, ja mies on sitten 'vanhalla' tai sitten ostetaan uus, mutta korvataan vanha sillä. Eli tasa-arvoisesti hommataan sitten molemmille uudet sormukset. Ehkä..