Marjasin

Minua ei periaatteessa haittaisi, vaikka polttarit olisivat yllätys, mutta koska en asu Suomessa, tullaan polttaripäivä varmaan sopimaan etukäteen, jotta tiedän milloin saapua paikalle (Suomeen) :-)

Laitoin tämän ehdotukson jo tuonne "Erilaisia häämarsseja" ketjuun, mutta toistetaan se tänne: Aivan ihana kappale sisääntulomusiikiksi on Butterfly Waltz, joka on parhaimmillaan pianolla ja jousisoittimilla soitettuna. Jos kirkossa ei ole pianoa, voi kappaleen sovittaa myös kahdelle viululle tai esim. sellolle ja viululle. Ammattimuusikot keksivät varmasti lisää vaihtoehtoja! Ai niin, säveltäjä on Brian Crain.

Hei! Tässä hieman ehdotuksia häämarsseiksi, jotka eivät ole Suomessa niin yleisiä, mutta joita käytetään mm. englanninkielisissä maissa. Melkein kaikki löytyvät Spotifysta ja/tai Youtubesta, kun laittaa hakusanaksi kappaleen nimen ja "organ". Spotifya suosittelen, koska jotkut videot Youtubessa ovat niin huonolaatuisia etteivät kappaleet pääse oikeuksiinsa. Nämä ovat melko rauhallisia, esim. sisääntulomusiikiksi sopivia: Rhosymedre - No 2 of Three Preludes founded on Welsh Hymn (aivan ihana rauhalinen, tosin pitkähkö melodia) Nimrod - Enigma variations (säveltäjä Elgar, tässä myös hyvin rauhallinen tempo Sheep May Safely Graze (taitaa olla Bachia, kantaatista 208 korjatkaa jos olen väärässä. Tämä on hieman eloisampi kuin kaksi edellistä, mutta kuitenkin melko rauhallinen, ehkä hieman virsimäinen) Intermezzo from Cavalleria Rusticana (Yksi ehdottomista suosikeistani - mahdottoman kaunis melodia. Alun hiljainen osa kannattaa kärsivällisesti kuunnella loppuun, koska varsinainen melodia alkaa n. 1,5 minuutin kuuntelun jälkeen. Itse ehkä pyytäisin kanttoria pätkäisemään alun "alkusoiton" pois ja soittamaan pelkän "päämelodian". Sävellys on siis Mascagnin oopperasta Cavalleria Rusticana ja on tullut tunnetuksi myös Kummisetä III -elokuvan loppukohtauksen taustamusiikkina.) St Anthony Chorale (säveltäjä Haydn. Tämä on hieman nopeampitempoinen kuin edelliset, sopii niin sisääntulo- kuin ulosmarssiksikin) Lisäksi vanha tuttu Finlandia-hymni uruilla on kovin kaunis! Hieman "mahtipontisempaa" edustaa: Nun Danket Alle Gott op 65 (säv. Karg-Elert. Tunnetaan kai myös nimellä Marche Triomphale, sopii mielestäni hyvin ulosmarssiksi ja erityisesti isoon kirkkoon) Jos urkuja ei ole käytössä (tai ei halutaurkumusiikkia), niin yksi mielettömän ihana sisääntuloon sopiva romanttinen kappale on Butterfly Waltz, ja erityisesti sovitus, jossa on sekä piano että jokin jousisoitin. Tämä on varma "vieraiden itkettäjä" ) Toivottavasti tästä oli apua jollekulle. Lisäys: Butterfly Waltz säveltäjä: Brian Crain.

Hej! Ni har väl alla tagit en titt på ett svensk bröllopsforum "brollopstorget.se"? Suomeksi: jos ruotsin kieli on jokseenkin hallussa, suosittelen katsomaan ruotsalaista hääportaalia brollopstorget.se. Sieltä löytyy materiaalia! Lycka till!

Meidän täytyy laatia kutsut useammalla kielellä, joten olennainen on pakko saada lyhyeen ja pelkistettyyn muotoon. Lisäksi haluaisin, että sisältö olisi kaikilla kolmella kielellä suhteellisen samanlainen. Todennäköisesti teemme yhdet kutsut yhdellä kielellä ja toisiin kutsuihin mahdutamme tekstin kahdella kielellä. Lisäksi runomuotoiset kutsut eivät oikein itselleni "nappaa", mutta kukin toki tyylillään. Itse haluaisin luultavimmin jotain tämän kaltaista: Sydämellisesti tervetuloa vihkiäisiimme XXX (Päivämäärä, kirkko ja kellonaika) sekä hääjuhlaan (paikka). Vastausta pyydetään XX mennessä. Allekirjoituksena morsian ja sulhanen (ehkä myös vanhemmat). Toinen, mikä minua miellyttää: Meidät vihitään XXX (Päivämäärä, kirkko ja kellonaika), jonka jälkeen jatkamme hääjuhlaa XXX (Paikka). Tervetuloa! Vastausta pyydetään XXX mennessä. Kutsuihin emme aio laittaa mitään lahjatoiveista tai pukukoodista. Lahjatoiveet kun eivät kuulu jokaiseen kulttuuriin. Lisäksi uskomme ja luotamme vieraidemme pukeutuvan juhlaan asianmukaisesti.

Vanhempien kiitoslahjat ovat myös meidän suunnitelmissamme. Omille vanhemmilleni ajattelin jotain elämyksellistä (esim. teatteri- tai konserttiliput) ja sulhasen vanhemmille jokin konkreettinen muisto (koriste-esine tm). Omat vanhempani eivät niin välitä tavaralahjoista, kun taas tulevat appivanhemmat pitävät siitä, että lahja on jotain käsin kosketeltavaa. Kullekin siis tyylinsä mukaiset. Hyviä ideoita otetaan vastaan!

Ketju on jo hieman vanha, mutta vastaan silti. Edellä mainittu on myös minun sulhaseni ykkösvalitusaihe, kun olemme Suomessa käymässä. Täytyy tosin mainita, että asia häiritsee myös minua - on ihan käsittämätöntä että sitä pientä "anteeksi" tai "excuse me" sanaa ei voi suustaan päästää, kun täytyy päästä toisten ihmisten ohi, vaan tungetaan väkipakolla ahtaista väleistä. Hän on joskus jopa pelästynyt ihmisten käytöstä, kun joku on tullut äkkiarvaamatta selän taakse tönimään. Toinen valituksen aihe on kylmyys. Kolmas asia, joka ei varsinaisesti ole valituksen aihe, mutta aiheutti hänelle hienoisen pettymyksen, oli suomalainen ruoka. Ei kuulemma varsinaisesti pahaa, mutta ei erityisen hyvääkään. Itse suurena karjalanpiirakoiden ja porkkanalaatikon ystävänä olin jopa melkein loukkaantunut alussa näistä kommenteista Nyt olen jo päässyt asian yli Hyviäkin puolia löytyy: sulhaseni pitää Suomen luonnosta, saunasta, suomalaisten musiikkimausta (metalli), Minttu-viinasta (tätä ostetaan aina varastoon Suomen vierailulla) sekä - yllätys yllätys - ruisleivästä! Tasapuolisuuden vuoksi myös minä muistan aina välillä valittaa nykyisestä asuinmaastamme ja kehua sitä kuinka hyvin monet asiat ovat Suomessa Ai niin, ja ne suomalaiset lähiökerrostalot. Ne ovat kuulemma aivan käsittämättömän rumia...

Meidät vihitään Suomessa, johon kutsumme vieraita sekä Suomesta, nykyisestä asuinmaastamme sekä maasta josta sulhasen suku sekä osa minun sukuani on kotoisin. Koska kaikki eivät kuitenkaan pääse paikalle, olemme suunnitelleet järjestävämme pienehkön vastaanoton myös toisessa "kotimaassamme" (eli siis siinä maassa, jossa meillä kummallakin on sukua, mutta jossa emme kuitenkaan asu). Mitään yksityiskohtia tämän "kakkosvastaanoton" suhteen emme ole kuitenkaan vielä suunnitelleet. Tarkoituksena on kuitenkin pitää pienimuotoinen juhla, ehkäpä ravintolassa hyvän ruoan ja viinin merkeissä.

Minun sulhaseni ei puhu suomea, mutta meillä on kaksi yhteistä kotikieltä (olemme kumpikin kaksikielisiä). Toinen kotikielistämme on se, jonka olemme vanhemmiltamme oppineet, toisen olen minä opetellut koulun penkillä sekä käytännössä. Sulhaselleni tämä jälkimmäinen kieli on niinikään äidinkieli, sillä hän on asunut miltei koko elämänsä maassa, jossa nyt asumme. Yllättävän paljon hän kuitenkin on opinut suomen kielen sanoja. Suomeen muutto ei kuitenkaan häntä kovasti houkuttele juuri kielen "vaikeuden" takia. Kovasti olen koittanut vakuutella ettei se suomi sen vaikeampaa ole kuin muut kieletkään, ainoastaan eri kieliperheeseen kuuluminen tekee siitä sikäli hankalan että kaikki täytyy opetella nollasta.

Meille on kai tulossa melko perinteiset häät, sillä morsian ja sulhanen löytyy, samoin valkoinen hääpuku, kirkko ym. "perussetti". Erilaista sen sijaan on se, että sekä minä (morsian) että sulhanen olemme kahden kulttuurin kasvatteja ja hääjuhlassa tuleekin vallitsemaan varsinainen kielten sekamelska. Ohjelman laatiminen aiheuttaakin siis pientä stressiä... Toinen eroavaisuus perinteisiin suomalaisiin häihin verrattuna lienee se, että emme kuulu valtionkirkkoon vaan toiseen kristilliseen kirkkokuntaan. Huumoriveikko sanoisi, että tarjoamme vierailleme leipää ja sirkushuveja. Itse olen hieman jännittynyt sen suhteen, kuinka paljon joudun selittämään "perusluterilaisille" sukulaisilleni ja ystävillemme kirkonmenojen kiemuroita...