Lynx

Me ollaan aivan tasan varmasti tasa-arvoisia suhteessa, mutta taloudellisesti tasavertaisessa asemassa me ei olla, se vaan on tällä hetkellä fakta (mies kuitenkin on ehtinyt olla ja edetä työelämässä paljon pitempään kuin minä). Meillä mies siis maksaa vihkisormukset, eikä muunlaista järjestelyä suostuisi edes harkitsemaan (meillä molemmille tulee siis vihkisormus, kihloja ei lainkaan). Jos jostain syystä pitäisi, voisin toki maksaa vaikka puoliksi sormukset. Täytyy silti sanoa, että arvostan myös perinteitä ja kaunista symbolista elettä. Tuo aloittajan sulhasen "jos maksaa niin myös valitsee" kuulostaa vähän uhmakkaalta - ei kai kukaan tahtoisi väenvängällä ostaa puolisolleen sormusta, josta tämä itse ei pitäisi? Vai onko kyse vain siitä, ettei ko. sulhanen halua maksaa liian kallista sormusta (mikä toki täysin ymmärrettävää)?

Meille järjestettiin maistelu (ollessani kaasona siis), mukana oli hääpari ja me kaksi kaasoa. Saatiin maistella vähän kaikkea ja vasta sen maistelun jälkeen lyötiin lopullinen menu lukkoon. Käsittääkseni morsian oli erikseen pyytänyt tätä maistelua pitopalvelulta. Itse en missään tapauksessa käyttäisi pitopalvelua, joka ei suostu maistiaisia antamaan, ei paljoa reklamaatiot lämmittäisi siinä vaiheessa kun häävieraat on ruokittu mauttomilla sapuskoilla.

Ehkä tuosta boldaamastani kohdasta löytyy se isoin ero meidän ajattelutavoissa. Itse en nimittäin ole sitä mieltä, että häiden pitäisi, ainakaan enää nykyään, olla automaattisesti perhejuhla. Naimisiinmenoaan voi juhlistaa niin monin eri tavoin, kukin omalla tyylillään. Olen ollut iltahäissä, ravintolajuhlissa, sellaisissa joissa on syöty (ja juotu) pitkän kaavan mukaan, ja joissa viihdykkeet ovat olleet selkeästi aikuisten juttuja. En mä oikein osaa kuvitella lasten edes viihtyvän ihan kaikissa tilaisuuksissa. Lukkoon ei mitään ole vielä lyöty, mutta luultavasti meidän häihin ei tule lapsia. Ajatuksena olisi käydä kahdestaan maistraatissa ja sen jälkeen pitää juhlat ystävä- ja kaveriporukalle + lähimmille sukulaisille (ja lähimpiin kuuluu tosiaan vain minun vanhempani ja veli + avec, sulhasen äiti, kaksi sisarusta puolisoineen ja aikuiset veljentytöt). Olisin todella surullinen, jos joku loukkaantuisi tavastamme juhlistaa meidän liittoamme, mutta kaikkia ei kai vaan voi miellyttää. Meille on kuitenkin tulossa sen verran pienet häät, alustavasti n. 35 henkeä plus mahdollisesti muutama avec, että uskoisin tuntevani vieraat sen verran hyvin ettei suuria yllätyksiä pitäisi tulla. Mä en Osirius yritä mitenkään mitätöidä sun mielipidettä vaikka jo toisen kerran lainaan sun viestiä ja vänkään vastaan (), yritän vain tuoda esiin oman näkemykseni asiaan. Kuten sanottua, meillä ei ainakaan todellakaan ole tarkoitus kenenkään mieltä pahoittaa, vaan ihan vain järjestää omannäköiset juhlat. Jos vietettäisiin perinteisiä, isoja kirkkohäitä ja juhlapaikka jossain järvenrannalla, siis sellaisia joissa itsekin juuri kesällä 2010 olin kaasona, niin lapsilauma sinne pihalle kirmailemaan olisi oikein tervetullut. Sitä minä tässä vaan en osaa käsittää, miksei muunlaisia juhlia sallittaisi.

Kyllä aivan hyvin uskaltaisin, ja lisäksi olen varma, että upean reissun järjestäisikin. Minusta kuitenkin matkan suunnittelu yhdessä on iso osa iloa, ja jonkun aiemman vastaajan tavoin minäkin tahdon päästä fiilistelemään ja etenkin tutkimaan kohteen historiaa ja kulttuuria jo etukäteen. Me tosin ollaan jo ehditty useita reissuja tehdä yhdessä ja tulevaisuudessa aiotaan reissata niin paljon kuin mahdollista, joten jos miehelle jostain syystä olisi tärkeää päästä suunnittelemaan tämä yksi matka yllätyksenä, niin toki sen hänelle soisin. Onneksi ollaan kuitenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä suunnittelu on mukavaa. Meillä oli alunperin ajatuksena, että käytäisiin salaa maistraatissa ja lähdettäisiin sieltä unelmien matkalle, mutta nyt ollaan kuitenkin päätetty myös jonkinlaiset pippalot järjestää lähimmille, kun kerran hyvä tekosyy juhlimiseenkin on. Matka on kuitenkin meille se tärkeämpi osa kuin juhlat, senkin takia voisi olla vähän outoa, että toinen järjestäisi sen yksin.

Koskeeko tämä mielipiteesi yksinomaan häitä, vai eikö muitakaan juhlia saa mielestäsi järjestää aikuisille? Minusta on ihan selvää, että on perhejuhlia ja on aikuisten juhlia, kaikkiin tilaisuuksiin ja paikkoihin ei vain lapset sovi tai tilaisuus halutaan muuten järjestää aikuisten kesken. Jos ei lasta saa tai halua laittaa hoitoon, sitten on jätettävä tilaisuus sillä kertaa väliin, ei kai siinä sen kummempaa.

Ei varsinaisesti olla puhuttu siinä mielessä, että olisi ollut tarkoituksena antaa vihjeitä tai ohjeita kosintaa varten, mutta puheeksi on toki tullut, että minua on kerran kosittu julkisella paikalla, siis entisessä suhteessa ennen nykyistä miestä. Sen lisäksi, että se tapahtui julkisella paikalla, koko tapahtuma oli ihan joka aspektiltaan kaikkien kliseiden ja latteuksien isä ja äiti. En siitä silloiselle miesystävälle ikinä pahaa sanaa sanonut vaikken siitä pitänytkään, mutta nykyinen mies kyllä tasan tarkkaan tiesi, että en ikinä enkä mistään hinnasta olisi tahtonut joutua sellaiseen tilanteeseen uudestaan - eikä se olisi kyllä hänen tyyliinsäkään kuulunut.

Tavattiin ensimmäisen kerran 2006 Alettiin "tapailla" 2007 alussa, en oikein tiedä itsekään milloin se muuttui varsinaiseksi seurusteluksi Virallisesti yhteen muutettiin 2010, sitä ennen minulla oli jo kauan avain miehen asuntoon ja vietin siellä suurimman osan ajastani Häät luultavasti talvella 2011/2012 (luultavammin vuoden 2012 puolella) Häiden aikaan minä 29v. ja mies 43v. Molemmat vakituisessa työssä. Omakotitaloa, lapsia tai farmariautoa ei ole eikä tule, kultaista noutajaakaan ei taitaisi kissat hyväksyä.

Tosi monet näköjään kihlajaisia järjestää, aika yllättävää! Itse en koskaan ole ollut varsinaisissa kihlajaisissa, vaikka monissa häissä (ml. lähisukulaisten ja parhaiden ystävien) olenkin ollut. Meillä ei vaan ole oikein sellaista perinnettä. Ei ollut itse asiassa edes käynyt mielessä, että sellaisia ylipäätään voisi järjestää, ennen kuin tämän ketjun näin. Ei tosin järjestettäisi silti, meidän häistäkin on tulossa niin pienet ja epämuodolliset. Kihlautumista juhlistettiin ihan kahden kesken, ja joskus muissa yhteyksissä on ystävät sen kunniaksi kilistelleet. Suurin osa porukkaa, ml. vanhempani, ei kuitenkaan edes tiedä että me ollaan kihloissa, meillä ei ole edes sormuksia eikä sitä ole tullut suuremmin kuuluteltua...