Mia_K.

Plääh, kyllä on byrokraattinen liike. Toivottavasti valikoimaa löytyy, että löydät haluamasi sormuksen. Eikö samaa sormusmallia enää ole? Muuten kannattaa jatkaa äläkkää... Tämä on ehkä vähän makuasia tai snobbailua, mutta ottaisin omaan sormukseen vain käsinkaiverruksen. Varsinkin, jos ensimmäinen konekaiverrus ei miellyttänyt. Jos sitä ei saa myyjäliikkeessä niin veisin sen muualle... (tuleekohan tästä mielipiteestä moderaattorilta huutia?)

Liikkeellä on kai ennen kaikkea velvollisuus korjata virheellinen tuote ja jos se ei onnistu niin vasta sitten vaihtaa se uuteen tuotteeseen. Kurja homma, mutta kannattaa mennä heti siihen myyjäliikkeeseen näyttämään sitä viallista sormusta.

Timanttien lisääminen onnistuu hyvin, kunhan sormuksen rungossa on tarpeeksi kokoa - korkeutta ja leveyttä. On siis hyvä mainita jo sormusostoksilla suunnitelmista lisätä kiviä. Korkeat (sanotaanko vaikka 1,8 - 2 mm korkeat) flakkamalliset (eli litteäprofiiliset) sormukset käyvät tähän oikein hyvin. Näet mitä tarkoitan, kun katsot mitä tahansa rivisormusta. Rivisormukset on usein tehty niin, että niissä on runkoon nähden mahdollisimman isot kivet. Korkeutta ja leveyttä on juuri tarpeeksi. Jos runko - eli se osa jossa ei ole kiviä, on pyöristetty, ei tällaiseen sormukseen saa kiviä lisättyä. Ja ne lisäämiset kannattaa tehdä useamman kiven jaksoissa - niin pääsee edes vähän halvemmalla kuin jos niitä lisää yksi kerrallaan. Nottas tommosta.

Joo, aina ei tule ajateltua miten kallista suomalainen työ on. Meidän veroilla ja palkoilla tällaiset pikkujutulta tuntuvat asiat ovat kalliita. Vielä lisätään kaikki liikekulut - mm. Aleksin liikehuoneistojen vuokra on varmaan hyvin korkea. Mutta lohduttautuisin sillä, että Tillanderin kaltainen liike tekee työn todennäköisesti erittäin hyvin. Ei tarvitse surra viiden markan suutarin kymmenen markan virhettä. Ja jos on jotain valitettavaa tai muuta tarvetta yhteyden ottoon, niin liike taitaa vielä olla olemassa monenkin vuoden kuluttua.

Varsinaista kokonaista sormusta ei runkoon ympätä, mutta toisinaan rakennetaan eräänlainen joustava kappale sormuksen alaosaan. Näitä tehdään isokivisiin sormuksiin, jotka helposti kellahtavat raskaan kiven vuoksi kallelleen. Myös pari pientä palloa sormuksen sisäpuolella lisäävät istuvuutta. Näistä voi jutella sepän kanssa.

Ja liikelisistä vielä. Kultasepänalallakin on vaikka millaisia velikultia yrittäjinä. Kannattaa siis vertailla ennen kaikkea sitä viimeistä hintaa ja hinta-laatu-suhdetta. Minä ainakin ihmettelen suuria alennusprosentteja. Joko se myytävä tavara ei ole kuranttia tai sitten lähtöhinta on väärä. Kuka hullu sitä myisi hyvää tavaraa puoli-ilmaiseksi. Toiset takapihojen nyrkkipajat muuten laskevat sen varaan, että kun näytetään vähän nuhjuisilta, niin ihmiset luulevat, että täältä saa korut edullisesti ilman välikäsiä. Ja pahimmat "putkat" myyvät niitä 99 euron timanttisormuksia, jotka ovat laadultaan niin järkyttäviä, ettei niitä myisi kukaan itseään kunnioittava liike. Näiden sormusten materiaaliarvokin on yleensä mitätön. Halvimpia ja pienimpiä timantteja kun saa alle kympillä. Myönnänhän minä, että kyllä varmaan osa näistä niin sanotuista hienoista liikkeistä on kalliita, mutta osa ainakin tarjoaa erittäin laadultaan muita parempia koruja ja hyvää ja oikeasti asiantuntevaa palvelua.

Selvä, väri on TW, mutta mikä oli puhtaus ja hiontamuoto ja hionnan laatu... Minulle riittäisi oikein hyvin hiottu karaatin kivi, jossa on pihistelty vähän värissä ja puhtaudessa. Näitä saa kuulemma jo noin 4 000 eurolla.

Vielä vähän tuosta painosta. On tapana ilmoittaa kivien koko AINA kahden desimaalin tarkkuudella eli se yksi karaatti kirjoitetaan numeroilla 1,00 ct, puoli karaattia 0,50 ct ei siis 1 ct tai 0,5 ct. Silloin ei sekoa niin helposti siinä, minkä kokoisista kivistä on kyse. Mitä sitten puolen karaatin tai karaatin kivi maksaa. Siihen on aika mahdotonta vastata yksiselitteisesti, pelkästään laatuerot aiheuttavat niin paljon hajontaa samankokoisten kivien hinnoissa, puhumattakaan muista tekijöistä.

Äidilleni teetettiin läksiäislahjaksi Nyströmillä kaunis hopeinen tennismaila-rintakoru, jonka mailaverkko oli punottu hopealangasta. Hauska ja persoonallinen muistoesine, joka huomataan. Eiköhän Claes osaa hommansa.

Kiitos, Dharma. Eiköhän hinnoittelu ole aika vapaata tälläkin alalla. Joku ihan oikeasti ammattilainen voisi varmaan kertoa miten kustannusarvioita ja hinnoitteluja tehdään. Mutta joku logiikkahan hinnoittelussa pitää olla, ja ihan helppoa hinnoittelu ei välttämättä ole. Uskon, että kultasepät aloittavat arvionsa laskemalla mahdollisimman tarkkaan miten paljon raaka-aineet maksavat - ja miten helposti ne on hankittavissa. Työn vaativuus ja siihen kuluva aika ovat sitten ne kaikkein vaikeimmat arvioitavat. Perussormukset, joissa on helpot istutukset ovat siten tietysti edullisempia kuin esimerkiksi kanavaistutetut timanttisormukset, joissa kivien pitäisi olla mahdollisimman samankokoisia painon lisäksi myös mittasuhteiltaan jne. Vaikka hinnoittelu tuntuu näin katsottuna hirveän yksinkertaiselta, vaikuttaa hintoihin miljoona muuta asiaa, kuten verot, vuokrat, velat ja kaikenmaailman muut maksut. Kun kysyt arviota jostain tietystä sormuksesta, saat taatusti erilaisia kustannusarvioita. Veikkaan myös, että sormuksen ulkonäkökään ei olisi täysin identtinen, sillä kultasepilläkin on oma käsialansa. Uskon että kultasepät, jos niitä tapaa liikkeessä, kertovat mielellään hinnoitteluperiaatteistaan.

Varmaan kannattaa mennä ainakin kuukautta ennen katselemaan sormuksia, ihan oman mielenrauhan takia. Me taisimme käydä tilaamassa sormukset noin viikkoa ennen häitä. Tässä vaiheessa annoimme piut paut ajatukselle sormushäistä ja ajattelimme, että pääasia on että ne ovat hyvin tehdyt, emmekä painostaneet kultaseppää asiasta. Sormukset valmistuivat noin kuukausi häiden jälkeen. Ja tietysti ne olivat ne maailman kauneimmat sormukset (ihan niin kuin teillä muillakin ). Ja onneksi sormuksilla ei ole samanlaista merkitystä siviilivihkimisessä kuin kirkkohäissä. Tämä kertomus lohdutuksena niille, joilla menee sormushommissa kaikki pieleen. Loppujen lopuksi se on vain maallista. Te itse olette ne häiden ylivoimaisesti tärkeimmät osat...

Eivätkä taida karaatitkaan riittää tiedoiksi. Vähän isommissa kivissä kun kiven ympärysmitta voi vaihdella ja kivi näyttää eri kokoiselta, vaikka paino on sama... Mitään yhtenäistä käytäntöä ei ole siinä, minkäkokoisista timanteista kirjoitetaan todistuksia. Toiset täyttelevät erilaisia todistus- ja takuulappusia pienistäkin kivistä, mutta useimmissa tapauksissa tiedoksi voi riittää kassakuitin taakse kirjoitetut tiedot timanttien väristä, puhtaudesta ja painosta - ja ehkäpä myös hiontamuodosta. Itse en ole tarvinnut näitä tietoja kuin vakuutusyhtiölle, joka on tähän mennessä hyväksynyt itse kirjoittamani listat koruista, joihin on merkitty niiden tiedot.

Hei aprilli05. Jos ne ovat oikein luokiteltuja, ei VS:n ja SI:n välillä ole eroa kyllä ammattilaisenkaan silmään. Hei Empsu. En oikein osaa auttaa tässä asiassa. Timantin hintaa saadaan kyllä jonkin verran alennettua, kun tingitään tiettyyn rajaan asti puhtauden ja vähän värinkin osalta. Mutta minun on vaikea arvioida prosentteina kuinka paljon suurin piirtein eri värit tai puhtaudet tai näiden yhdistelmät vaikuttavat hintaan. Ja ihan oikein. Tietyt painot ovat halutumpia kuin toiset. Sen vuoksi voi olla ihan fiksua ottaa 0,98 ct:n timsku kuin 1,00. Ikävimmillään hioja on tinkinyt hionnan laadusta, että saisi timantin painon pysymään maagisessa 1,00 karaatissa. Kiviä kun myydään edelleen paljolti painon mukaan...

Teettämisen hinnoista on varmasti hankala saada tolkkua pelkän nettifoorumin kautta.... Teettämisen hintaan vaikuttaa niin moni tekijä - rungon materiaali, kiven koko ja laatu (rubiini - hyvä vai keskinkertainen kivi, granaatti, turmaliini jne.), kyseisen kultasepän palkka. Nämä kaikki vaihtelevat hyvin paljon - niin kuin seppien työn laatu. Lisää sormusmalleja, joista voi löytyä hyviä ideoita teettämiseen, saat hakemalla Googlella. Kirjoita hakuriville "white gold" + ruby + ring, niin jo alkaa malleja löytyä...

Monipiippuinen juttu tuo 14 ja 18 ka eli 585 ja 750-pitoisuudet. Eiväthän ne sormukset ihan vuodessa kulu ja kulumiseen vaikuttaa sormuksen muoto ja kuinka sormusta pidetään. Timanttifoorumillakin on pohdittu miksi koruja tehdään näistä seoksista: http://www.goldnet.fi/timanttifoorumi/viewtopic.php?t=674