Lauraliini-

Mutta voithan sä miettiä ja punnita vaihtoehtoja, ja muuttaa mieltä vielä monesti. Jos on kuitenkin noin epävarma tunne, ei vaan sitten tee vielä mitään lopullisia varauksia. Sitten vasta kun on tosi hyvä tunne, että "tämä on hyvä". Toki sitten kun aika alkaa loppua, pitää tehdä niitä epämiellyttäviäkin päätöksiä. Mutta teillä on vielä kyllä hyvin aikaa, teemavärit voi hyvin jättää vaikka ensi vuoteen!

Kyllä on mieli muuttunut todella moneen kertaan. Mutta vaihtoehtoja pohdiskellessa olen onneksi oikeastaan aina päätynyt takaisin siihen alkuperäiseen. Ainut mitä en ole hetkeäkään epäröinyt, on hääpuku! (ja tietty myös itse sulhanen )

Tai onnistuisiko se mitenkään, jos sulhasen kanssa sopisi etukäteen, että hän ottaa sen sukkanauhan ihan käsillänsä, eikä menisi muutoin lainkaan helman alle? Vai onko sekin ihan nounou? Entäs jos itse laskisit sukkanauhan nilkkaan (en kyllä tiedä miten se onnistuisi), ja sulho nappaisi sen siitä? Hmm. Jotenkin se sukkanauhan heitto vaan on se juttu, mutta jos siihen ei keksi mitään ratkaisua, niin seuraavaksi paras juttu voisi tosiaan olla sulhasen vieheen heittäminen. Vai olisiko ihan pöllöä, että antaa sulhaselle sukkanauhan jo aiemmin ja hän kaivaisi sen sitten vain taskustaan ennen sen heittoa? En mä tiedä. Jotenkin mulle on silti enemmän se juttu se itse sukkanauha, kuin se sen kaivaminen sieltä helmojen alta.

No toi on kyllä tosi paha moka myyjältä! Mäkin suosittelisin pistämään viestiä tai soittamaan Viikkarille, onhan kyseessä sentään häät, eikä "muuten vaan" ostetut juomat!

Mä kyllä ajattelin ottaa morsiustytölle pienen kimpun. Hän on häiden aikaan vasta 2,5 -vuotias, joten aika pieni. Järkeilin sen niin, että hiuskukka ei käy, koska tyttö kuitenkin hipelöisi sitä koko ajan, ja yrittäisi ottaa sen pois, koska haluaa katsella sitä. Ja vähän samat perusteet rannekukan kanssa, sitä tulisi kuitenkin hipelöityä ja se voisi olla aika pian rikki. Ja jos on herkkä iho, se voi myös ikävästi kutittaa. Sen sijaan kimppu joko sitten on menosa mukana, tai sitten se odottaa jossain pöydällä. Ei sitä tarvitse koko ajan mukana kantaa. Ja jos se menee rikki, niin sitten menee, eipä sillä niin väliä ole. Mutta kestävyyden suhteen antaisin sille (tämän meidän morsiustytön kohdalla siis!) eniten mahiksia.

Onpa ihana ketju. Myönnän, olen sortunut tuohon "ei niin perinteisen" haluamiseen, mutta kyllä minä jotain perinteistäkin haluan. Ja ehdottomasti häistä saa hössöttää. Mun kohdalla paras paikka siihen onkin ollut naikkarit. Täällä kyllä jaksetaan hössöttää, ja lähipiiri on säästynyt pahimmilta höyryiltä...

^ Meillekin tulee Sokokselle lahjalista. Lahjalista siksi, että emme halua ihan epämääräisiä lahjoja, emmekä astioita neljää erilaista sarjaa... Pitäisi mennä pian tekemään se, koska kutsut lähtevät varmaan postiin kolmen viikon päästä.

Toivoisin, että jaksan juhlia koko illan korkokengillä, mutta ostin myös varoiksi ballerinat iltabiletystä varten. Mieluummin kenkien vaihto kuin kipeät jalat. Ja mulla on lyhyt puku, joten vaihto 10 sentin koroista ballerinoihin ei haittaa.

myyrae; Ei todellakaan ole hääparin velvollisuus juottaa juhlaväkeä känniin. Olen ollut useammissakin häissä, joissa juhlapaikalla on ollut a-oikeudet. Siellä on tarjottu alkumalja ja viinit ruualla, muuten on ollut baari auki, mutta vieraat ovat itse maksaneet juomansa. Ja kyllä mun mielestä kaikissa häissä on ollut oikein hyvä tunnelma. Joten huoli pois!

Meillä on vihkiminen juhlapaikalla, jonka jälkeen on heti ruokailu. Viestittelimme juuri tänään papin kanssa sähköpostilla, ja kysyin nyt samalla, että haluaisiko hän jäädä myös ruokailemaan. Saas nähdä mitä meinaa. Onpahan ainakin kysytty. Jos vihkiminen olisi ollut kirkossa, en varmaan olisi kutsunut, koska pappi on meille ainakin vielä ihan vieras.

Mitä "pakollista", tai "perinteistä" meiltä puuttuu: - kirkko - hääauto - bändi - kimpun ja sukkanauhan heitot (ainakin näillä näkymin)

Näillä näkymin meillä on vain yksi vieras, jota en ole tavannut koskaan. Muut olen kyllä tavannut, mutten todellakaan tunne kaikkia...

No niin, nyt se on aloitettu. Oman puheen suunnittelu. Tai itseasiassa kirjoitin raakaversion yhdellä kertaa. Nyt olen vähän viilannut sitä, poistanut joitain kohtia, lisännyt jotain, muuttanut järjestystä. Seuraavaksi pitäisi testata puhua se, ja katsoa kuinka kauan se kestää, ettei vaan tule liian pitkää. Kun alan olla tyytyväinen, teen pienemmille lapuille muistilistan, joiden avulla voin sitten pitää puheen, en halua lukea suoraan paperista. Aion pitää puheeni yllätyksenä, mutta sovin siitä kaasojen ja bestmanien kanssa. Sovitaan joku sopiva aika puheelleni, mutta jos alankin jänistää, enkä tahdo pitää puhetta, sitä ei pidetä. Eikä kukaan saa tietää. Voi kun olen nyt innoissani tästä, ja toivon todella, että pystyisin ja uskaltaisin pitää puheen! Se olisi myös ihana yllätys sulholle, jonka tietysti mainitsen puheessani... <3

Mä ostin pukuni n. 1 v ja 3 kk aiemmin, koska satuin vahingossa löytämään juuri sen oikean puvun niin aikaisin. Sen valmistus oltiin lopettamassa, joten se oli pakko tilata niin aikaisin, muuten olisin jäänyt ilman.

Piispanranta (ent. Ala-Lemun kartano) on kyllä todella kaunis paikka häille. Toimin kaasona häissä, joita juhlittiin siellä.

Meillä panostetaan ruokaan ja juomaan, valokuvaukseen, sekä molempien pukeutumiseen (kumpikin osti uuden puvun, kengät jne, toki sulhasella ehkä on käyttöä myöhemminkin sille puvulle ). Myös juhlapaikka oli tavallaan panostuksen kohteena, mutta löysimmekin mielestäni ihan kohtuuhintaisen paikan, jonka vuokraan sisältyy myös kukat ja kynttilät, sekä etukäteisvalmistelu, ja siivous juhlien jälkeen. Voimme siis vain saapua juhlimaan, ja yöllä lähteä pois. Ihanan helppoa!

^ No joo, kuulin asian myös juuri eräältä ammattilaiselta, joka oli huomannut tän mun kommentin. Täytyypä siis miettiä, josko sen saisi kivasti siihen heti maljojen yhteyteen.

Nykyisen suunnitelman mukaan kuvataan potrettikuvia juhlapaikan miljöössä ennen vihkimistä. Kivampi kuvata rauhassa, kun ei ole uteliaita vieraita vieressä kyyläilemässä. Saadaan ehkä rennompi tunnelma kuviin. Lisäksi vieraiden ei tarvitse odotella sitten vihkimisen jälkeen. Ruuan ja kahvin välissä voidaan sitten ottaa vieraiden kanssa yhdessä jotain potrettikuvia, perheiden, kaasojen ja bestmanien, isovanhempien tms. kanssa. Ja mun haave olisi saada kuva meistä ja kaikista vieraista, sellainen iso ryhmäkuva. Saas nähdä saako sitä toteutettua.

Meillä pitopalvelu neuvoi, että vauvoille sitä tilaa vasta tarvitaankin, jos on kaukaloa tms. mukana. Niinpä meillä varataaan jokaiselle oma paikka. Vauvan kaukalon voi sitten vaikka nostaa siihen tuolille, ei tarvii lattialla olla.

Mitä oon meidän häihin suunnitellut: Olisi kiva jos tarjolla olisi omaa, itsetehtyä mehua. Ja ehkä jotain limsaakin. Lisäksi olen suunnitellut, että tekisi myös jonkun alkoholittoman boolin. Mun mielestä on kiva tarjota lapsille, imettäville äideille, kuskeille (?), ja muillekin halukkaile jotain muutakin kuin vettä.

Meillekin tulee oma pöytä. Aluksi olin sitä mieltä, että olisimme olleet perheiden kanssa yhdessä, mutta sitten joku totesi, että ehkä vieraiden on helpompi tulla juttelemaan, kun siinä olemme vain me. Toivon tietysti, että istumme paikoillamme ruokailun ja kahvin ajan, mutta että muuten olisi ihan vapaa meininki. Mitä sitä siinä sitten pönöttämään paikoillaan. Ja on meillä nykyiselläänkin vanhempien pöytä ihan siinä meidän edessä, väliin jää vain käytävä, että mahtuu kulkemaan. Ja sivuillakin taitaa olla jotain pöytiä, joten ei me ihan eristyksissä olla.

Kyllä mä uskoisin että toi onnistuu. Ei siinä poistumisessa enää mitään kysellä... Hauskaa reissua!

Mä ajattelin pitää häitä edeltävän viikon lomaa. Toivon kuitenkin, että se viikko menisi myös oikeasti lomaillessa. Yritän siis järjestää kaiken jo niin valmiiksi, että viimeiselle viikolle jäisi enää viimeiset palaverit ja tapaamiset, sekä kampaajalla käynti. Lomailen myös häiden jälkeen 2-3 viikkoa.

Kyllpä sulla Adelheid` riittää taiteltavaa! Tsemppiä puuhaan! Ja muihinkin hääjärjstelyihin. Kiinnitti muuten huomiota teidän kihla- ja hääpäivät. Ihanasti menevät nuo numerot niissä tavallaan ristiin. Mä suosittelisin säästämään koristelussa. Esim. kukat voivat maksaa paljon. Jos on mahdollista saada itse kasvatettua kukkia, tai saada niitä joltain tutulta, kannattaa käyttää niitä. Tai jos luonnosta löytyy jotain itseään miellyttävää, miksei käyttäisi myös niitä? Ja jos tulee kukkia, ne ovat itsessään jo niin kauniita, että turha sitä pöytää on muulla roinalla liikaa täyttää. Myös mainitsemasi kengät ovat hyvä säästökohde. Jos on pitkä puku, ne eivät kuitenkaan juurikaan näy. Lisäksi voi säästää vaikka alusvaatteissa, ei häitä varten ole pakko ostaa uusia alusvaatteita. Korut voivat olla "jotain lainattua". Meikin ja/tai kampauksen voi tehdä itse, tai jos joku ystävä tai tuttu on hyvä meikkaamaan/laittamaan hiuksia, voisit päästä edullisemmin. Entäs kynnet? Itse lakkaamalla säästää, jos vertaa laitatettuihin rakennekynsiin.

Mä podin jo kuukausia sitten kauheaa nimikriisiä. Tietyllä tavalla halusin kuitenkin vaihtaa nimeni, mutta haikeus ja pelko omasta nimestä luopumisesta oli kova. Nyt olen kuitenkin onneksi päässyt tästä kaikesta epävarmuudesta eroon, ja olen jo tottunut ajatukseen uudesta nimestä, olen jopa ihan iloinen päätöksestäni. Jos päätöksesi on jo noin varma, ehkä se haikeus siitä vielä pienenee, ja asia muuttuukin positiivisemmaksi. Sulla on vielä aikaa totutella muutokseen.