Tinta

Muakin harmittaa, että jäi muutamat yhteispotretit ottamatta Samaten se, ettei meillä ollut videokuvaajaa, eikä kukaan vieraskaan ilmeisesti videoinut kirkossa. Olisi ihanaa katsoa nyt jälkeenpäin mitä siellä oikein tapahtui, kun jotenkin se hetki meni niin nopeasti ohi, eikä siltä tunneryöpyltä muista kaikkia yksityiskohtia niin hyvin kuin haluaisi.

Meille tuli yllätyksenä se, kuinka moni jätti antamatta edes korttia. Sinänsä lahjan antaminen ei ollut mikään edellytys, mutta kyllähän se vähän ihmetyttää ettei hyvätuloiset työssäkäyvät ihmiset muista mitenkään, mutta sit kaikki opiskelijat ja muut pienituloiset oli antaneet vähistä varoistaan ees jotain.

Olin aivan varma, että itken koko päivän läpeensä. Hääviikon oli tippa linssissä jatkuvasti, mutta kun pääsin kirkolle, alkoi hymyilyttämään eikä se hymy sitten hävinnytkään koko päivänä!

Huonosti nukuin, jos sitä edes nukkumiseksi voi sanoa Pyöriskelyä ennemminkin.

Hymyilin Olo oli maailman onnellisin!

Bridesmaids, huippu!

Mä olin muutama kuukausi sitten polttareissa, jossa polttarisankari oli raskaana niin alussa, ettei ollut kertonut siitä vielä kellekään. Kaasot oli varanneet sille sellaisia siidereitä, joiden pulloista ei nää mitenkään päin läpi, paljon niissä on juomaa. Niistä se "hörpiskeli" päivän mittaan eli oli vain juovinaan. Päivällä kun oli aktiviteettia, se pystyi huijaamaan suurinta osaa ihan mennen tullen. Itsekään en huomannut mitään. Illalla ennen saunaa se paljasti meille suuren salaisuutensa, vaikka kai se olisi onnistunut jatkamaan samalla linjalla loppuun asti

Iik, ihanaa! Sano mun mekolle terkkuja

Tämä. Vähän myös jännittää onnistuuko mun häälook ja juhlan rento mutta arvokas tunnelma

^Siis onko se yleisempääkin, että pappi kutsutaan hääjuhlaan? Mä en ole koskaan nähnyt, eikä ole tullut mieleenkään kutsua omiinkaan..

^Meijän kuvaaja sanoi, että parhaiten tuon toteuttaa alkumaljojen noston yhteydessä, kun koko porukka on kätevästi koolla muutenkin. Aluksi tuo kuulosti musta vähän kököltä, että ensin skoolataan ja sitten kuvataan, mutta uskon että ammattilainen tietää mitä tekee.. Voihan se varmaan toimia jonkunlaisena icebreakerinakin. Mä olisin halunnut ottaa potretit ennen vihkimistä, mutta käytännön syistä ei varmaan voida tätä tehdä Meillä on vihkiminen niin aikaisin, ettei haluta ottaa sitä riskiä, että kampaajalla ja muussa valmistautumisessa tulee kiire. Pitää siis keksiä jotain muuta. edit. meillä on myös tarkoituksena kuvata kaaso-bm-yms. potretteja ruokailun jälkeen, ennen kuin bileet (=bändi) alkavat.

Taidan kuormittaa kaasoja lähinnä höpinöilläni. Mussa on myös taipumusta minä itse -muudiin ja haluan pitää ohjat omissa käsissäni. Itse olen ideoinut, tehnyt ja hankkinut ja aina välillä lähetän kaasoilleni tilannekatsauksen sähköisesti. On mulla kuitenkin niillekin varattuna ihan kivasti hommaa. Oikeastaan ne perus kaasojen tehtävät. Yhdessä käytiin sovittamassa hääpukuani ja mennään uudestaankin, kunhan puku vain on valmis. Häämessuillakin käytiin fiilistelemässä. Polttarit saavat luvan järjestää ja pieni haisu on, että suunnitelmat ovat kovassa käynnissä. Molemmat kaasot ovat ihan himoaskartelijoita (minä en) ja niillä jo sormet syyhyää, että päästään yhdessä näpertämään tarvikkeita. Onneksi näin, koska siinä urakassa apu onkin tarpeen. Suurin homma niillä taitaa kuitenkin olla itse hääpäivänä, minun avustamiseni nimittäin. Joo, pitää pukea ja pyntätä, mutta olen niin hermoheikko, että heidän olkapäänsä tulee varmasti olemaan kovassa käytössä. Kirkossa voivat pidellä kimppua, korjata laahusta ja lukea raamattua, juhlassa taas pidellä lankoja käsissään, että homma sujuu kuin rasvattu. Ennen kaikkea toivon, että he voisivat minun laillani nauttia tästä kaikesta Yritän edistää tätä hommaamalla meille pientä luksusta, kuten kylpyläpäivän hääviikolla (tyttöaikaa, jee!) ja hääaamuna kustannan heille kampaukset ja meikit. Tuntuu, että ovat täysillä mukana hommassa ja nauttivat kovasti.Ne onkin helppo pitää tyytyväisenä, kun vaan hommaa kuohuviiniä tarpeeksi

Tuli puhetta kuulutuksista. Mun miehen ilme oli ja pienen hiljaisuuden jälkeen se kysyi, että vieläks sellasia vai on? Jostain syystä sillä oli sellainen mielikuva, että joskus keskiajalla on kirkonmäellä huudeltu vihittäviä, kastettavia ja kuolleita Välillä mietin, että missä tynnyrissä se on oikein kasvanut.

^En oo vielä kehannu kysellä Oon miettinyt, että onkohan niillä ees mun puhelinnumeroa. On varmaan. Varmasti.. kai.

Charming, apua! Toivottavasti sun Suttura on keskimääräistä nopeampi yksilö! ..nimittäin omani tilasin syyskuussa. Neljässä kuukaudessa piti tulla, nyt on mennyt jo kuusi.. Eikä ole kuulunut pihahdustakaan Joten kyllä mun ihanuudella on vähintäänkin yhtä huono suuntavaisto kuin MsGooglenkin. Piru vie!

Mä en voi kuin kehua Now&Foreveria! Kaikki on käynyt todella nopeasti ja sulavasti. Kaksi viikkoa sitten tilattiin kutsut ja nyt ne on jo meidän keittiön pöydällä Kaikkiin kysymyksiin on vastattu heti ja palvelu on muutoinkin ollut ensiluokkaista. Oikovedosprosessi oli sekin nopea ja hyödyllinen. Kutsut on kaikessa yksinkertaisuudessaan täydelliset, kuin meille räätälöidyt!

^Mä jo pelästyin, kun näin sun kirjottaneen tähän ketjuun, että säkin olet saanut jo oman Sutturasi En voi sanoa, että hyvä ettei näin ollukaan, vaan toivon sormet ristissä että ne molemmat koltut tulisi Hyvinkäälle asap.

5kk odotettu jo.. Vaikka Pirjo sanoikin puvun tulevan todennäköisesti huhtikuussa, toivoisin silti ettei tarttis 7 kuukautta odotella

^Hui, ihanaa Mahtaa olla huikea kokemus, toivottavasti se on päällä yhtä ihana kuin mielikuvissa! Minulla ainakin oli oma Sotteroni just eikä melkeen sellainen, kuin kuvittelin, ellei jopa parempi. Tulis jo.. mitään ei ole kuulunut vieläkään..

Jaeniver, itse en varmaan sen kummemmin asiaan enää puuttuisi, jos tämä ns, kaveri ei mitään yhteyksiä pidä. Anna asian vain olla. Jos sieltä myöhemmin tulee kontaktiyrityksiä ja uteluita, miksei hääkutsuja tullut, voit sanoa suoraan, että johonkin se raja on vedettävä ja tällä kertaa kutsut saivat vain sellaiset henkilöt, joiden kanssa olette tekemisissä.

Naispappia toivon maailman eniten, tosin sillä ei ole mitään tekemistä hänen sukupuolensa kanssa, että hänet haluamme. Kyllä se on se persoona joka ratkaisee. En ylipäänsä ymmärrä, miten tämä sukupuolikysymys on näin suuri

^Jep, kiitos. Näin muistelinkin.

Missähän vaiheessa kevättä pappien kesän työvuoro- ja lomalistat tehdään? Olen esittänyt toivomuksen yhdestä tietystä papista, mutta vielä ei osata kirkkoherranvirastosta sanoa juuta eikä jaata. Valittavana on tämä ihana persoona ja toinen, hieman epäillyttävä pappishenkilö, joten ois kiva tietää ajoissa, kumpi sieltä napsahtaa..

En minäkään maksaisi tuollaista summaa polttareista, oli sitten miten hyvän ystävän kekkerit hyvänsä. Ihan kohtuuton summa! Ehtisitkö järjestää ystävällesi jotain kivaa yhteistä tekemistä ennen häitä? Viettäisitte hauskan illan vaikka ravintolassa tai ihan vaan kotona hyvän ruuan ja juoman merkeissä? Jos välimatka / terveys / rahatilanne on esteenä, kirjoita ystävällesi vaikka kirje, missä kerrot mitä hän sinulle merkitsee. Takuulla lämmittää hänen sydäntään ja se olisi pieni (mutta edullinen) muistaminen ennen hänen suurta päiväänsä. Varmasti hän ymmärtää kyllä, miksei sinua polttareissa näy.

Mä olen nyt alkanut odottaa kuumeisesti omaa mekkoani saapuvaksi ja tajusin, etten mä tiedä käytännön asioista juuri mitään. -Kun se puku tulee, menen sovittamaan sitä Leimulineen. Saako sen viedä kotiin, jos se ei vaadi korjauksia? Voiko sen jättää Leimulineen säilytettäväksi, jos kotona ei ole mitään optimaalista säilytyspaikkaa? -Montako sovituskertaa yleensä on? Pitääkö siis kaasojen varautua nyörityksen opetteluun heti? -Saako Leimulinestä pukupussin? Jos sen joutuu ostamaan, paljonko se suunnilleen maksaa? -Entäs vannehameen? Saako lainaksi, vai pitääkö ostaa? Etsitäänkö sopiva heti ekalla sovituskerralla? Nää on varmaan tyhmiä kysymyksiä, mutta mä en oikeesti tiedä. Mietin eilen sitäkin, että miten vannehame puetaan ja miten koko pukeutumisprosessi tapahtuu, jos catethdralhuntuni kiinnitetään jo kampaajalla. ehkä kaikki selviää.. Tulis jo se puku! Tuntuu, etten muista yhtään, miltä se näytti päälläni. Toivottavasti se on yhä täydellinen