Milla-

Meillä oli taikuri häissä. En ollut kovin tyytyväinen taikuriin, mutta onneksi hinta oli vain 400 euroa. Yhteinen taikashow oli ihan mielenkiintoinen, mutta pöydissä kiertely oli mielestäni tylsä (taikuri teki ilmapalloista erilaisia juttuja ja näytti joitakin korttitemppuja).

Meillä oli sellainen juhlapaikka, että siellä olisi saanut olla niin pitkään kuin olisi halunnut. Suurin osa 70:stä vieraasta kuitenkin lähti jo ennen yhdeksää (jäljelle jäi ehkä 20 henkilöä), joten juhlat loppuivat meillä noin 00.00 aikaan. Minulla tuli hirveä migreeni, joten tämä edesauttoi loppumisaikaa.

Mulla oli kaks kaasoa. Maksoin toiselle kampauksen ja meikin (toinen ei halunnut käydä ammattilaisella. Olisin maksanut hänenkin ehostautumisen, jos hän olisi halunnut) sekä kummallekin kukkakoristeen.

Minun mielestä kutsuun ei tarvitse liittää muuta kuin osoitteet. Melkein jokainen ihminen osaa etsiä vaikka Googlemapsin kautta ajo-ohjeet perille. Jos ei osaa, niin kyllä ihmiset sitten kysyvät ohjeita joltakin.

Häät mielessä Ei se nyt mikään älyttömän hyvä ollut, mutta hääaiheinen kuitenkiln. Jennifel Lopez on pääosassa.

Mulla ei ole muuta kuin positiivista sanottavaa Kanervan toiminnasta Hinta on aika suolainen, mutta joka pennin arvoinen.

Tämä nyt menee OT:ksi, sillä en ikinä itse ole ollut kaaso enkä erottanut omiani, mutta haluan tuoda teille yhden näkökulman. Nimittäin sen, että kaasoksi pyydettävä ei välttämättä kehtaa kieltäytyä kunniasta olla kaaso. Kaasoni aikoo pyytää (todennäköisesti) minut kaasokseen omiin häihinsä, enkä kehtaa kieltäytyä, vaikka tiedän, että parempi ehkä olisi. Kyse ei ole siitä, että en halua olla kaaso tai en ehdi suunnitella häitä tms. vaan siitä, että olemme ystäväni kanssa niin erilaisia ihmisiä. Pelkään, että tuottaisin hänelle pettymyksiä esimerkiksi polttareiden suhteen. Esimerkiksi ystäväni haluaa isot ja aika prameat polttarit, ja realistisena ihmisenä tiedän sen, mitä enemmän porukkaa paikalle pyydetään, sitä enemmän aikataulujen, maksujen, peruutusten jne. kanssa on vääntämistä. Kaverini ystävät kun ovat vähän sellaisia, että he ilmoittavat tulevansa, mutta peruvat paria päivää aikaisemmin. Pelkään, että loppujen lopuksi se olen minä, joka maksaa näiden ei mulla nyt huvitakaan tulla -tyyppisten ihmisten maksuja.

Minulla oli kaksi kaasoa, joiden kanssa olimme tekemisissä häiden alla päivittäin viimeisen kahden viikon ajan. Meillä ei siis ollut mitään palavereja. Sovittiin asioita oikeastaan silloin, kun ne tulivat mieleen. Kaasot myös itse jakoivat tehtäviä keskenään.

Me tiesimme heti alussa, että en halua kutsua kaikkia setiä, tätejä ja serkkuja häihimme. Teimme rajauksen niihin, joiden kanssa olemme oikeasti tekemisissä (eli ne, jotka ovat käyneet muissakin juhlissamme). Kyllähän vieraslistamm supistamisesta tuli jonkun verran sanomista etenkin isältäni, mutta hän kyllä hyväksyi asia, kun kerroin perustelut. Minusta siis ei tarvitse kutsua ketään, ketä ei halua. Suosittelen kuitenkin, että hääparin kannattaa kutsua perheestä joko pelkät vanhemmat (jos siis aikoo kutsua heidät) tai sitten koko perhe. Se on aika ikävää, että perheestä valitaan häihin tulevat ihmiset. :/

Mulla on tosi pitkä lista, mitä tekisin toisin, vaikka häät olivat kivat 1. Olisin kutsunut vähemmän vieraita. Meillä oli hääpaikalla yhteensä 75 vierasta. Tämä oli mielestäni aika maksimi. Karsisin sukulaisia pois. 2. Olisin alkanut tehdä hääkoristeita aikaisemmin. Niihin menee paljon enemmän aikaa kuin arvioi. 3. Jättäisin taikurin pois ja satsaisin kunnon bändiin. Taikuri oli hyvä alussa, kun hän teki temppuja koko yleisölle, mutta sitten hän siirtyi tekemään temppuja pienille ryhmille. 4. Pyytäisin vieraita tuomaan omat juomat paikalle. Tämä ei meidän tapauksessa olisi ollut edes mitenkään outo pyyntö. 5. Varaisin juhlapaikan jo torstaista alkaen. Meinasi tulla vähän kiire saada tavarat paikalleen.

Me veimme mieheni kanssa kaikki hääjärjestelyissä aktiivisesti olleet ihmiset syömään ravintolaan ja elokuviin. Annoimme lisäksi heille ylinmääräisiä ruokia ja juomia häiden jälkeen kotiin.

Minä pidin oman sukunimeni, ja mieskin vielä otti minun nimeni. Meidän puolen suvulle se oli koko ajan itsestäänselvyys, nsillä mieheni entinen sukunimi on aika kamala Miehen suku taas veti herneen nenään miehen päätöksestä ottaa minun sukunimi. Minä olen miehen äidin mukaan manipuloinut miestäni (en ole enää tekemisissä mieheni suvun kanssa, joten miehelleni nämä asiat anoppi sanoi) jne. ottamaan oman sukunimeni.

Meidän vihkitilaisuudessa ei ollut yhtään virsiä. Mun sisko esitti onneksi kuitenkin musiikkiesityksenä Johanna Kurkelan Rakkauslaulun.

Me ostimme Mielen kuivausrummun, tv-tason, sohvapöydän ja käytimme kaasojani, heidän miehiään sekä äitiäni ja hänen miesystäväänsä syömässä ja elokuvissa.

Meidän pappi oli lomalla 17.7 asti, ja vihkiminen oli 28.7. Jätettiin papin vastaajaan viesti, että ottaa mahdollisimman pian meihin yhteyttä. Meillä oli harjoitukset 25.7 Ei mielestäni ollut huono asia, vaikka harjoitukset pidettiinkin niin myöhään.

Meillä jaettii halukkaille sellaiset pienet saippuakuplapullot. Loput niistä, jotka jäivät käyttämättä, annettiin lapsille. Lapset olivat ihan villissään, kun saivat puhallella niitä ja juosta ulkona Riehuminen siten ei tapahtunut sisällä

Mä olen aika yllättynyt, että en itkenyt ollenkaan missään vaiheessa häitä.

Minun kampaukseni ainakin pysyi tosi hyvin koko päivän muuten, paitsi kiharat vähän suoristuivat. Jos haluat kampauksen, joka on kokonaan kiinni, uskon sen kestävän koko päivän hyvänä. Ammattilaisen käyttämät meikit kestävät paremmin kuin kaupasta saatavat. Itse en pessyt meikkejä pois hääyönä migreenin takia, ja meikki silti näytti aamulla samalta kuin edellisenä päivänä Itselleni laitettiin ensin meikki, koska meikkaajalle ei sopinut myöhempi aika. Hiukset laitettiin heti sen jälkeen. Kampaaja sanoi, että hänelle on ihan sama, onko meikki tehty ennen kapausta vai ei. Kuulemma helpompaa meikkaajan osalta on silloin, jos meikki tehdään ensin siinä tapauksessa, että otsalle tulee hiusta. Näin hiukset eivät mene meikkiin.

Luin joskus tämän topiikin, mutta päätin nyt tulla kertomaan omat kokemukseni tänne näin häiden jälkeen. Yritän tiivistää mahollisimman paljon tätä tekstiä Meidän häät oli muutama viikko sitten, ja kutsuimme anopin ja apen vain kirkkoon. Alun perin he kyllä saivat kutsun myös itse juhlaan, mutta kutsu evättiin anopilta huonon käytöksen vuoksi. Anoppi piti minusta aika paljon, kun aloin seurustella nykyisen aviomieheni kanssa, mutta pikku hiljaa asiat vain alkoivat mennä huonompaan. Anoppi alkoi suoraan kertoa minulle, kuinka hänen poikansa ansaitsee yliopistokoulutuksen saaneen naisen jne. Nykyään opiskelen yliopistossa, joten se ei ollut mikään oikea syy vihata minua, sillä syitä, miksi en hänen pojalleen kelpaa, on tullut lisää. Alussa hän sanoi minulle noita juttuja kahden kesken, mutta tilanne paheni vuosi sitten. Hän nimittäin alkoi haukkua minua miehelleni. Mitähän kaikkea sieltä on jo tullut (olen mm. lapsellinen, sivistymätön, huonosti kasvatettu jne.). Aika jännä juttu mutta kukaan ihminen, joka siis on kuullut noisa jutuista, on ollut ihan äimän käkenä, että anoppi on sanonut minusta tuollaista. Tämä kauhea hyökkäys minua kohtaan johtuu siitä, että olen kuulemma haukkunut anoppiani. En oikeasti ole, ja puolellani on kaikki muut siinä tilanteesa olleet. Meidän välit anopin kanssa sitten menivät vuosi sitten poikki, kun hän sanoi minusta noita juttuja pojalleen. Mieskin siitä tietenkin suuttui, ja hän ei ole halunnut olla tapahtuneen jälkeen yhteydessä kotiinsa. Onneksi mieheni kuitenkin on ollut minun puolellani tässä jutussa koko ajan. Mutta asiaan: kutsuimme anopin siis häihimme, mutta sama törkeyksien heittäminen jatkui entistä pahempana. Lopulta mies teki päätöksensä, että hänen vanhempiaan ei jatkopaikalle kutsuta. Anoppi tietenkin suuttui alussa ja jatkoi haukkumistani. Kuitenkin hän huomasi pian, että ei saa lunastettua kutsua takaisin häihimme haukkumalla, joten yritti uhkailla meitä (tyyliin, että muutkaan sukulaiset eivät tule paikalle, jos häntä ei kutsuta jne.). Uhkailukaan ei auttanut, joten sitten hän yritti olla kiva ja kyseli ensimmäisen kerran, voiko hän auttaa. No ei voinut. Pian mieheni siskopuoli soitti miehelleni ja haukkui minut ihan pystyyn. Hänkään ei tullut jatkopaikalle mutta kirkkoon kylläkin. Minulla ei ole yhtään haluja sopia miehen perheen kanssa noita juttuja. Onneksi mies ymmärtää ja on samaa mieltä asian suhteen. Haluan tällä viestilläni vain kertoa sen, että kaikenlaista käytöstä ei aina tarvitse hyväksyä edes sillä nojalla, että kyseessä on toisen sukulaiset. Me emme ole ainoita, jotka ovat jättäneet toisen vanhemmat kutsumatta juhlaan.

Tarkkaa summaa en osaa sanoa, sillä en pistänyt kaikkia hankintoja ylös. Kuitenkin kaikkinensa (sormukset jne.) meillä meni yli 10 000. Alle 13 000 kuitenkin. Meillä oli paikalla 77 vierasta, ja ruuat tehtiin itse.

Haluaisin painottaa kaikille sitä, että kaikki vastoinkäymiset hääpäivän suhteen eivät välttämättä johdu organisoinnista. Meillä lähti menemään koko juhla aivan erillä tavalla kuin olimme suunnitelleet jo heti alussa, sillä meidän limusiini myöhästyi yli puoli tuntia! Meillä jäi siis tekemättä onnittelujono ja esittelyleikki sen takia. Toinen tärkeä juttu on se, että suihkurusketus ei lähde pois hääpuvusta! Oli aika kiva yllätys siinä vaiheessa, kun olin viemässä hääpukuja pesulaan, että saan vielä myytyä puvut. No siinä meni noin 500 euroa hukkaan. Olisin kyllä jättänyt tekemättä koko rusketuksen, jos olisin tiennyt tämän etukäteen..

Mun mielestä ei tarvitse olla autoa mukana, jos ostaa Pre-orderista. Pitää vaan käydä kuittaamassa siellä Viron päässä pre-orderin pisteessä, että haluaa juomat Suomen puolelle. Mä tosiaan tilasin suurimman osan meidän juomista pre-orderin kautta. Loput ostin Tallinnan Prismasta ja Superallkosta. Oli aika virhe ostaa mitään Prismasta, koska siellä hinnat olivat noin 30 prosenttia korkeammat kuin Superissa. Onneksi en menettänyt kuin 30 euroa Laivalta ei kannata ostaa mitään, sillä suurin osa on suurta riistoa hinnoissa.

Mulla on häät reilun viikon päästä, ja ehkä kaksi viimeistä viikkoa on ollut stressaavaa. En oikein saa järjestettyä selvää kuvaa hääpäivän järjestyksestä päähäni, joten ohjelman keksiminen on vaikeaa jne.. Suurin ongelma kuitenkin on tulevan mieheni suku. No joka tapauksessa meillä on oikeasti järjestelyt jo hyvällä mallilla. Kyllä tässä on tekemistä vielä monen tunnin edestä, mutta onneksi mulla on apujoukkoja.

Meidän viimeinen ilmoittautumispäivä oli 15.7. Lähetimme 59 kutsua, ja ilmoittamatta jätti noin kymmenen kutsun saanutta. Suurimmalta osalta varmistimme facebookin kautta tilanteen, ovatko he tulossa. Muutamilta emme kysyneet, ovatko tulossa. Jätämme häihin muutamia tyhjiä paikkoja sekä muutaman pöydän niin, että saamme nopeasti kasattua heille paikat.

Tämä olikin sellainen kysymys, johon luulin osaavani vastatan, mutta en sittenkään osaa vastata siihen. Yleensä melko lailla kaikki on ollut hauskaa silloin, kun häissä on ollut hyvä meininki päällä Siihen siis kannattaa panostaa mielestäni todella paljon. Leikeistä esittelyleikki on mielestäni kiva.