Mulle isä ilmoitti heti kuultuaan meidän kihlautumisesta, että häät on sitten meidän eikä suvun. Hän ja äiti alkoivat molemmat muistella omia häitään ja kuulin ensi kertaa kamalia asioita koskien esimerkiksi kutsuttavia ja pukeutumista. Ihanat pohjalaismummani olivat molemmat vaatimalla vaatineet kutsuttaviksi serkun kummin kaiman naapuritkin ihan vain tasapuolisuuden nimessä. Vanhempani olivat joutuneet antamaan kaikessa periksi olleet lähinnä tyytyväisiä, kun juhlat olivat olleet takana, sillä omikseen he eivät häitä olleet tunteneet minään hetkenä. Onneksi isä lupasi hoitaa puhumisen suvulle, mikäli kutsua ei esim. hänen tädilleen tule. Vanhemmat serkkuni sekä sulhaseni sisko pitivät isot sukuhäät, mutta meillä tulee olemaan ihan muuta. Haluamme meidän näköiset juhlat, johon tulee meille tärkeitä ihmisiä. Eipä kahdella juuri valmistuneella, opintovelkaisella, kunnan palkoilla olevilla ole edes varaa kestitä suurta joukkoa, jolloin kutsut lähtevät lähinnä laajalle ystäväjoukolle ja rakkaimmille sukulaisille.