iialiia

Jon_ Yllättävän hyvin sitä kirkkoon porukka mahtuu, vaikka olisikin pieni kirkko. Sopu sijaa antaa seistessä. Ellei kyseessä ole pieni tsasouna.. Emme kutsuneet pappia juhlaan, sillä ei ollut meille mitenkään tuttu pappi. En usko, että on nykypäivänä ylipäätään yleisenä käytäntönä, ellei pappi ole jotenkin tuttu. (Tai näin ainakin ihan kaikissa häissä joissa vieraana olen ollut.) Ja toisekseen, hänellä oli toiset vihkiäiset heti perään (ihme kyllä ). Tsemppiä Jinnai tulevaan paperishowhun. Aikamoista kysellä jotain ussan numeroa..

Järkevää minusta tehdä. Ei vain olla miehen kanssa vieläkään saatu asiaa aikaiseksi.. häistä kuitenkin pari vuotta jo..

Mä taas muistelisin, että viikko ennen häitä vasta päätin sukunimestä.. eli ei siinä kaavakkeessa ollut mielestäni pakko päättää mikä on sukunimenä.. Saattaa toki olla, että aika kultaa muistot (tai lomake muuttunut). Itseäni myös korpeaa tuo Männyn mainitsema "perinne", eli vedotaan perinteeseen siinä, että otetaan miehen sukunimi. Missä vaiheessa voidaan puhua perinteestä, kun käytäntö oli voimassa vain viitisenkymmentä vuotta, mutta ei sitä ennen. Enkä oikein ymmärrä perustetta, että sitten ollaan yhtä perhettä, kun on sama sukunimi. Aika surullista, jos perheenä kokeminen on yhdestä nimestä kiinni..

^^ Järviterminaali Rissalassa? En ole kyllä itse paikalla käynyt, mutta on kuitenkin suht uusi paikka.

NinaMaria-78 Ihan papille kun vain ilmoittaa, että vasempaan tulee sormukset (tai siinä hetkessä sen vasemman käden siihen esille tyrkkää), niin ei ongelmia. Ei tarvitse mitään sormuksia lähteä suurentelemaan. Itsehän olen sen verran harakka, että mulla on sekä oikeassa että vasemmassa kädessä sormukset. Vasemmassa ns. miehen ja minun vihki+kihla, oikeassa sitten ns. muistosormukset (kun haluan tätä perinnettä kunnioittaa). Idea on äidiltäni, jolla oli oikeassa viralliset sormukset, koska isänikin oli ortodoksi, mutta vasemmassa hällä oli ns. muistosormus. kizu-89 Ihana tuo teidän vihkitsasounan tausta/historia, miten liittynyt perheeseenne. Mun ymmärtääkseni joillakin kirkoilla saattaa olla jopa jokin erillinen seppeleversio, tai niiden kruunujenkin koko vaihtelee kirkoittain (eli ei ole mikään standardipaino). Ja ymmätääkseni tarvittaessa voi toimittaa oman seppeleen paikalle, mutta näistä ehkä kannattaa olla ajoissa yhteydessä pappiin.

Hei gerbeda! Löysin itse aikoinani tällaisen pienen infolehtisen, jonka jonka lähetin myös vieraillemme sähköpostitse, kun olivat ilmoittautuneet osallistuvansa häihimme. Kuva spoilerissa Vaikka olen itse ortodoksi, tiesin ort.vihkimisestä yhtä vähän kuin lut.mieheni. Eli pappi kävi lyhyesti meidän kanssa läpi vihkimisen kulun ennen häitä. Kaasojen ja BM:n kanssa olisi tarvittaessa saanut yhteiset läpikäymiset, mutta yhteistä aikaa ei löytynyt. Pappi kyllä ohjeisti hyvin vihkimisen aikana mitä tapahtuu, joten tällainsn yhteisen harjoituksen puute ei haittanut. Eli eiköhän tällainen minibriiffaus papin kanssa ole aina ihan peruskäytäntö. Muutamia ihan käytännön vinkkejä mitä kannattaa niin vieraana kuin hääparina ottaa huomioon on mm. että jos vihkiminen on ort.kirkossa, siellä tosiaan on tuoleja aika vähän. Eli ilmoittaa tästä vieraille, että osaavat ottaa kengissä sen huomioon. Vihkimisen keston ei ilmeisesti pitäisi olla mitenkään kovin paljon pidempi kuin lut.vihkimisen, mutta papin puheesta ja jos on kuoro, niin pyydettyjen laulujen määrästä riippuu kesto hieman. Eli omissakin kengissä kannattaa ottaa se huomioon, että jaksaa koko ajan seistä (ei pääse polvistumaan välillä, kuten lut.läissä) Sitten morsiamen puvun kannattaa olla sellainen, että laahuksen saa edes osittain nostettua ylös. On vain hankalaa kruununkantajille kulkea perässä, kun vihkipöytää kierretään. (Ettei tallo morsiamen helmalle, ja kampaa siten morsianta) Kruununjen pitäjien ei kannata olla kovinkaan paljon morsiusparia lyhkäsempiä, sillä hankalaa muutoin sitä kruunua pitää pään päällä. Tuohuksia pidetään tovi kädessä vihkimisen aikana, joten jos pelkää käden tärisevän ja steariinin tippuvan käsile/vaatteille, kannattaa näihin tuohuksiin väkertää pieni suojus ympärille (tyyliin mitä Lucia-kulkuesissa oikeissa kynttilöissä koulussa oli . Kuoro ei yleensä ole siis automaatio, eli papin lisäksi lauluosuuksissa on mukana vain kanttori. (ja kun niitä urkuja ei ole) Eli kuoroa kannattaa aina tiedustella mukaan. Sitä en osaa sanoa, kuinka helposti suostuvat ns. erilaisiin kappaletoiveisiin (on siis tietty vihkirunko, jonka mukaan laulavat). Meillä suostuivat yhden ylimääräisen virren laulamaan, mutta en tiedä vaikuttiko asiaan se, että oli virsi. Kannattaa varmaan asiasta tiedustella. (Ja jos ei onnistu, niin sitten vain juhlapaikalla yksi musiikkinumero lisää ) Yleensä sormukset tosiaan laitetaan sormiin jo heti vihkimisen aluksi (ja pappi tosiaan laittaa ne kummankin sormeen; ja siinä olisi siis tarkoitus laittaa kihlasormus myös laittaa, koska kyseessä kirkollinen kihlaus). Kannattaa varmaan papin kanssa keskustella erikseen, jos välttämättä haluaa esim. vihkisormuksen sitten tilaisuuden lopuksi laittaa toistensa sormiin. Moni asia saattaa kuullostaa siis ihmeelliseltä, ja erikoiselta, mutta kirkkoherranvirastosta kyllä autetaan todella mielellään ja vastataan erilaisiin kysymyksiin. Yhtään liioittelematta, suurin osa vieraista kertoi, että olivat todella otettuja saadessaan osallistua ort.häihin. Eli siitä tilaisuuden intiimiydestä ja läheisyydestä pidettiin todella paljon, ja sitä pidetiin todella kauniinta.. Jos on mahdollista valita ort. tai lut. häät, niin ort. häät tuovat ikään kuin vieraat ja hääparin lähemmäksi toisiaan, kun ovat siinä muiden ympäröimänä. Joala Iloa ja onnea hääpäivään! edit. Tulipas pitkä sepustus, ja kuitenkin jotain unohtui. Eli ort.vihkimisessä ei tietääkseni ole käytänteenä mitään morsiamen saattamista. Aviopari siis astuu heti alusta lähtien yhdessä papin eteen. Jos kuitekin se saattaminen tuntuu tärkeältä, niin aina kannattaa kysyä, pystyykö sitä mitenkään osin järjestämään. Jos ei, niin sitten vaikka saattaja saattaa kirkon portaat ylös ovelle sulhasen luo.

Ei kande jännittää.Henkilöautot sopii joka lauttaan ja jos pakulla roudaatte.Normaalit pikkupakut menee myös.Varaatte milloin menette ja milloin palaatte.Jos autopaikat on varattu.He kertovat vapaat lautat.Kun varaus on tehty ja maksettu ja sovittu mihin lähtöön olette menossa.Lautan henkilöt kyllä tietävät sitten nimellä rantsussa.Keitä on tulossa.Joskus voi päästä edelliselläkin lautalla.Varatkaa tarpeeksi ajoissa!Vaikka maaliskussa?Kannattaa olla ajoissa laiturilla!Huomaa että kuskin ja matkustajien on myös maksettava lippu menen tullen autopaikan lisäksi.Sehän hoituu matkakorttia vilauttamalla samanlaisessa vempeleessä kuin ratikassa tai maksamalla terminaalin kassalla. Meillä tilaaja olisi halunnut lisää settejä.Mutta paluulautan myöhemmät paikat oli varattu,Pitopalvelut purkaa myös yöllä. Tenaljin invahissiä takapihalla ei saa käyttää roudaukseen,vaan kamat kannetaan hiukan ahtaita portaita.Keittiön kautta ei kannata. Boldaukset minun. Eli tuo varaaminen on kyllä ehdottoman tärkeää, jos haluaa säätämiseltä välttyä. Autoja kun mahtuu max. kaksi per lautta, ja juhlapaikkoja on kuitenkin useampia ja mahdollisesti bändikin samaan aikaan liikenteessä, niin voi ainakin varmistaa omien tavaroiden liikkuvuuden. Ja tosiaan suosittelen vieraille jonkinlaista ilmoitusta etukäteen, että Suokki on mukulakiveä. Ettei kukaan korkkareillaan nilkkoja nyrjäytä.

Olen tainut ennenkin Remaria kehua, mutta kun tämä osui silmään, niin pitääpä taas toistaa. Eli palvelu pelasi loistavasti. Ystävällistä henkilökuntaa, yhteydenpito (pienen alun sekaannuksen jälkeen) todella sujuvaa ja ruaat. Ah

Yövyimme samassa hotellissa, kuin monet vieraista ja oltiinkin yöllä jatkoilla vieraiden kanssa puoli viiteen asti liikenteessä. Ei koettu, että hääyö olisi siiniä jotenkin mennyt. Ja onhan näitä öitä sen jälkeen ehtinyt kertyä, mikä ehkä tärkeintä.

Vastaampa vielä tähän, kun silmiini osui. Minusta vanha sormus on taas äärettömän romanttinen. Kaverillani on käytössä sulhasen isovanhempien sormukset kihlana, ja itselläni oman äitini. Sormus jos sinällään kantaa oman luomani merkityksen lisäksi vanhempaa historiaa. Mutta kuten totesit, ei se kaikkien juttu sitten ole. Onneksi näin.

Viktoriaana verkkokauppa http://viktoriaana.fi/index.php?main_page=index&cPath=23&zenid=3b0cf54bb26cb33a3b485c8e715b5e43

Varsinaisena vihkimispäivänä jännitti niin, että alkuun ei hymy irronnut. Seuraavana päivänä siunauksessa oli jo paljon rennompi oli ja leveä hymy.

Nostellaanpa hieman vanhaa ketjua Keira Knightley on mennyt naimisiin James Rightonin kanssa Etelä-Ranskassa kuva täältä

Aamiainen tuli hotellihuoneeseen kymmenen maissa. Kahdeksitoista pitikin sitten kiirehtiä kirkkoon uudelleen; tällä kertaa luterilaiseen siunaukseen. Sitten miehen vanhemmille kakkukahveille kolmenkymmenen vieraan kanssa. Kahden maissa juhlatilaa siivoamaan sukulaisten+kaasojen+bm:n kanssa. (meni onneksi vain reilu tunti) Sitten pikasyömiset ja takaisin hotellille nukkumaan pariksi tunniksi. Syömään hotellin ravintolaan illalla ja iltakävelylle. Illalla nautittiin hotellihuoneen saunasta ja purovesialtaasta skumppaa juoden.

Epäsäännöllisen säännöllisesti tulee katsottua nyt häiden jälkeen, niin kuin ennen häitäkin.