Wayne

Kiitos, Kaisa^, kivi vierähti sydämeltä Emmeköhän mekin sitten selviä, jouluna kuitenkin menen kotopuoleen ja pyrin järjestelemään ja sopimaan mahdollisimman paljon jo silloin.

Muutama päivä onnistunee, pahimmassa tapauksessa luikahdetaan vaan lintsaamaan Avustajista en kylä ole varma.. uskallanko edes pyytää? Ehkä se kolmisen päivää ennen h-hetkeä riittää, toivottavasti puolisonkin työnantaja päästää

murkeli, kuulostaa kyllä ihanalta tuo viikon loma! Varmaan itsekin ottaisin tuollaisen, jos olisi kesä. Ehkä ne muutamatkin päivät riittävät.. saa nähdä räpellänkö sitten yksin vanhempien luona kun ehekin ovat silloin varmaan töissä

En oikein löytänyt sopivaa ketjua tälle, mutta siirtäkää toki, jos sellainen on puusilmiltäni vilahtanut ohi. Ongelmani liittyy muutamiin päiviin enne hääjuhlaa. Asumme melko kaukana entisestä kotikaupungistani, jossa häät pidetään. Päivä on tavallinen lauantai eikä meillä ole mitään varsinaista lomaa sen ympärillä. Kuinka monta päivää muut ovat varanneet ennen hääpäivää konkreettisiin valmisteluihin? Mieleen tulee ainakin hääpaikan koristelu ja viimeiset leipomiset. Entä onko kohtuutonta pyytää muualla asuvia avustajia tulemaan myös etukäteen paikkakunnalle tai vastaavasti velvoittaa esim. vanhempia hoitamaan paljon järjestelyitä etukäteen? Tuntuu jokseenkin orvolta koordinoida omia juhlia monen sadan kilometrin päästä.. Löytyykö kohtalotovereita?

Itse yllätyin häitä järjestäessä siitä, kuinka perhekeskeinen juhla häät edelleen on. Me lähdimme suunnittelemaan häitä siltä pohjalta, että pidämme oman näköisemme häät ja kivat juhlat läheisille ihmisille, mutta aika nopeasti kävi ilmi, että perheiden perinteet ja toiveet oli otettava huomioon, mikä lopulta oli itsestäkin mukavaa vaikka vaati alussa hieman totuttelua. Meillä vieraista hieman reilu puolet oli sukulaisia ja loput ystäviä, joten mistään sukujuhlasta ei varsinaisesti ollut kysymys. En yhtään tiedä minkälainen tilanne teillä on ja minkätyylinen juhla on tavoitteena, mutta jos on paljon sukulaisia ja varsinkin jos vanhemmat ovat osallistuneet juhlien järjestämiseen, antaisin heille erityisaseman myös juhlissa. Vanhempaa väkeä usein ihmetyttää nykyinen kaverikeskeinen kulttuuri. Häät on myös vanhemmille erityinen tilaisuus. Itse tunsin, että vaikka olin jo vuosia asunut poissa kotoa ja olimme seurustelleet ja asuneet mieheni kanssa yhdessä pitkään, tavallaan vasta häiden myötä lapsi vanhempien silmissä kasvaa aikuiseksi ja riippumattomaksi yksilöksi ja parisuhde saa virallisen tunnustuksen. Tulipa syvällinen vastaus, mutta tämä asia selkeytyi vasta häitä järjestäessä ja on mietityttänyt häitä ennen ja niiden jälkeen paljon. Todella arvokasta kuulla kokemuksiasi, omat häät ja niihin liittyvät tuntemukset ovat kyllä yksi niistä asioista, joita ei oikein voi etukäteen kovin tarkkaan kuvitella. Itse olen todella perhe- ja lähisukukeskeisestä poppoosta ja meillä on paljon yhteisiä juhlia ja kokoontumisia. Ajattelin kaveripöydällä huomioivani ystäviäni, jotka ovat varmasti häissämme kaikista vieraimmassa tilanteessa, eivät siis välttämättä tunne perheitämme tai välttämättä muita kavereita. Toisaalta juuri tämän perhekeskeisyyden vuoksi perhepöytä voi hyvinkin olla valintamme. Ympäriinsä hajallaan olevan perheen läheisyys on kuitenkin yksi suurimmista syistä miksi hääjuhlan järjestämme. Saa nähdä miten käy, voi myös olla, että varaamme itsellemme oman pöydän ja yritämme muistaa kierrellä ja jutella mahdollisimman monen kanssa.

Hääparin lisäksi tanssilattialle kutsutaan x määrä pareja. Kaikille sidotaan ilmapallo nilkkaan, pareille samaan nilkkaan eli molemmille puolille, sitten paritanssiote ja levy soimaan. Kaikki sitten tanssivat (paritanssiote täytyy pitää) ja samalla yrittävät puhkoa muiden parien pallot. Molempien pallojen puhjettua tippuu pelistä ja voittaja on luonnollisesti se pari, jolla on vielä pallo(ja) tallella. Kuulemma mielettömän hauskaa

Aah, karkkibuffa on ehdoton! Ainakin pääkaupunkiseudulla kannattaa katsastaa Rautatientorin metrotason karkkikauppa, siellä on joskus isoja eriä halvalla. Missä vaiheessa teistä kannattaa laittaa karkkibuffa esille, ettei lapset villiinny ennen aikojaan ja ruokailu sujuu rauhallisesti? Meneekö kahvilta & kakuilta huomiota liikaa, jos karkit on samaan aikaan tarjolla? Yöpala on jo sen verran myöhään, että lapset jäisivät herkuista paitsi. Täällä eivät karkit taida olla kauhean halpoja, mutta ainakin saa nähdä karkkien värejä jne. Ja ainakin jotain tikkaripaketteja voisi tilata. http://www.lahjamaailma.fi/epages/Lahjamaailma.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Lahjamaailma/Categories/MAKEiSET

Tämä taitaakin olla parempi paikka kysellä tätä eli siirrän oman viestini tähän. "En tiedä tuleeko tämä nyt oikeaan ketjuun, mutta... Odottelemme pelonsekaisella innostuksella istumajärjestyksen laatimista, mutta tällä hetkellä on puheissa ollut omat paikkamme juhlissa. Emme oikein välittäisi istua vain kahdestaan ja mietimmekin nyt mahdollista "kaveripöytää", jossa istuisimme kavereiden kanssa yhdessä. Onko kellään kokemusta tästä? Ajatus tuntuu hyvältä, mutta paineita tulee sitten kavereiden valitsemisesta.. kuka pääsee pöytään, jos kaikki eivät mahdu? Ihanasti paineitta kyllä syntyy näissä miten- jättää- ketään- pois- mistään- asioista, sama homma vieraslistan kanssa " Näin sitä opetellaan foorumin käyttöä, heh!

Sekä leikit (ihan hirveän "lapselliset" ja sekavatkin) että leikittömyys ovat mielestäni ok, kokemuksia molemmista vieraan näkökulmasta. Eniten valintaan varmaan vaikuttaa parin mieltymysten lisäksi vieraat. Jos esim. toisen suku on todella pidättyväistä ja toisen riehakasta tai dominoivaa, voi leikeistä tulla juurikin niitä sisäpiirihommia. Hääparia koskeva tietokilpailu on kyllä mielestäni mitä mainioin tapa saada pöytäseurueet juttelemaan & kertoa vähemmän tutuille sukulaisille kivoja juttuja pariskunnasta. Muita leikkejä ei meille varmaan tule, mutta jos joku suvusta haluaa alkaa yllättäen "leikittämään" ei sille nyrpistellä, se vasta kiristäisikin tunnelmaa!

En tiedä tuleeko tämä nyt oikeaan ketjuun, mutta... Odottelemme pelonsekaisella innostuksella istumajärjestyksen laatimista, mutta tällä hetkellä on puheissa ollut omat paikkamme juhlissa. Emme oikein välittäisi istua vain kahdestaan ja mietimmekin nyt mahdollista "kaveripöytää", jossa istuisimme kavereiden kanssa yhdessä. Onko kellään kokemusta tästä? Ajatus tuntuu hyvältä, mutta paineita tulee sitten kavereiden valitsemisesta.. kuka pääsee pöytään, jos kaikki eivät mahdu? Ihanasti paineitta kyllä syntyy näissä miten- jättää- ketään- pois- mistään- asioista, sama homma vieraslistan kanssa

Mitenkäs miespuoliset ystävät? Minulla niitä on ja tiedän, että ovat ennenkin olleet naispuolisen ystävänsä polttareissa. Tulevat varmuudella minunkin kemuihin ja se on kaikille ok. Kiinnostaisi tietää muiden vastaavanlaisista kokemuksista.