Rotella

Me ollaan suunniteltu että vihkiminen tapahtuisi Etiopiassa miehen sukulaisten ja ystävien läsnäollessa. Sitten täällä Suomessa olisi avioliiton siunaaminen. Nyt mietityttää paperisota, jotta avioliiton voisi rekisteröidä suomeen. Ei siis olla vielä päätetty tehdäänkö sittenkin niin että ensin vihkiminen täällä ja Etiopiassa siunaaminen.. Jompsis kumpsis, harmi kun ei saa kaikkia yhtä aikaa samaan paikkaan..

Kaasoksi pyysin ala-asteelta tuntemani ystävän, joka on jo nyt ollut kultaakin kalliimpi. Toiseksi kaasoksi pyydän ystävää, jonka kanssa olemme monet vuodet pelanneet pesäpalloa samassa joukkueessa. Valinnat olivat selkeitä niin minulle kuin W:llekin. Pohdimme W:n kanssa pitkään häiden paikasta: Etiopia vai Suomi. Haluaisimme kaikki paikalla samaan aikaan, mutta se ei ole millään mahdollista. Suunnittelimme siis menevämme naimisiin Etiopiassa ja pitävämme täällä siunaustilaisuuden. Etiopiassa hää-käsitys on hieman erilainen kuin täällä meillä: häät muistuttavat hyvin paljon amerikkalaisia häitä morsiusneitoineen ja sulhaspoikineen. Häät ovat todella isot: häihin kutsutaan koko suku, ystävät, morsiusparin perheenjäsenten ystävät, naapurit, työkaverit... Ja lista jatkuu. W:n sisko meni pari vuotta sitten naimisiin ja W:n mukaan häät olivat pienet: n. 600 vierasta. Ei ehkä ole ihan mun juttu noin isot häät. Tulimme W:n kanssa yhteisymmärrykseen sen suhteen, että isoja häitä ei haluta. Ja jotta häät pysyvät pienenä, ei niistä kerrota etukäteen W:n perheelle, koska kerkeäisivät muuten kutsua kaikkia paikalle. Häistä kerrotaan, kunhan saavumme Etiopiaan. Näin ollen vältytään rasittamasta W:n perhettä, varsinkin äitiä. Olen selvitellyt mm. miten menetellään avioliiton esteiden tutkinta todistuksen kanssa ja miten avioliitto rekisteröidään Suomessa. Tie näyttää kuitenkin melko monimutkaiselta: ensin haetaan esteiden tutkintaa, josta todistus tulee pyytää kuudella kielellä. Sitten todistus lähetetään legalisoitavaksi Suomen ulkoministeriöön. Sen jälkeen todistus tulee legalisoida Etiopian Suurlähetystössä Tukholmassa. W:n mukaan Etiopiassa ei kysellä lupia/todistuksia eli kiva lähetellä todistusta täällä ees taas jos sitä ei edes kysytä Etiopiassa. Noh sitten alkaa rumba avioliittotodistuksen kanssa: ensin Etiopian ulkoministeriöön legalisoitavaksi. Saas nähdä miten kauan siellä kestää legalisoiminen, sillä tunnetusti Etiopiassa ei ole mikään hirveen kova työtahti. Eli saattaa tovi vierähtää. Ulkoministeriön jälkeen todistus legalisoidaan Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa ja sitten avioliiton voi rekisteröidä Suomessa. Matkustamme siis Etiopiaan syyskuussa 2012 ja häät olisi tarkoitus pitää Etiopian uuden vuoden jälkeen. Emme kuitenkaan voi viipyä Etiopiassa pidempään, sillä täällä olisi tarkoitus juhlia lokakuussa. Nyt kuitenkin huolettaa se, että jos ei ehditäkään hoitaa paperiasioita siellä kuntoon: emme siis pysty rekisteröimään avioliittoa Suomessa ja siunaamisen sijaan pitäisi pitää toinen vihkiminen. Nyt onkin siis mietinnässä, että jos menemmekin ensiksi täällä naimisiin ja Etiopiassa olisi siunaustilaisuus...

Tapasimme ensimmäisen kerran lokakuussa 2008 ja vietimme iltaa yhdessä. Numerot jäi valitettavasti vaihtamatta. Tapasimme uudemman kerran samassa paikassa maaliskuussa 2009, jolloin kiinnostus molemmin puolin heräsi. Vaihdoimme numeroita ja alkuun tapailimme hieman harvemmin, sillä pian tapaamisen jälkeen lähdin työharjoitteluun Ylivieskaan. Kesälomalla kuitenkin vietimme enemmän aikaa yhdessä ja pian olimmekin totally in love. Jouluna 2009 W tapasi perheeni ensimmäistä kertaa. Yhteisenä kielenä käytettiin englantia, joskin välillä piti toimia tulkkina. Joulusta lähtien olemme syöneet sunnuntailounasta yhdessä lähes viikottain. Perheeni ja W tulevat erittäin hyvin juttuun keskenään, vaikka välillä kielen kanssa on puolin ja toisin ongelmia. W kuitenkin oppii aina vain enemmän suomea ja keskustelu onnistuu jo hyvin suomeksi. Kosinta tuli yllätyksenä. Olimme juhlimassa vuosipäivää 27.3.2010 vierailemalla Haaparannassa ja Kemin lumilinnassa. Olimme kiertäneet linnan läpi ja molemmilla oli kylmä. W kuitenkin vielä halusi käydä katsomassa lumikappelia. Kello oli paljon, joten lapsiperheet olivat jo linnasta poistuneet ja saimme olla kappelissa kahden. Siinä sitten yllättäen W kertoo, kuinka onnellinen on minun kanssa ja kosii. Tuli täysin puun takaa, enkä osannut ollenkaan odottaa. Itkuhan siinä pääsi. Eikä kyllä tarvinnut kahta kertaa miettiä mitä sitä vastaa. Kihlauksesta kerrottiin perheelleni samana iltana. W:n perheelle vasta seuraavana iltana puhelimen välityksellä. Sormukset ostettiin seuraavalla viikolla: valkokultaa molemmille.

Kiitoksia

Miten te muut ootte ottaneet huomioon molempien kulttuuritaustan häissä? Oma mieheni etiopialainen, olisin niin mielellään valinnut ruuaksi etiopialaista, mutta ei ole oulun seudulla pitopalvelua ja on melko työlästä tehdä itse, varsinkaan kun injera -leivän tekeminen ei onnistu. Etiopialaista musiikkiakin toki on tarjolla. Sulhasen äidinkieli on amhara ja ajattelin että hääpaikalla voisi näkyä amharan kieltä: esim. ohjelmassa ja menussa.. Mutta saas nähä.. Onko muilla jotain ideoita?

Onko kellään kokemusta, miten kirkossa vihkiminen onnistuu englanniksi? Onko vaan kyse pappien kielitaidosta vai vihitäänkö kirkossa ollenkaan englanniksi? Minä ku en tiedä..

Minä suosittelen ehdottomasti etiopialaista ruokaa! Riippuu tietenkin minkälaiset häät muuten tulossa. Etiopialainen ruoka kun kuuluu syödä käsin. Käsillä syöminen ei välttämättä sovi kaikkien häihin. Itse tilaisin ruuat häihini niin mielellään etiopialaisesta ravintolasta, mutta häät on pohjois-suomessa.. harmittaa todella paljon. Mutta kannattaa käydä paikan päällä maistamassa ruokia ja rakastumassa niihin http://www.lucyethiofood.com/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=2

Mulla on edessä 16 tunnin matkustus suomesta ensin tukholmaan/frankfurtiin/istanbuliin ja sieltä etiopiaan. Enkä todellakaan luota siihen että ruumassa tulisi perille. Pitää sitten kanniskella puhua ympäriinsä. Saas nähdä miten käy. Mutta kiitokset tuosta laatikko vinkistä. Voi olla että itsekin tyydyn siihen.

Me painitaan tämän nimi asian kanssa.. Miehen kotimaassa ei käytetä sukunimiä, vaan nimi määräytyy isän nimen mukaan. Tänne tullessaan mieheni ilmoitti toiseksi etunimekseen isänsä nimen ja sukunimekseen isoisänsä nimen. Minä kuitenkin miellyin sulhasen isän nimeen ja haluaisin sen sukunimeksi.. (meneeköhän jo liian vaikeaselkoiseksi ) en tiedä miten onnistuu, sillä sulhasen pitäisi periaatteessa vaihtaa sukunimi etunimeksi ja etunimi sukunimeksi.. Sulhasen isän nimeä ei ole onneksi täällä suomessa kenelläkään sukunimenä eli sen puolesta asia olisi ok.. Pitäisi ilmeisesti lähteä asiaa tarkemmin selvittämään.

Meillä kans tulossa syyshäät, kylläkin vasta 2012. Itse vihkiminen tapahtuu Etiopiassa, sulhasen kotimaassa. Järjestetään kuitenkin kotosuomessa tilaisuus minun suvulle ja ystäville. Sulhasen niskoille jää siis Etiopiassa tapahtuvan vihkimisen ym. suunnittelu, sillä minä en niiden käytännöistä tiedä mitään. Tosin mun on vaikea vaan antaa sen tehdä asioita omalla tahdilla ja tyylillä ku asiat ei tapahdu yhtä nopeasti kuin mulla Tarkoitus on siis järkätä yllärihäät: kutsua sulhasen perhe ja ystävät juhlapaikalle heidän tietämättä mitä tapahtuu. En nimittäin halua, että sulhasen äiti rupeaa stressaan häistä. Enkä myöskään halua että koko manner kutsutaan häihin, siellä kun 600 vieraan häät on pienet.. Mulla hieman eri käsitys. Onneksi sulhanen samaa mieltä että ei tosiaan isoja häitä Ihana lukea muiden ideoita niin itselläkin selkenee hieman suunnitelmat. Ideoita kun on niin miljoona ja vaikea niistä valita. Oon aina rakastanu syksyä värien ja pimeyden vuoksi. Eli meillä koristeeksi tulee syksyn värejä: lehtiä ym. luonnonmateriaalia (ei kuitenkaan liikaa) ja PALJON PALJON kynttilöitä. Pitänee lähteä Ikean reissulle, sieltä tuntuu löytyvän kippoja ja kuppeja tuikuille. Lukisin lisää muiden ideoita..

Tuleva puoliso on Etiopiasta..