murkeli

minä ainakin maksan ammattilaiselle hyvin tehdystä työstä mielelläni ansaitun palkan. enkä pidä 70€ morsiuskimpusta minään liian kovana hintana.

minä kyselin aiheesta koemeikissä (mun meikkaajalla oli kaikki tuotteet paletissa josta otettiin siveltimeen) et miten pitäis toimia ja hän kertoi että ota kotoa jo olemassa oleva lempihuulipuna/osta joku nätti niin hän käyttää sitä ja saa sit lisättyä illalla samaa väriä lisää. mitään muta ei mun tarvinnu päivän aikana lisätä. (kerran lisäsin huulipunaa, heti ruokailun jälkeen, mutta sitten unohdin koko meikin.)

eikö wertherseistä ole nyklyään myytävänä niitä pehmeitäkin versioita, voisko niitä olla lapsille ainaki?

ja kukkakaupat puhuu (ainakin mun kokemuksen perusteella) yleensä oriental-liljasta, se on just se tuoksuva. ja multa ainakin kysyttiin kukkakaupassa kumpaa kun puhuin vaan liljoista, olisin halunnu orientaalia (valkoisena, tätä käytettiin vain mun kimpussa ja karkkibuffetissa/lahjapöydällä(olivat samalla pöydällä)olevassa pöytäasetelmassa) koska rakasten sen tuoksua ja minun silmässäni se näyttääkin kauniimmalta, mutta esim. mieheni herkän nenän takia otin valkoista värililjaa.

^kysyin siskolta niin se sanoi ettei kuvaa rawilla koska on kuulemma niin isoja että hänen tietokoneensa kaatuis.

Ovatko kuvat jpeg- vai raw -muodossa? Raw-muotoisille kuville pystyy tekemään aika paljon ja niiden kanssa saattaisi pelastaa vielä tuollaisenkin ainakin jotenkin siedettävään muotoon. en minä vaan tiedä mistään muodoista mitään (niin huippu olen näiden koneiden kanssa). pitääpä tarkistaa. onneksi sentään ymmärsin ottaa ammattikuvaajan ottamaan potretit ja kuvaamaan vihkimisen niin ei pitäis olla kaikki pielessä (ei olla viel saatu niitä kuvia mut näkemieni kuvien perusteella uskon kuitenkin kuvaajan ammattiotaitoon) edit. kävin kurkkaamassa ja jpegejä ovat...

minä olin tyhmä ja säästin väärässä paikassa häiden järjestelyjä. en ottanut sitä dokumentaarista kuvausta vaikka olisin halunnut, ja kun pikkusiskoni otti kuvia juhlissa, ihan kivoja kuvia (eivät saa minua hyppimään riemusta, mutta ihan kivoja) ovat, mutta ovat kovin pimeitä, muutamasta kuvasta ei edes näe keitä siinä kuvassa on kun on kirkas ikkuna takana. voiko niitä enää mitenkään korjata? nyt vaan harmittaa kun en ottanut ammattilaista, olisi saanut parempi kuvia ja vaikka annoin siskolle listan aiheista että nää pitää kuvata niin juhliessaan unohti osan (esim. aamuvalmisteluista, kampaajalta, pukeutumisista, isäni puheesta, sukkanauhan/kimpunheitosta tai hääparin ryöstöstä ei ole yhtään kuvaa, myös kimppakuvat esim. mummujen ja kummien kans muistui mieleen sit vasta kun osa oli jo lähteny...), ammattilainen olisi varmaan muistanut velvollisuutensa paremmin.

pärjäsin aivan loistavasti enkä edes juuri huomannut vanteiden olemassa oloa muuten kuin autoon mennessä (limusiinin sisälle mahduin hyvin mutta oviaukko oli aika ahdas, ja sateenvarjolla oli helppo litistää joustava sanne niin ettei alushousut vilkkuneet taustapeilistä kuskin silmiin ), vessassa käynti oli helppoa (onnistui yksin, eikä mennyt aikaakaan lainkaan normivaatteilla käyntiä kauempaa. ), ja pöytään istuminenkin koska minulla ja sulhasella oli oma pöytä. jos olisimme istuneet samassa pöydässä muiden kanssa niin olisi varmasti ollut ahdasta, nyt jäi mukavasti tilaa helmoille tuolin viereen(aina kun menin juttelemaan ja istahdin jonkun vieraan pöytään tarvitsin kaksi tyhjää paikkaa helmojeni takia.). tanssiminen ja rappujen kulkeminen yms. kaikki sujui helmoja nostelematta. vaan rappuja ylös kiivetessä oli pakko nostaa vanteesta ettei kompastu.voisin hyvin käyttää useamminkin. ja vanteiden antama tila varmasti auttoi myös vähän viilentämään jalkoja. mulla oli kaksivanteinen suurehko vannehame

pyysimme etteivät ihmiset toisi mitään, mutta saimme kaksi taulua (toinen miehen kummitädin kirjoittama runo kehystettynä),viinipullon, kukkakimpun, leipäkorin ja pellavaisen pitsireunaisen pöytäliinan, juomalaseja, marjatuomipihlajan taimen, tyynyn johon oli kirjailtu nimet ja päivämäärä, pari tonnia rahaa ja yht. 750€ lahjakortteja, (rautakauppaan, puutarhaliikkeeseen ja sisustustavara myymälään.) lisäys, aikuisia vieraita paikalla noin 35 ja kaksi ihmistä oli lähettänyt lahjan vaikka eivät olleet juhlissa.

minä ne muista, yritin keskittyä hymyilemiseen mutta jännityksestä vakavana silti seisoin alttarilla ja välillä aina muistin että ainiin, pitäis hymyillä.

meikin saatiin yksi todella nätti kukkakimppu enkä minä ole ikinä ennen nähnyt häihin vietynä kukkia, mutta tosi nätti kimppu on, enkä edes tiedä keneltä se on

vielä ei ole laatikkoa hankittuna, mutta on tarkoitus säästää: *hääpuku,vannehame, toinen sukkanauhoista jää muistoksi *kengät, laukku ja bolero pääsevät käyttöön myöhemminkin mutta säilytetään *vieraskirjaan joka on oikeasti valokuva albumi, kerätään naamakuva jokaisesta vieraasta ja jokainen vieras saa piirtää/kirjoittaa postikortin joka liitetään kuvan kans yhteen, samaan albumiin mahtuu varmaan ainaki osa juhlien kuvista *yksi kutsu *yksi juhlainfo (en halua käyttää sanaa juhlaohjesääntö kun se kuulostaa niin määräilevältä) *yksi kiitoskortti *morsiuskimppu ja sulhon viehe *jos saadaan puheet paperilla niin ne *mun ja miehen paikkakortit *ehkä jopa ns.näytekappaleet hääkarkeista (meille tulee buffetti mutta nättiin pussiin yks joka laatua.) *onnittelukortit *yksi saippuakuplapullo *noutopöytään menevän ison menutaulun kehykseen laitetaan hääkuva olohuonene seinälle, juhlissa ollut teksti sisältä muistojenlaatikkoon...

Mäkin olen haaveillu tälläsestä, olen suunnitellu et jos sen ottais kirkolla vihkimisen jälkeen, jos meidän valokuvaaja ehtii, hän ottaa siis meistä vana viralliset potretit ennen vihkimistä ja kuvaa vihkimisen ja lähtee sit toiselle keikalle. pitää kysyä tätä maanantaina kun tapaan hänet...

^olen täysin samaa mieltä.

on ihanaa kun tulee kevät ja lumet häipyy, on ihanaa ajatella että kuuden viikon kuluttua olen naitu nainen ja kesälomalle jään heti häiden jälkeen. on ihanaa että kaikki järjestelyt sujuu niin hienosti. huomenna menen kaason ja siskojen kanssa katsomaan juhlapaikkaa ja miettimään pöytäjärjestystä.