Ellinora

Me taas tapasimme yliopistossa ja muutimme miehen valmistuttua Suomeen. Tiedan pari muutakin Suomi-USA paria, jotka asuvat Suomessa, joten kylla meita taalta loytyy

Lapland, ihana puku! Sattuuko sulla olemaan viela linkkia sinne 1luckybriden sivuille tuohon pukuun? Minakin olen tilannut tavaraa dinodirectilta ja ne on kylla aina tulleet perille. Laatu on ollut vaihtelevaa, mutta hintaansa nahden tavara on ollut oivallista! Tilasin esimerkiksi yhden cocktail-mekon juhliin ja se oli jotain 50e ja tuli kotiovelle DHL:n kautta, ei tarvinnut maksaa veroja. Ei aivan taysin vastannut kuvaa, mutta aika lahelle! Lisaksi tekstissa luvattiin nyoritys, mutta mekossa olikin vetoketju. Eli tallaisiin yllatyksiin voi varautua dinodirectin kautta. Haapukua en ole sielta tilannut, mutta Aryan puku vaikuttaa aivan ihanalta ja todellakin hintansa arvoinen!

Heippa ja kiitoksia mukavista kommenteista On se kiva, kun saa taas hetken olla kotimaassaan! Kylla me varmaan sinne rapakon taakse viela muutetaan, kun mies haluaa kotiseudulleen palata, mutta jos nyt ainakin pari vuotta viihtyisi Suomessa! *Eve*, joo kieltamatta aivan keskella ei mitaan oltaisiin muutettu. Ollaan menossa sinne loppuvuodesta sitten kaymaan, kun meilla on ne meidan kakkoshaat miehen sukulaisille. Kyselin just miehelta, etta missa se juhlapaikka on (ainoa silla seudulla) ja se on kuulemma naapurikylassa. Wikipediasta katsoin, etta siina kylassa on jopa 54 asukasta! Kuulemma aluksi juhlitaan/ruokaillaan ihan vaan kutsutulla porukalla, mutta illemmalla on sitten avoimet ovet kaikille. Ei ole kylla kamalaa ryysista odotettavissa, kun asukasluvut on tuollaisia No paasenpahan taas hankkimaan uuden haapuvun hih. Siita tulikin mieleen, etta onko susan tai joku muu jo amerikkalaisen kanssa naimisissa oleva matkustellut VisaWaiverille Yhdysvaltoihin kaymaan ja onko mennyt ihan ok? Mietin vaan, etteivat ne ala epaileen, etta yrittaisin jaadakin sinne ja siksi jaisi omat haat juhlimatta. Mulla ei ole mitaan tyopaikkaa taalla Suomessa, josta voisi jotain todistuksia hakea, kun oon kotiaiti, mutta ehkapa yliopistolta liikenisi joku lippulappu, etta opiskelen siella. Mulla ei oo kylla ikina ollut mitaan vaikeuksia rajalla ja kymmenia kertoja oon matkustellut ilman mitaan ylimaarasia papereita mukana. Ma ostin muuten aina Walmartista tiskiharjat ja ratit ja olivat ihan ok tavaraa. Mua allotti ne sienet yms. ja kaikkea vauvan tavaraa ei voinut lykata tiskikoneeseen.

Itse tilasin muuten mun ensimmaisen puvun Lilywedding.com:ista ja voin suositella! Tosi edullinen ja laadukas puku tuli ja kaupanpaallisiksi sai viela vannehameen ja hunnun. Lisaksi tekivat pyydettavat korjaukset valmiiseen malliin ja tietenkin mittojen mukaan. Puvun kesti tulla kuukausi eli suhteellisen nopeakin oli. Puku oli aivan ihana! Postitus maksoi $30 DHL:n kautta, eika tarvinnut maksaa veroja. Nyt siis aattelin kokeilla 1luckybridea, sielta oli muutkin taalla tilailleet.

Onnea Evelle haastatteluun ja Pabelle toivotaan pikaisesti postia! Mies saikin nyt toita Suomesta, niin me ollaan jaamassa tanne vahaksi aikaa, jippii Ma kun olin ehtinyt jo viisi vuotta siella rapakon takana asua ja mies koko elamansa, niin ei meilla ole takaisin mikaan kiire. Ma asuin aikaisemmin New Englandin alueella ja mulla on itseasiassa pari tuttuakin, jotka on Syracusesta kotoisin, tutustuin heihin yliopistossa. Viimiset pari vuotta tuli asuttua keskilannessa ja sinne meidan olis tarkoitus sitten palata. Mua etukateen kanssa ahdisti se muutto sen takia, etta oltais aluksi muutettu miehen kotikylaan (pop. 1800 max), joka on keskella ei mitaan. Lahimpaan kaupunkiin (pop. 20 000) on matkaa noin kolmisen tuntia autolla. Siina mielessa Syracusesta ehka loytyy vahan enemman tekemista :-) Onko sinulla auto kaytossa? Sehan auttaisi varmaan paljon. Ma ilmoitin miehelle, etta sinne kylaan en muuta ilman, etta mulle hankitaan oma auto. Muuten olisin kaytannossa kodissani vankina, kun mihinkaan ei paase, kun julkista liikennetta ei ole ja mikaan ei ole kavelymatkan paassa. Jos on auto voi alkaa tekemaan vapaaehtoistyota humane societyssa (jos siis tykkaa elaimista), kirjastossa, sairaalassa tms mika nyt kiinnostaa. Ja jos tulee oikein tylsaa, aina voi alkaa kirjoittaa blogia Muiden Yhdysvaltoihin muuttaneiden blogeista saa muuten hyvia ideoita mita voi tehda!

Heippa! Olen itse tilaamassa pukua 1luckybridesta ja sellainen kysymys herasi, etta mitka on luut englanniksi? Itse olen kayttanyt sanaa boned bodice, mutta ei mitaan hajua onko tuo oikein

Mekin tehtiin niin, etta mies tuli viisumitta Suomeen eli turistina. Hanella tosiaan piti olla esteettomyystodistus mukanaan apostillella varustettuna kotimaastaan hankittuna. Me haettiin oleskelulupaa (jonka hakemiseen on tosiaan saapumisesta tuo 90 paivaa aikaa) jo ennen naimisiin menoa ja se tuli kuukaudessa ja sitten mentiin naimisiin vasta 6kk paasta. Ennen oleskelulupaa ei tosiaan saa tehda toita yms, mutta oleskelulupa tuli kuukaudessa, joten ei se niin haitannut. Tuohon elattamisjuttuun sen verran, etta suomalaiselta puolisolta ei vaadita kovinkaan suuria tuloja elattaakseen ulkomaalaisen puolisonsa, koska itse olen opiskelija eika minulla ole kummoisetkaan tulot.

Paljon onnea Pohjanpojalle! Hyva tietaa toi 6kk:kin. Sattuisiko kellaan olemaan tietoa miten tuon J-1 viisumin kahden vuoden ehdon saa pois? (Two-year Foreign Residency Requirement). Kyselin jo taalla aikaisemmin, mutta ehken kellaan ei sellaista ole ollut Mietin vaan, etta mita tuohon letter of no objection pyyntoon laitetaan syyksi Suomen suurlahetystolle? Mika on sellainen oikea syy, etta sita poistoa haetaan, kun avioliitto ei naemma ole? Oon yrittanyt kovasti etsia visajourneysta, mutta enpa ole loytanyt. edit. jarkyttavat kirjoitusvirheet heh

Onnea Pohjanpojalle! Tulipas nopsaan! Taytyy toivoa, etta meillakin sitten syksymmalla jarjestyy noin nopeasti. Taytyy viela sita co-sponssia metsastella, mutta eikohan sellainen loydy Pabelle myos onnea, hyva juttua etta selvisi! Ylihuomenna lahdemme haamatkailemaan, jippii

Katselin tx sun blogia, kiitoksia vinkista! Olittepas joutuneet kestamaan aikamoista byrokratiaruljanssia... Susan, niin unohtui laittaa se mun blogi osoite tohon aiempaan viestiin Se on ihan julkisesti luettavissa: http://sugarantelope.blogspot.com/ Se on tosiaan ihan alkutekijoissaan viela, nyt oon keskittynyt vaan ihan arkipaivaisiin juttuihin, kun mitaan konkreettisia suunnitelmia ei ole tehty/hakuprosessia aloitettu. Mutta sitten kun paatetaan mita tehdaan, niin alan paivittelemaan sinne viisumi/muuttojuttujakin.

Onnea MrsValille perille paasysta ja Pohjanpojalle haastattelusta Kiitoksia myos co-sponsor ehdotuksista! Taytyykin miettia, josko sukulaiset voisi tyollistaa miehen ainakin aluksi. Tosiaan susan sun kanssa samaa mielta, etta lapsen olisi tosi ikava olla erossa, kun ei ymmarra miksi. Sita yritetaan viimeiseen asti valttaa. Kirjoittaako teista muuten kukaan blogia tasta viisumirumbasta/uuteen maahan muutosta? Aloitin itse juuri parin vuoden jalkeen taas bloggailun ja lukisin niin mielellani muiden samassa tilanteessa olevien blogeja. Tai jos teilla on hyva ideoita, mita blogeja kannattaisi seurata, niin niistakin olisin kiitollinen! Nyt olen lahinna lukenut Matkalla Michiganiin ja How to become an emigrant -blogeja, suosittelen niita myos muille! muoks. kirjoitusvirheita, niita on mulla aina paljon hehee

Onnea Pennylle ja Pohjanpojalle toivotaan pikaista haastattelukutsua! Mua ahdistaa jo etukateen tuo Affidavit of support, koska eihan miehella ole mitaan tyopaikkaa viela tiedossa, ennenkun sinne ollaan muutettu. Ja siis me muutetaan nimenomaan siksi, ettei mies ole loytanyt taalta Suomesta toita, vaikka muuten on sopeutunut ihan hyvin. Saastoja ei tosiaankaan ole niin paljoa, etta niita voitaisiin siihen hakemukseen laittaa. Ehka miehen pitaa siis etukateen muuttaa sinne etsimaan toita. Lapsukainen ja mina mennaan varmaan waiverilla aluksi mukana ja sitten palataan Suomeen odottamaan viisumia... Lapsukainen on onneksi kansalainen, kun on syntynyt rapakon takana. Meilla on susan melko samanikaiset pikkurakkaat tickerista paatelleen

No nyt oon minakin sitten Mrs Haat onnistuivat tosi hyvin ja vieraat viihtyivat. Pappikin oli aivan huippumukava ja puhui enemman englantia kun pyydettiin, oltiin tosi tyytyvaisia! Totutteleven viela tohon mun uuteen sukunimeen, saa nahda kuinka kauan sanon vahingossa omani! Muuten, te jotka tayttelette viisumihakemuksia, niin oletteko huomanneet etta Vaestorekisterilla on palvelu josta voi tarkistaa osoitteet ja tarkat paivamaarat missa on asunut? https://verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/Etusivu.aspx MrsVal:lle toivotaan pikaista viisumia

Oho, vahanko nopeesti oot toipunut jetlagista PennyV! Mulla kertaa aina viikon-pari ja oon tosiaan vaihtanut mannerta jo toistakymmenta kertaa, etta ei se ainakaan olen ajan myota helpottanut Onko taalla joitain, joiden piti hankkiutua eroon J1 two year rule:sta ennen viisumin hakua? Mulla taitaa olla sellainen paalla, joten pitaa varmaan hankkia se waiver, mutten kylla tieda miten ja mita siihen pitaisi laittaa syyksi? Avioliittohan ei riita pelkastaan syyksi. Onko taalla kellaan kokemusta?

Hienoa, etta paasit noin helposti perille Penny! Minka kentan kautta tulitkaan taas maahan? Katselin itse lentoja syksyksi ja edullisin oli KLM:n kautta Minneapolis, mutta muistaakseni Minneapolis oli juuri se paikka missa kavereita syynattiin torkealla asenteella.

Onnea Pennylle! Ja onnea myos haasuunnitteluihin! Mua jannittaa kamalasti haat, enaa kaksi viikkoa! Ja sitten toiset haat rapakon takana loppuvuodesta, tosin niiden suunnittelun jatan sulholle ja tulevalle sister-in-law:lle

Hyvaa matkaa Evelle! Kerro sitten, kun kerkiat, miten kaikki meni

Taalla kun puhuttiin tuosta Hellesta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t&a=10341

Ma taas en kertoisi heti, etta oon tulossa sulhasta tapaamaan. Sanoisin, etta kavereita ja jos alkavat kysymaan mita kavereita, niin sitten, etta sulhasta. Mun mielesta ei kannata vapaaehtoisesti jakaa enempaa tietoa, kun on pakko, mutta kysyttaessa on vastattava totuudenmukaisesti. Talla lailla oon ittekkin mennyt viisumittomana monta kertaa maahan, koskaan ei ole kylla kysytty mitaan, etta keta kavereita yms. Parempi kuitenkin valmistautua tallaisiin kysymyksiin, etta osaa vastata oikein ja, etta kaikki paprut on mukana Matkatavaroista sen verran, etta mun kaikki matkatavarat on pengottu melkein joka ikinen kerta ja sulhasen samoin. Aina on siella ollut lappu odottamassa, etta pengottu on, mutta koskaan ei ole mitaan kadonnut. Viime kerralla oli mennyt yksi matkalaukku pengottattaessa rikki, onneksi matkavakuutus korvasi sen. Mulla kanssa viime tuhkapilven takia siirtyi lennot ja sen takia ylitin viisumin kuukaudella enemman kun aattelin (yhteensa siis 2kk meni yli). Enaa 2,5 viikkoa haihin, jannaa Sulhon aiti tekee ekan ulkomaanmatkansa Suomeen meidan haihin, jannittaa hanen puolestaankin

Ihania lukea kaikkien tapaamistarinoita! Ma oon tallanen ikuinen romantikko, musta on ihanaa kun sattumalta tapaamisesta syntyy rakkautta! Tx, tuohan on hyva idea, etta Yhdysvalloissa muuttaisin sitten nimea, kiitoksia! Suomessa kun tuo ilman valiviivaa ei onnistu. Ehdotin miehelle ja oli sen mielesta kanssa hyva idea

Ma oon lennelly toista kymmenta kertaa Yhdysvaltoihin, viisumilla ja ilman ja vain kerran on kysytty tarkemmin mitaan. Silloinkin seta vaan "kettuili" mulle siita, etta oon menossa sellaseen "outoon" paikkaan, etta kuka sinne nyt menee... Ma olen jopa ylittanyt viisumini kahdella kuukaudella kerran (terveysongelmat, tein kylla ilmoituksen asiasta USCISille ja kuulemma siita ei tule mitaan jalkiseurauksia) ja siltikin sen jalkeen paassyt viisumitta maahan, mitaan ei kyselty. Oon lentanyt mm. Newarkiin, JFK:lle ja Chicagoon. Oisinkohan Minneapolisiinkin kerran, en oo ihan varma. Kaikissa on ollut aina kamalat karjajonot passintarkastuksessa Eve, me ollaan vasta menossa naimisiin tana kesana Lapsukainen on nyt vuoden vanha ja meidan piti jaada tanne Suomeen pidemmaksikin aikaa, mutta nyt ollaan asuttu pk-seudulla tama kevat, eika miehelle ole loytynyt toita (IT-ala), joten mies haluaa muuttaa takaisin Yhdysvaltoihin, mina en niin paljon... Asuin ennen Suomeen muuttoa 5 vuotta Yhdysvalloissa ja mies tietty koko ikansa Ma en usko, etta perheellisyys auttaa mitaan naissa viisumijutuissa, sanovat varmaan vaan, etta lapsi on tervetullut kun on kansalainen, vaimo saa oottaa kotimaassaan Makin esitan uteliaan kysymyksen, missa ootte tavanneet (tulevat) miehenne? Me tavattiin pari vuotta sitten, kun opiskeltiin kummatkin samassa yliopistossa Yhdysvalloissa.

Paljonpaljonpaljon kiitoksia MrsVal! Saas nahda miten tasta suoriudutaan, eniten jannittaa tuo tulojen/varallisuuden todistaminen, kun eihan miehella ole sinne muutettaessa viela toita, joten ei voi todistaa milla mut elattaa... ehka taytyy tehda niin, etta mies muuttaa ensin Yhdysvaltoihin, ja me perassa, mika kylla on tosi ikava juttu, ei vaan itseni puolesta, vaan tuon meidan pikkumiehen myos No katsotaan... Onneksi kyse on vaan mun viisumista, pikkumies syntyi siella ja on siis kaksoiskansalainen. Sympatiat taalta myos tuon painojutun takia. Itse jouduin ylioppilaiden terveydenhuollon syyniin kerran ja sairaanhoitaja alkoi vaittamaan, etta mulla on syomishairio, kun en muistanut tarkkaaan mita olin sina paivana syonyt (siis montako perunaa). Laittoi mulle lahetteen laakarille ja alkoi puhua jostain pakkohoidoista! Suutuin ihan kamalasti ja menin tuittupaisena laakarin luo, joka sitten olikin tosi mukava, kyseli kaikkea ja teki jonkun masennustestin ja sanoi, etta ei mulla mitaan syomishairiota ole. Satuin vaan olemaan tallainen tikku ja olin ollut koko elamani. Mulla on kauhea identiteettikriisi ton sukunimen vaihdon takia Tuntuu, etten kohta ole ollenkaan suomalainen enaa, jos sinne muutetaan, kun etunimissa ei ole mitaan suomalaista. Miehelle on kuitenkin tarkeaa, etta kaikilla on hanen nimensa, ymmarrettavista syista. En ees ajatellut, etta mun pitaa sit hankkia uudella nimella SSN ja state ID:kin. Tuo state ID on ollut niin kateva, oon nyt Suomessa ollessani kayttanyt aina sita, kun mulla ei ole ajokorttia, ja se on kivemman kokoinen kun passi. Ma oon kylla tallanen stereotyyppinen akateeminen hajamieli, saa nahda miten saan naa paperiasiat hoidettua

Onnea kaikille haastatteluihin! MrsVal, ehtisitko joskus laittaa tiivistetysti miten etenit tuon hakemuksen kanssa? Itse olen siis myos naimisissa amerikkalaisen kanssa, kun haen syksylla viisumia ja ihan hukassa mita pitaisi tehda. Olen yrittanyt lukea visajourneyta yms, mutta kun olen tallainen stereotyyppinen blondi, niin en ymmarra Kiitoksia etukateen!

Freckles, ihan mielenkiinnoista kysyn, tuleeko teille vieraita haihin Yhdysvalloista? Oletteko pitamassa kaksikieliset haat? Me menemme Suomessa ensi kuussa naimisiin ja kovasti pahkailemme miten jarjestaa haat siten, etta seka sulho perheineen, etta minun perheeni ja ystavani (90% vieraista) kokevat juhlan mieleiseksensa. Ovatko muut USA-Suomi parien puolisot loytaneet toita Suomesta? Meilla mies alkaa jo kyllastya taalla Suomessa hengaamiseen, kun on hakenut about 100 tyopaikkaa ja mihinkaan ei paase edes haastatteluun. Joudumme siis ehken muuttamaan pois Suomesta loppuvuodesta

Ma oon miettinyt, etta yksin kavelisin, mutta sulho on sita mielta, etta pitaisi pyytaa mun aitia, kun han on mut kasvattanut. Me ollaan aidin kanssa vaan niin kamalia kikattelijoita/itkejia, etta en tieda mita siita tulisi Taytyy miettia. Toisaalta olisi kiva pyytaa isaa, ollaan kylla valeissa, vaikka han ei minua kasvattanutkaan. Mutta aidin mielesta se olisi outoa.