Ellinora

Iso kiitos MiaMarialle! Onkos nuo haastattelut muuten nykyaan siella Kaisaniemessa? Siella ainakin viimeksi kaytiin uusimassa passi. K-3 nayttaa samalta kuin CR/IR-1, osaisiko joku kertoa mita eroa niilla on?

Tervetuloa Hanny! Hanna, meillakin menee paprut todennakoisesti CSC:n, kivakiva. Vahanko epareilulta kuulostaa nuo eri centereiden aikajanat Tassa on listaa meidan todistusaineistosta: vihkitodistus, vuokrasoppari, kopsu kihla-uutisesta Nebraskan lehden society palstalta, haakuvia kummistakin haista, kiitoskortti haista, kopio haamatkan boarding passeista ja kuvia haamatkalta, seka kopsut kaikkien kolmen boarding passeista Suomeen muutettaessa ja kuvia vuosien varrelta. Mitas luulette, riittaako nama?

Kiitos MiaMaria! Taytyy siis varmaan miettia jotain lisajuttuja... meilla ei kylla taida olla mitaan laskuja, tileja yms molemmissa nimissa Ja lapsen syntymatodistuskin on tosiaan vaaralla nimella. Pitaiskohan laittaa se leike kylapahasen lehden society-palstalta, jossa meidan kihlaus uutisoitiin? Lapsen paivahoitosoppari on kanssa muuten molempien nimissa, ehkapa lykkaan sen siihen. Olisiko kellaan mitaan muita ehdotuksia?

Tervetuloa furcalor! Me aloitamme IR1 prosessin ensi kuussa, joten en osaa harmi vaan vastata kysymykseesi Onpa teilla ollut harmittavan pitka tuo odotus! Taytynee kai itse varautua vastaavaan. Millaisia todisteita olette muuten laittaneet suhteestanne? Mietin vaan, etta riittaako sellanen “our story“ kertomus ja muutama kuva esim tapaamisvuodelta, kummistakin haista ja sit nyt talta vuodelta? Ja niiden lisaksi kopsu vuokrasopparista, kun se on kummankin nimissa, tosin taytyy liittaa siihen oma kaannos, kun se on suomeksi. Luuletteko, etta tuo riittaa vai pitaisiko viela enemmalti todistella, etta ollaan oltu ihan aikuisten oikeasti naimisissa pari viime vuotta

Tsemppia kaikille odotukseen! Itsea kanssa eniten ahdistaa jo etukateen se odotus, joka siis IR-1 kai on 8kk-1v.

tx ja Lainie jo tuossa kattavasti vastasivatkin. Me siis teimme juuri noin amerikkalaisen mieheni (silloisen kihlattuni) kanssa, etta lensimme Suomeen ja han haki vasta sen jalkeen oleskelulupaa. Sen saamisessa kesti pari kuukautta ja maksoi juuri tuon nelisen sataa euroa. Meille nimenomaan suositeltiin maahanmuuttovirastosta, etta haemme oleskelulupaa vasta miehen Suomeen tultua, koska paatoksen saa nopeammin niin.

An-chan, meilla oli amerikan haissamme haaparin tietovisa, jonka tosin olivat jarjestaneet amerikkalaiset sukulaisemme. Muuta ohjelmaa ei tainnut muuten ollakaan syomisen, juomisen ja tanssimisen lisaksi Nour, opiskelijan aviopuolisolle on esim J-2 tai F-2 viisumit riippuen milla viisumilla itse opiskelija on siella. Kyseiset viisumit saa kasittaakseni aika nopsaan, mutta opiskelevan aviopuolison pitaa tietenkin osoittaa mm. etta hanella on varaa (saastoja, tulot) elattaa sinne tuleva perheensa. Jos en nyt ihan vaarin muista niin J-2:lla sai tehda vahan toita ja F-2 ei ollenkaan. Nama jutut varmaan selviaa visajourney.comista ellei joku muu taalla tieda tarkemmin?

Tervetuloa Nagoon! Me ollaan muutettu lapsen (taapero-ikaisen) kanssa Yhdysvalloista Suomeen, joten toisinpain ja jossain vaiheessa kai sitten taas muutetaan takaisin Yhdysvaltoihin. Eve, mun veli toi autonsa KC:sta Suomeen ja se taisi maksaa tuon saman 2000e.

PennyV jo tuohon hyvin vastasikin eli ei ole toykeaa. Tarkistin amerikkalaiselta mieheltanikin, jolla on enemmalti kokemusta haavieraana olosta, etta ihan tavallista tuo rahan pyytaminen haalahjojen sijaan on. Me teimme lahjalistan omiin haihimme Yhdysvalloissa, mutta saimme lahes pelkastaan shekkeja ja muutaman lahjakortin.

^ Meilla on muuten miehen kanssa Tapiolan matkavakuutukset, jotka on voimassa max 3kk kestavilla matkoilla.

^

Ea*, kiva, etta tykkasit blogista! Se on sellainen hupsun tyypin hupsu harrastus

Nakojaan ketju on vaihtunut, tassapa uusi:

Me olemme kayttaneet myos paypalia. Kulut riippuvat summasta, eli olisivatko olleet jotain 4%. Paypalin sivuilta loytyy varmasti lisaa tietoa.

Babyhanna, keskustelu on tainnut vahan siirtya tuonne American Housewives- ryhmapaikkyyn. Toivotaan, etta saat pian sen morsian tittelin ja paaset sinne keskustelemaan!

Epatoivoinen, sinulla on kylla ihana ex-anoppi! Ja olisin muuten saattanut itsekin vahan avautua tuosta Svetlana jutusta Babyhanna, kiva kuulla, etta joku jaksaa lukea minunkin hopotyksiani Itsekin luen paljon ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien blogeja, mielenkiintoista nahda miten muut ovat sopeutuneet ja lukea heidan huomioitaan. Jaan siis odottelemaan blogiasi! Englanninkielesta, meilla puhuttiin kotona osin englantia (mummon suku on rapakon takaa), joten kieli sinansa ei ollut minulle vaikea. Enemmankin ne paikalliset erot sanojen kaytossa ja fraasit, niiden sisalle paasemisessa kesti hetki. Esimerkiksi kun muutin pohjoisesta Nebraskaan, minulta kysyttiin usein olenko Bostonista, koska kaytin tiettyja sanoja.

^ Meilla olin kakkoshaat Nebraskan tyyliin eli cowboyhattuja, rivitanssia, rukouksia ja paljon olutta. Itse en tosin jalkimmaista juo, mutta olen muutenkin kummajainen Nebraskassa, koska joudun valttamaan elainproteiineja ravinnossani. Taisivat olla kylapahasen historian ensimmaiset haat, joissa oli kasvisruokavaihtoehdot! 70% vieraista en ollut elaissani ennen nahnyt ja kaikki toivottelivat "welcome to the family" ja mina halasin heita kaikkia, vaikken yleensa tykkaa vieraiden ihmisten halailemisesta Muutamia haakuvia loytyy blogista. Ja kopsaan tahan loppuun viela PennyV:n aikaisemman tekstin, tulkaa tuonne keskustelemaan

Kasittaakseni tama, etta ei-naimisissa oleva pari joutuu nukkumaan eri huoneissa vieraillessaan vanhemmilla on amerikassa aika yleista, onko jollain painvastaisia kokemuksia? Mutta vahan pisti naurattamaan, kun kyseessa on kuitenkin heidan 37-vuotias lapsensa Me ollaan nukuttu anoppilassa samassa huoneessa, mutta siina vaiheessa, kun anoppilassa ekaa kertaa yota olin, niin meilla oli jo lapsukainen. Mutta sitten tama infamous exani... mina en saanut hanen vanhemmillaan edes menna kaymaan ylakerrassa, jossa makuuhuoneet olivat! Nukuin siis alakerrassa telkkarihuoneessa. Exan aidilla oli nimittain sellainen kasitys, etta raskaaksi voi tulla ihan ilman, etta mitaan tekee (en jaksanut alkaa valistamaan hanta, exalle kylla kerroin totuuden hedelmoittymisesta ) ja koska masturbointi on syntia, heilla ei ollut edes makuuhuoneissa ovia, etteivat poikansa vaan itsesaastuta. En ymmarra millainen avioelama exan vanhemmilla oli, kun ei ollut ovea, mutta ehkapa seksi oli saatanasta myos avioliitossa, poislukien lastenteko... Exan aiti oli kylla ihan serious denial, jos uskoi taman eri kerroksissa nukkumisen vaikuttavan meidan suhteeseen, kun kerran asuimme yhdessa opiskelukaupungissamme. Talleen jalkeenpain voi naureskella naille jutuille, aikoinaan se huvitti vahan vahemman HeidiShawnilla on kylla hauska tuleva anoppi! Meillakin muuten jyrattiin minun ideani haajuhlasta, tosin ei pelkastaan anopin, vaan myos sister-in-lawn toimesta. Jalkimmainen on todella voimakastahtoinen tyyppi, ehka hieman pelottavakin... no meillahan oli kyseessa kakkoshaat eli olin saanut jo ykkoshaat Suomessa jarjestaa ihan oman mielen mukaan, joten annoin sitten heidan tehda mita halusivat, kun en jaksanut riidellakaan. Jalkeenpain minua jai harmittamaan vaan haakakun koriste, kun olisin halunnut toisenlaisen , mutta juhlat olivat muuten tosi onnistuneet. Toivottavasti HeidiShawn saat paremmin pidettya puolesi HeidiShawnin tyylikuvaus kuulostaa niin tutulta Tosin miehen perhe on vahan eri tyylia, kun sister-in-law omistaa trendi vaatekaupan, vaatteet tyyliin Carrie Underwood/Miranda Lambert. Sisko on myos kylapahasen valokuvaaja, silla on kylla niin hauskoja perhepotretteja, siis vaatteiden puolesta. Oottakaas, jos loydan jostain jonkun hyvan niin vilautan sita hetkeksi tanne...

Niin, tosiaan, kyllahan tama Suomessakin vaihtelee. Itse olen omasta mielestani haveliaisemmasta paasta, mutta silti esimerkiksi suomalaisen miespuolisen kaverin ja hanen vanhempiensa kanssa oltiin kerran viikon roadtripilla ja nukuin koko matkan samassa sangyssa miespuolisen ystavani (ei siis seurustelukumppanini) kanssa. Ja olimme tosiaan samassa huoneessa hanen vanhempiensa kanssa ja hanen vanhenpansa kylla vaihtoivat vaatteensa ihan siina samassa huoneessa, eika se minua niin haitannut. Jotenkin se niin riippuu seurasta, kaverini ja hanen perheensa olivat todella rentoja tyyppeja. Itse kavin vaihtamassa alusvaatteet vessassa, koska se taas tuntui itsestani luonnolliselta. Aviomieheni taas ei vaihda alusvaatteita edes minun edessani, vaikka siis luonnollisesti olen nahnyt hanet ilman vaatteitakin Mutta sitten taas amerikkalainen kamppikseni suihkutteli desinfiointiainetta uusiin nannilavistyksiinsa meidan jaetussa huoneessa, kaantyi toki poispain. Eli vaihtelua on siis amerikkalaisissakin. Omasta kokemuksestani amerikkalaiset ovat kuitenkin keskimaarin haveliaampia kuin suomalaiset ja useat meille suomalaisille "luonnolliset" asiat tuntuvat amerikkalaisista (yleistaen) saadyttomilta.

^Voi kun hieno juttu! Annilla on kylla niin ihana tyyli kirjoittaa, tykkaan lukea hanen blogiaan tosi paljon

^^ Olipas mielenkiintoista lukea sinun kokemuksiasikin Epatoivoinen! Boston on myos yksi lempparikaupungeistani! Tosi hienoa, etta siella on noin paljon Suomalaisia! Minunkin mieheni on republikaaniperheesta ja kayvat kirkossa, mutta mies ei niinkaan, kumpaakaan. Miehen perhe ei minun onneksi paljon politisoi, joten olen paassyt helpolla. Exan kanssa oli eri juttu, hanen aitinsa kanssa oltiin koko ajan tukkanuottasilla. Vanhoillinen aitinsa nimesi minut greencard hunteriksi ja varoitti poikaansa, etta mina jatan hanet heti, kun saan gc:n. Yllatys olikin suuri, kun lahdinkin opiskelemaan eri osavaltioon, enka jaanyt exan kotipiiaksi (heidan mielestaan naisen paikka on kotona). Exan aiti oli muutenkin anoppi-kokelas helvetista ja kun erosimme olin helpottunut etten joudu ikina nakemaan sita negatiivista eukkoa. Han ei muun muassa ymmartanyt miksi emme kayttaneet Euroopassa dollareita, piti meita suomalaisia typerina kun juhlimme 4th of Julyta joulukuussa (jep), outoina kun emme vieta thanksgivingia jne. Han oli myos sita mielta, etta kaupungeista hanen poikansa pitaa olla varovainen, koska siella yritetaan varastaa hanen sisaelimiaan. Han oli niin hyvin ruokkinut lapsensa, etta heidan sisaelimensa olivat varmasti kovaa valuuttaa. Esiaviollinen seksi oli saatanasta, ja minun lukemani Cosmopolitan pornolehti jne. You get the picture. Mita shortseihin tulee, niin Nebraskassa ne oli must. Ekan kerran kun laitoin mekon paalle, ymmarsin miksi. Jos ei halua Marilyn Monroe momentteja, pidetaan shortsit jalassa Keskella ei mitaan nimittain tuulee koko ajan. Mutta Vermontissa pidin paljon lyhyita mekkoja, niinkuin kaikki muutkin. Ja tuosta "vilauttelusta" minulla on hauska kokemus. Asuessani dormissa avasin kerran oven pelkassa kylpypyyhkeessa (joku koputti, niin duh, avasin tietenkin), siella oli yksi tuttu poika jonka ilme oli ihan nakemisen arvoinen Taman jalkeen han kavereineen kavi muutaman kerran kokeleimassa, jospa olisin taas pyyhe paalla... Miespuolisiin ystavista, minakin olen tavannut useimmat amerikkalaiset miespuoliset ystavat siten, etta he ovat yrittaneet iskea minua Kaikkien kanssa ei ole paasty yhteisymmarrykseen, ettei mitaan tapahdu, mutta niiden joiden kanssa ollaan, ovat parhainpia ystaviani.

^^ Samoin, Eve! HeidiShawn, olet kylla aivan oikeassa tuosta mies/naisystavista ja rooleista. Minunkin mieheni on vaan joutunut sopeutumaan siihen, etta minulla on paljon miespuolisia ystavia. Silloin kun tutustuttiin Nebraskassa, asuin kolmen pojan kanssa kimppakampassa, joten vahan oli pakkokin Arvatkaapa oltiinko synnytyssairaalassa muuten huuli pyoreena, kun olin juuri saanut lapsen ja meita kavi monta eri miesta moikkaamassa, kun en ollut naimisissakaan viela silloin ja siis kyse on yltiokonservatiivisesta alueesta ja viela katolisesta sairaalastakin. Meilla on sellainen ryhmakuvakin sairaalasta minun kamppiksista, parista kaverista, miehesta ja pikkumiehesta eli minun "pojista" Yksi kaveri huikkasi vitsillaan sairaanhoitajalle, etta arvaapa kuka meista on isa hehee. Sairaanhoitaja ei hymyillyt, mutta tuoretta aitia nauratti kovasti

Jos me muutetaan takaisin sinne rapakon taakse. niin toivon kovasti, etta muutettaisiin lahemmaksi jotain suomalaiskeskittymaa tai yhta teista! Minulla oli kanssa jonkinasteinen koti-ikava siella keskella ei mitaan, skype on kylla aika laiha sukulaisten korvike ja minun Suomen kieleni kylla ruostui siina kuudessa vuodessa. Kun palasimme Suomeen, kaverit sanoivat, etten ole enaa ollenkaan suomalainen! Vahan tuli tippa linssiin, vaikkeivat he sita mitenkaan negatiivisesti tarkoittaneet. Jotenkin olen aina ollut niin ylpea suomalaisuudestani, kun olen asunut ulkomailla. Muutoin eniten ikavoin rapakon takana apteekin tarjontaa (luotettavia tuotteita, vaikka viime aikaisten D-vitamiini uutisten valossa se onkin ehka harhaa), ja tallaisena ruokarajoitteisena ikavoin myos suomalaisten ruokakauppojen selkeaa tarjontaa. Yhdysvalloissa sain olla koko ajan silma tarkkana, etten vahingossa osta jotain, missa onkin kaytetty esim chicken brothia yms. Mutta nyt minulla on kova ikava sikalaisia ystaviani erityisesti ihania kamppiksiani. Ja Sonicsia ja Culversia ja Dairy Queenia yms jatskipaikkoja Ja pikkaisen on ikava myos Walmartin kosmetiikkaosastoa, siis hintojen puolesta... Mekin mentiin vahan nopeammin naimisiin oleskeluluvan takia. Tai no mies halusi kylla menna naimisiin, siella keskella ei mitaan kun on tapana kovin nuorena astua avioon, mies on siis minua nuorempi. Mina olen ollut tallainen sitoutumiskammoinen (pahoittelut vaan entisilleni) ja mies muuten jalkeenpain sanoi, etta pelkasi etten tule kirkkoon vaan karkaan Oli kuulemma pelannyt kieltavaa vastausta kosiessaankin. No nyt olen siis sitoutunut loppuiakseni (vaikka niinkuin sanoitte, ei sita koskaan tieda), eika tunnu yhtaan ahdistavalta, vaikka niin aluksi ajattelin. Saattaa olla, etta tuo pikkurakas vahan rauhoitti minua myos Me siis elellaan miehen tyon perassa, itse olen sitoutunut ensisijaisesti hoitamaan kodin ja lapsen, mutta tarkoitus on menna toihin ehka ensi vuonna, ainakin osa-aikaisesti. Muutettiin Suomeen, kun miehen tyonakymat oli yllattaen taalla paremmat, vaikkei Suomea osaakaan (ja nyt han saikin promotionin, jipii!) ja mina sain jatkaa opiskelujani taalla ilmaiseksi Mutta mies kylla haikailee takaisin kotimaahansa, joten saa nahda kuinka kauan viihdytaan taalla Suomessa.

^itse laitan aina destination ja home address osoitteet, mutta sinullahan nama on samat eli siis mielestani laitat uuden kotiosoitteen siihen

Juu tosiaan turistina saa ajella Suomessa 3kk ja jos sen jalkeen jaa Suomeen, niin on 12kk aikaa vaihtaa Yhdysvaltain ajokortti suomalaiseen. Ajokortin vaihtamiseen tarvitaan parin henkilon kirjallinen todistus, etta on ajellut Suomessa ainakin 6kk, laakarintodistus (Suomesta) seka noin 50e ja saa katosiinsa suomalaisen ajokortin. Ei tarvitse mitaan ajokokeita yms. suorittaa Suomessa.