Krissuli

Mulla on ihan sama suunnitelma Ohjelmia ei myöskään ole tulossa pöytiin, vaan ajattelin tehdä yhdistetyn kirkko- ja juhlaohjelman, joka jaetaan jo kirkossa vieraille.

Olen kerran ollut häissä, jossa sydänmarmeladit oli laitettu organzapusseihin: http://www.bridezillas.fi/organza-satiinipussit-organzapussit-c-84_94.html ja oli minusta ihan toimiva ratkaisu.

Muistelin kanssa lukeneeni Aamulehdestä jutun noista lukoista, ja Yleltä löytyikin vuoden vanha uutinen siitä, kuinka lemmenlukot olivat rantautumassa Tampereelle. http://yle.fi/alueet/tampere/2010/04/lemmenlukot_saattavat_saada_oman_kaiteensa_1610851.html Ainakin tuolloin kaupunki on suhtautunut hyväksyvästi, lähinnä on mietitty, mistä lukoille osoitetaan paikka, jos niitä tulee kovin paljon.

Riippuu kai siitä, haluatteko teititellä. Tai näin ainakin sen itse miellän Jos kirjoitat "kutsumme teidät", tarkoittaa se "sinut + muut kutsun piiriin kuuluvat henkilöt" (eritelty esim. kirjekuoressa "Perhe X" tai "M.M., N.N. ja O.O."), kun taas "kutsumme Teidät" voi tarkoittaa joko edellä olevaa, mutta vaihtoehtoisesti vain yhtä henkilöä (sama kuin "kutsumme sinut"). Eli oman käsitykseni mukaan tuolla isolla T:llä korostetaan sitä, että kyseessä on teitittely. Hääkutsuissahan teksti on yleensä sama kaikissa, vaikka kutsu menisikin vain yhdelle henkilölle (harvemmin näkee muotoa "Kutsumme sinut.."), ja tuolla teitittelyllä saadaan se sopimaan kätevästi sekä niihin tapauksiin, kun kutsu koskee monia, ja niihin, joissa se koskee vain yhtä. Muoks: korostettakoon, että perustuu vain mutu-tuntumaan, en ole tästä mitään etikettisääntöjä nähnyt

Meillä vihkiminen on klo 15. Olisin ehkä halunnut jo klo 14 (en kuitenkaan yhtään tuon aikaisemmin), mutta klo 15 oli meidän kirkossa aikaisin mahdollinen. Tästä oli saatu vinkkiä etukäteen, joten senkin takia halusin varata kirkon mahdollisimman ajoissa, että saatiin sitten varmasti tuo klo 15, eikä tarvitse tyytyä myöhempään aikaan. Muita varauksia ei siis vielä ollut, mutta tuolla on alkupäivä lauantaina varattu hautajaisia varten..

En missään nimessä yritä kiistää sitä, etteivätkö kuvanne voisi onnistua, sanottakoon se nyt tähän alkuun. Sitä en vaan ymmärrä, miksi nimen omaan ammattikuvaaja saisi ihmiset jäykistelemään enemmän kuin joku hääparin harrastelijatuttava? Meillä oli häissä ammattikuvaaja, ja kaikki häävieraat joitten kanssa olen tähän mennessä jutellut aiheesta ovat sanoneet, että eivät juurikaan huomanneet kuvaajan työskentelyä. Tämän allekirjoitan myös omalta kohdaltani. Tuloksena on mielettömän hienoja tilannekuvia, juuri sellaisia kuin toivoimme. Kuvista välittyy se tunnelma joka juhlissa vallitsi eikä niissä ole ärsyttävää poseerausta. Jäykistely on siis varmasti enemmän kiinni kuvaajan käytöksestä kuin siitä, onko hän tuttu vai ei. Toisaalta, omakin isäni on melko "edistynyt" valokuvaaja, mutta suurimmalle osalle vieraista ihan yhtä tuttu kuin tuo palkkaamamme ammattilainen. Mutta tärkeintä on tietysti se, että hääpari on tyytyväinen lopputulokseen, ja jos se toteutuu, ei ole väliä vaikka kuvat ottaisi kotitonttu. Lisätään nyt vielä, kun luin viestin vielä muutamaan kertaan, ja tajusin olennaisen eron ajatuksissa oman viestini ja kysymyksesi takana. Alkuperäisessä viestissä tarkoitin lähinnä tunnelmaa potreteissa. En missään vaiheessa ajatellut ammattikuvaajaa häihin ottamaan näitä mainitsemiani tilannekuvia, vaan siinäkin tapauksessa, että harkitsisimme ammattikuvaajaa virallisia potrettikuvia varten, niin viimeistään kustannussyistä tilannekuvat jäisivät kyllä harrastelijoille. Vastauksena siis kysymykseesi; en oikeastaan ollutkaan huolissani siitä, miten vieraat suhtautuvaisivat ammattikuvaajaan, vaan suurin murheenkryyni olen minä itse, ja miten tunnelma saadaan rennoksi myös niissä potrettikuvissa. Ja, kuten edellisessä viestissä selvensin, uskon ainakin tilannekuvien olevan omalta osaltani parempia, kun kuvaajana on tuttu (jolloin on mahdollista, että "virallinen" hääkuva saadaankin tuollaisesta tilannekuvasta).

Toki voi olla, että ammattikuvaaja kokemuksellaan osaa olla huomaamattomasti väkijoukossa, ja saa aivan loistavia kuvia. Itse vain ainakin henkilökohtaisesti olen todella vaivaantunut kameran edessä, ja luulen, että omalla kohdallani pelkkä tietoisuus siitä, että joukossa on joku, jonka ainoa tehtävä on saada onnistuneita kuvia, saa oloni hankalaksi. Kun tuttu ottaa kuvaa, ei tavallaan haittaa, jos ei näytä täydelliseltä. Kärjistettynä voisi sanoa, että jos häiden jälkeen näyttää mielestään jokaisessa _kalliilla maksetussa_ kuvassa jotenkin huonolta, *tutuskäyrä on huomattavasti korkeammalla kuin jos kuvat on ottanut joku tuttava. Ja kun paineet onnistumiseen eivät ole niin suuret, niin todennäköisesti pystyn sitten kameran nähdessäni rentoutumaankin paremmin. Voi olla jotenkin outo ajattelutapa, mutta näin omalla kohdallani Kommentoit yleisesti, mutta vastaan nyt omalta osaltani, kun itsekin syyllistyin mainitsemaan, että suunnitelluilla kuvaajilla on nimenomaan nuo järkkärit Eli, en todellakaan kuvittele, että kamera tekee kuvan. Jos itselleni annettaisiin järkkäri käteen, niin tulos ei olisi varmastikaan yhtään sen kummempi kuin mitä nykyään saan aikaan pokkarillani. Tulos olisi itse asiassa varmaan huonompi, koska en osaisi säätää järkkäristä asetuksia senkään vertaa, mitä pokkaristani. Kuvatessa pitää tietää valosta, asettelusta ja täälläkin mainituista linsseistä ja muista teknisistä seikoista aika paljon, jos haluaa jotenkin erottua joukosta. Tärkeämpänä seikkana onkin nimenomaan tuo perehtyneisyys. Tiedän, että sulhasen veli harrastaa valokuvausta, ja sen, mitä olen hänen kuviaan nähnyt, niin ovat kyllä vakuuttaneet. Miksi sitten tunsin tarvetta mainita, että meidän kuvaajilla on järkkärit? Jaa-a, ehkäpä kuvittelee sen jotenkin vahvistavan ajatusta, että olemme oikeasti miettineet häidemme kuvausta, emmekä rahapulassa repäise vain jotain sopivasti vapaata sukulaista, jolla sattuu olemaan jonkinlainen kamera, ja osaa sitä vielä käyttää Muoks: tarkennusta

Kirkko varattiin tänään, häät ovat toukokuussa 2012. Reilu 1,5 vuotta ennen häitä onnistui siis varaaminen. Toisessakin ketjussa kertoilin, että käydessämme katsomassa kirkkoa kesällä, meille sanottiin, ettei sitä voisi varata kuin vasta korkeintaan vuosi ennen hääpäivää. Yritin laittaa nyt mailia seurakuntasihteerille varmistaakseni asian, mutta kun mailiin ei vastattu (2 yritystä kuukauden sisällä), laitoin miehen soittamaan. Ja kirkko saatiinkin varattua samalla puhelinsoitolla! Halusin varata kirkon ajoissa, jotta saadaan varmasti haluamamme päivä (mikä vaikuttaa kaiken muun varaamiseen..) ja kun tiedossa on myös aika, niin hääjuhlaa voi suunnitella paremmin. Meidän kirkossa kun aikaisin vihkiaika lauantaina on klo 15 (minkä sitten otimmekin), tuota ennen kirkko on kuulema varattu hautajaisia varten.

Nämä asiat ovat itselläkin mielessä kuvausta suunniteltaessa. Meillä on siis puhuttu, että kuvauksen hoitavat sulhasen isä ja veli, joilla on järkkärit ja veli ainakin myös harrastaa valokuvausta hieman enemmän. Tuttuja käyttämällä säästää tietty kustannuksissa, mutta ainakin itse uskon, että saadaan myös luonnollisempia kuvia. Tietty "taidekuvamainen" potretti olisi tyylikäs, mutta olisiko siinä sitten oikeasti *me*? Meillä on ollut tapana ottaa itsestämme kimppakuva tyylillä päät yhteen, leveä hymy, ja sulhanen napsauttaa käsivaralla pokkarilla kuvan, jos olemme jossain reissussa/hauskassa tilaisuudessa/hienolla paikalla. (Näitä on vajaan parin vuoden aikana jo parisenkymmentä, kun vuodentakaiselta road tripiltäkin piti ottaa kuva joka välipysäkillä ) Yleensä räpsitään ehkä max. 5 otosta (aina jossain on liikaa leukoja, mun pää on hänen varjossaan tms.) ja aina jokin on julkaisukelpoinen. Näytetään ihan itseltämme, ja tunnelma välittyy. Meillä on pari parempaa yksilöä kehystettynä kotona. Kun menimme kihloihin, otimme kihlajaiskuvan tyyliin astetta paremmat vaatteet päälle, sulhasen järkkäri takapihalla jalustan päälle, itselaukaisin kuvaamaan, ja me sitten patsastelemaan parin metrin päähän. Otettiin n. 30 eri versiota, joista vain muutama oli omasta mielestäni esittelykelpoinen. Lopulta yksi kuva kelpuutettiin, otettiin kopioita, ja laitettiin itsekin yksi kehyksiin esille. Ja lopputulos: minun mielestäni nuo vapaamuotoiset käsivaralla otetut kuvat ovat parempia nimenomaan vapautuneen tunnelman vuoksi. Kihlakuvaa katsoessa tulee olo, etten näytä oikein itseltäni. Eli uskon siihen, että tuttujen valokuvatessa tunnelma säilyy luontevampana ja vapautuneempana, mikä näkyy kuvissa. Olen aika varma myös siitä, että itselleni kaikista mieluisimmat kuvat ovat tilannekuvia. Ja näin ollen parhaat tulokset saavutettaneen (meidän tapauksessa) ilman ammattikuvaajaakin. (Pitänee muistaa ottaa sulhon kanssa perinteinen käsivarakuva myös hääpäivänä )

Meillä kummankin vanhemmat onnittelivat lämpimästi kihlauksesta, mutta häistä ei sitten kauheasti ole kyselty. Ilmoitettiin hääajankohta (05/2012) kihlausuutisen yhteydessä, tiedä sitten pitävätkö sitä vielä kovin kaukaisena asiana Oikeastaan ainoat häihin liittyvät keskustelut on olleet, kun sulhasen isä esitteli meille Kuulan häämarssia, jolloin sulhasen äiti kommentoi, että parempi sitten olla yhtään tuputtamatta meille mitään ideioita, että saadaan ihan itse suunnitella. Meillä taas isä kuulosti hieman hämmästyneeltä, kun oli mummoltani kuullut, että olimme jo vihkikirkon päättäneet. Ainoa hassumpi kommentti oli toiselta mummoltani: soitin kertoakseni kihlauksesta, jolloin mummo meni ensin täysin hiljaiseksi, ja kommentoi sitten että "niin te olette nyt sitten ihan oikeasti pari" (tms). Hassuinta tästä tekee se, että vielä paria kuukautta aiemmin mummo oli vihjaillut, että koskakohan hän pääsee meidän häitä oikein tanssahtelemaan. Odotin siis hieman innostuneempaa reaktiota

Me haluttaisiin ensisijaisesti valssi, kun sitä osaa tanssiakin Mies ei ainakaan taivu suurempiin koreografioihin, joten häähidas jäisi todennäköisesti epämääräiseksi heilumiseksi Eniten kuitenkin merkkaa kappale, eli ei haluta mitään perinteistä valssia, jolla ei ole meille mitään merkitystä. Mieluummin koitetaan sovittaa jokin merkityksellinen kappale valssin tahtiin, tai otetaan jokin vähän erikoisempi valssi.

Pirkkalassa (n. 20-30 minuuttia autolla Tampereen keskustassa) olisi Pyhäjärven rannalla Rantaniityn juhlatalo: http://www.rantaniitynjuhlatalo.fi/palvelut.html Itse en ole tuolla juhlimassa ollut, käynyt vain pihassa kurkkimassa Järvimaisema on hieno, galleriassa on kuvakin vihkimisestä rannalla. Vieraita mahtuu sivujen mukaan 115. Itsekin mietin tuota omiin häihini, mutta miinuksina olivat pohjapiirros (ei yhtä isoa huonetta vaan useampi pieni) ja se, että tanssitila oli ulkona. Vaikka tanssitila onkin katettu, on toukokuun sää (meidän tapauksessa ) vielä arvaamaton, ja voisi tulla vilu.

Oo, kiitos tästä! Googletuksella löysinkin kuvan todella ihanan näköisistä valkoisista krysanteemeista. Toisen linkin mukaan valkoiset krysanteemit viestittävät uskollisuudesta, ja sehän sopisi myös mainiosti.

Heippa, Osaisiko joku kertoa, onko päivänkakkaroita mahdollista saada toukokuun lopussa (toukokuun viimeinen viikonloppu) pidettäviin häihin? Haluaisin hirveästi päivänkakkaraa hiuksiin, kimppuun ja koristeluunkin, mutta ainakin luonnossa ne ilmeisesti kukkivat vasta heinäkuussa. Voiko kukkakaupasta saada jo toukokuun lopulla, ja mistäköhän hinnoista tuolloin puhutaan? Valkoinen gerberahan olisi tietty vaihtoehto, mutta siinä ei ole ihan samaa viattomuutta kuin pienessä päivänkakkarassa. Olisi hyvä tietää hyvissä ajoin, jos pitää laittaa kukkasuunnitelmat aivan uusiksi