Absinthe

Mä voin mainostaa Herralan Seurojentaloa. Meillä on siellä ensi heinäkuussa häät. Hinta ei ole paha, alle 300e (en nyt tarkkaan muista ja taisivat olla nostamassa hintaa nyt myöhemmin). Tuohon kuuluu siis se, että sinne pääsee jo torstaina. Talo on vanha hirsirunkoinen, valkoinen, lautavuorattu rakennus 1900-luvun alusta. On ihan tien vieressä, pensasaidan takana on omakotitalo ja naapureita muutenkin ympärillä, mutta ei kuitenkaan omaan silmään häiritsevästi. Pihaan mahtuu autoja jonkin verran, tosin sillä miinuksella, että pihaa ei juurikaan jää sitten käyttöön, jos kaikki tulee autoilla. Mutta plussana se, että juna-asema on ihan vieressä. Paikasta vastaava nainen on todella mukava. Pitopalvelu pitää itse hankkia, mutta esim. astiaston saa vuokrattua Herralan Martoilta, jotka säilyttää astioitaan samassa paikassa. Talossa on yksi iso huone, johon mahtuu mun arvion mukaan varmaan 100+ ihmistä, jos täyttää kaikki pöydät. Sen huoneen vieressä on pienempi tila, joka on keittiön kanssa "yhteydessä", jossa on iso pöytä. Yläkerrassa on vinolattiainen parvi, jossa on myös pöytiä. Lattia on vino, koska ennen siellä on ollut teatteriesityksiä. Josta pääsenkin siihen, että siellä on 1920-luvun alkuperäiset teatterilavasteet vielä lavalla, maalattu, kolmiulotteinen koivumetsä. Lavan sivustoissa on muistaakseni tummanvihreät verhot. Lisäksi siellä on vielä pikkuhuone johon voi tehdä esim. muksuille oman tilan. Talossa on myös veranta, johon saa pyydettäessä penkit, jos ihmiset haluaa istuskella ulkona illalla. Vaikka se on tien vieressä, pitäjä on sen verran pieni, ettei siinä mitään hirveitä ruuhkia pääse syntymään. Toivottavasti tästä on apua jollekin. Mä itse sain vinkin yhdeltä myyjältä viime kesänä, kun tuli puheeksi Lahden juhlapaikat. Kannattaa käydä tutustumassa. Edit. Tanssitilaa ei kyllä hirveästi ole, jos järkkää isot häät. Mutta sekin on plussaa, että torstaina saa avaimet käteen ja sitten siellä saa touhuta ihan ominpäin. Kukaan ei vahdi tai mitään. Emäntä saattaa käydä kurkkaamassa mielenkiinnosta koristeita ennen häitä, että millaiselta paikka näyttää sillä kerralla Mainitsenpa muuten, kysyin Pyhäniemestä, että voitaisiinko meidän pikainen siviilivihkiminen suorittaa heidän puistossaan, max 10 henkeä ja ei häirittäisi ketään. Miettivät kaksi päivää ja soitti sitten, että ei käy. Heillä järjestettävät häät ovat aina kuulemma ainutlaatuinen tapahtuma, viikonloppu maksaa sen 7000e, hääkuvat puistossa maksaa 300e (sisältää shamppanjan ja kakun muistaakseni) ja sisätiloissa kuvaaminen taisi olla 700e (sis. myös shamppanjan etc). Kyseinen puhelu aiheutti ainakin minussa jonkinlaisen elitistinpelkoisen kikatuksen ja jupinan sulaa kultaa kusevista kerubeista. Sori, ei jäänyt mitenkään hyvä mieli. Mutta jos tykkää ja rahaa löytyy, niin mikäs siinä. Varmasti ihan hyvän palvelun heiltä saa tuohon hintaan. Ainakin toivottavasti. Mutta ellei häihin varaamanne summa ole viisi numeroinen, turha edes haaveilla.

Addison, hyvä homma. Eiköhän ne meidänkin tavarat sieltä tule vielä tällä viikolla.

Pointti ei ollut siinä, että asiakkaiden pitäisi tuntea myötätuntoa ja ymmärtää, vaan siinä, ettei levitetä juoruja ja arvauksia syistä, joista meillä ei ole oikeasti mitään hajua. Kokemuksistaan on hyvä kertoa, esim. tilausten toimittamisen ongelmista ym. Ja siitä, että firmalla on ongelmia. Niin ihmiset tietävät harkita tilaamista kaksi kertaa, mutta huijariksi leimaaminen netin keskustelupalstoilla ei ole järkevää, vaan nimenomaan juoruilua. Koiratuote firman pyörittäjät olivat koiratappeluista tuomittuja henkilöitä. Eli todistetusti rikollisia. Ja varoitusta ei tehnyt Iltalehti, vaan Kuluttajavirasto. Jos asiakkaat haluavat tehdä valituksen Bridezillasta, se valitus tulee osoittaa kuluttaja-asiamiehelle, kuten yleensä normaalistikin toimitaan. Ja kuluttajavirastokin totesi varoituksessaan "Merkinnät viittaavat taloudellisiin vaikeuksiin." Eli ei huijaamiseen, vaan ongelmissa olevaan firmaan. Itsehän tilasin, koska en tiennyt firman ongelmista. Jos olisin aikaisemmin tiennyt, niin olisin tilannut jostain muualta.

Me päätettiin heti alussa, että sukulaisista tulee molemmilta vanhemmat, sisarukset puolisoineen, isovanhemmat ja kummit. Mieheltä tulee yksi serkku puolisoineen, kun ovat työkavereitakin. Pakko vetää raja, kun ei haluta isoja häitä ja jos kutsuttaisiin kaikki tädit lapsineen ym niin vieraita tulisikin sitten helposti jo 200 henkeä. Molemmilla on isot suvut. Eikä me hirveästi pidetä yhteyttä, serkkujen kanssa jutellaan joskus Facebookissa, setiä, tätejä, enoja ym nähdään sukujuhlissa. En näe mitään järkeä siinä, että kutsutaan kaikki mahdolliset sukulaiset, vaikka ei normaalisti pidetä yhteyttä. Tiedän jo ennakkoon, että miehen täti loukkaantuu, mutta jos kutsumme hänet, meidän täytyy kutsua 16 muutakin. Ei mahda mitään.

Mä en ole sinisilmäinen tässä asiassa. Ajattelen ihan järjellä, en tunteella. Tiedän monia yrittäjiä joille on käynyt juurikin niin, että jotain on ensin sattunut, ongelmat ovat alkaneet kasautua ja lopulta ihminen ei ole vaan enää selviytynyt tilanteestaan. Kun on tarpeeksi kusessa, niin ei jaksa enää edes välittää. Valehtelu on ihan normaalia, jos oma tilanne on hankala. Kun ei ole saanut pakettia postiin, myönnätkö asiakkaalle, että et jaksanut vai sanotko, että oli tullut sekaannus? Tämän puolesta puhuu myös se, että joku mainitsi ystävänsä parisen vuotta sitten tilanneen firmalta ihan onnistuneesti askartelutarvikkeita. Jotain on siis sattunut. On myös kyseenalaista syyttää suoraan huijariksi netin keskustelupalstalla ihmistä, jota oikeasti kukaan meistä ei tunne. Näillä syytöksillä kun voi tehdä taloudellista vahinkoa firmalle ja kunninaloukkauksesta heltiää syyte nykyään vähemmästäkin. Eli pidetään keskustelu asiallisena vaikka ärsyttäisi miten paljon. Kukaan ei tiedä, mistä se tilanne johtuu, mutta en usko huijariksi, koska ihmisiltä voi kusettaa rahoja paljon vähemmälläkin vaivalla ja tämä firma kuitenkin postittaa tavarat, vaikkakin asia pitää ensin vääntää rautalangasta. Mitä huijari hyötyy siitä, että postittaa lopulta tilatut tavarat? Ei se saa siitä mitään rahallista hyötyä, kun lopulta lähettää tilauksen. Edit. Ja netti on pullollaan firmoja, jotka myyvät samoja, halpoja hääpukuja ja juhlapukuja. Se että on olemassa joku ulkomaalainen sivusto, joka myy vastaavia kolttuja ja on syytelty huijaamisesta, se ei tää tästä tapauksesta huijaria.

Minä ajattelin tehdä näin: Tulee taatusti kivat.

Meille tulee istumajärjestys, mutta koska meille tulee suht pienet häät ja sukulaisia on aika vähän, niin toimin näin: 1. Molempien vanhemmat, kummit ja isovanhemmat samaan pöytään 2. Molempien sisarukset puolisoineen ym. samaan pöytään Ja näiden lisäksi omat kaveriporukat aina omaansa. Itsekin viihtyisin paljon paremmin tutussa porukassa. Kun vieraita ei tule yli 50 kuitenkaan, niin kaikki varmasti tutustuu muutenkin ja melkein kaikki on tuttuja toisilleen ennestään. Paitsi meidän suvut, koska itse olen pohjoisemmasta kotoisin ja mies taas etelästä, niin ei ole tullut tilaisuuksia järjestää molempien perheitä samaan paikkaan samaan aikaan. Ja laitan sukulaiset istumaan toiselle puolelle salia ja kaverit toiselle puolelle. Tähän on syynsä ja se toimii parhaiten näin, trust me Isoäidit onnistuu ehkä välttämään helikopterit ym loppuillasta, kun porukka kirmaa munasillaan.

Vastauksen sain minäkin juuri. Mitään pahoitteluja ei tullut, sanoivat vaan, että lähetykseni oli jo pakattu postitusvalmiiksi, mutta poistavat sieltä peruuttamani tuotteet. Mitään eivät lähettämisen ajankohdasta sanoneet tai vastanneet palautettavista rahoista. Mutta jospa ne sieltä nyt tulisi. Sanoin, että tarvitsen tällä viikolla ne satiininauhat sieltä paketista, mutta saa nähdä. Menee kyllä tiukille niiden riivatun kutsujen kanssa. *HEPULOI*

Meillä on kans vintageteema! Löysin kirppikseltä ihanat, vanhat pitsiverhot joista teetän itselleni pohjemittaisen, olkaimettoman puvun. Pöytiin meille tulee Karhulan ja Riihelän vanhoja 3l lasipurkkeja, joihin tulee kellukynttilöitä ja pinnan alle kukkia. Tai sitten vaihtoehtoisesti purkkeihin tulee risuja, joihin teen semmoisia "hyrriä" ja pistän kellukynttilät ja kukat pienempiiin maljakoihin. Ja suunnitelmissa on myös vanhoista pulloista kaikenlaista kivaa.. Pääsisipä jo toteuttamaan

Mua ei tuolit niin kamalasti harmita. Ovat vaaleaa puuta ja istuin ja selkänoja ovat päällystetty semmoisella vihreällä kuviollisella kankaalla. Ne on aika hirveet suoraan sanottuna, mutta en aatellut ottaa niistä stressiä, tuolithan ne vaan on. Jos ne alkaa vaivaamaan, niin kerään perheeltä ja kavereilta valkoisia tyynyliinoja, jotka sitten laitan selkänojan päälle (istuimethan ei edes näy ahterin alta ja silloin, kun tuoleissa ei istu kukaan, niin ne kuitenkin jää pöytäliinan alle) ja ostan mustaa tylliä, leikkaan siitä nauhoja ja solmin sillä kiinni. Tulee halvemmaksi, kun ostaa jotain sikakalliita nauhoja. Tylli maksaa 2e metri ja esim kahdesta metristä saa varmaan jo neljään tuoliin nauhat. Meillä on onneksi pienet häät tulossa, ei tartte kuin n. 50 tuoliin laittaa. Toinen vaihtoehto on ostaa kirppikseltä vanhoja pitsiverhoja tai muita kankaita ja leikata niistä nauhoja, joita käyttää sitomiseen. Kirppiksiä ja kierrätyspaikkoja ei kannata väheksyä hääsomisteiden hankkimisessa. Kun aloittaa ajoissa, löytää varmasti kaiken tarpeellisen. Meillä lähestulkoon kaikki on kirppikseltä tai muuten käytettyä. Tuntuu tyhmältä ostaa yhden päivän takia kamala rovio turhaa krääsää.

Finnmarilla on kellukynttilöitä valikoimissaan. Lahden eteläpuolella on Finnmarin tehtaanmyymälä ja Lahdessa on Kodin Terrassa ainakin samoja kynttilöitä ollut myynnissä. Sokoksella oli muutama kellukynttilä, värivalikoima ei ollut kummoinen ja kynttilätkin aika hinnakkaita. Mutta tuolla tehtaanmyymälässä kannattaa käydä, jos asuu jossain 100km säteellä. Siellä on paljon muutakin, mitä voi käyttää häiden koristelussa. Kävin itse kaksi viikkoa sitten ja värivalikoima oli todella iso. Ja halpaa, kun vertaa jälleenmyyjiin. Joitakin kynttilöitä myivät eurolla 5kpl jne. Myyvät myös erilaisia tuikkuja, lyhtyjä, maljakoita...jne. Meille tulee kellukynttilöitä isoihin lasipurkkeihin ja pohjalle kiviä tai semmoisia "koristekiviä" tai hiottuja lasinpaloja, mitä nyt ovatkaan. Kukat ei pysy veden alla muuten, joten laitetaan vartta sen verran kivien alle, että se pitää sen upoksissa. Kaveri sanoi, että kukkakaupat itse käyttää semmoisia metallilevyjä joissa on piikkejä ja kiinnittää kukat niihin, mutta uskoisin tuon kivisysteemin tulevan halvemmaksi ja nätimmäksi. Finnmarilla on omat nettisivut ja sieltä löytyy myös niiden katalogeja.

Mä nyt laitoin eilen meiliä, että jos ei viikon sisällä tavarat tule, niin otan yhteyttä kuluttaja-asiamieheen ja jos se ei toimi, niin teen rikosilmoituksen. Tarjoudun kyllä hakemaan ne itse henk.koht. viikon päästä, jos niitä ei ala näkyä. Peruin kyllä siitä tilauksesta muutaman tuotteen ja tilasin Sinellista vähän erilaiset, ne tulee varmaan parissa päivässä, niin pääsen tekemään kutsuja. Tajusin eilen, että alkaa menemään tää aika niin kortille kutsujen teossa. Kaasokin asuu kauempana ja sen kanssa pitää etukäteen sopia, että milloin pääsee avuksi ja nyt seuraavana vkonloppuna se saattaisi päästä. Yrittäminen ei ole helppoa ja nettikaupassakin on omat ongelmansa. Asiat alkaa helposti kusemaan ja sen eteen joutuu näkemään todella paljon vaivaa. Uskoisin, että firmalla on ihan puhtaat jauhot pussissa, mutta kaikki vaan ei oikein toimi. Ja voi olla, ettei ole juurikaan kaupallista kokemusta, ennen kuin on pistänyt nettikaupan pystyyn ja monien ongelmien kasautuessa loppuu ne henkisetkin voimavarat eikä enää jaksa paneutua töihinsä. Se ei lohduta asiakkaita, joilta on tavarat myöhässä tai rahat saamatta, mutta ymmärrän kyllä ne ongelmat. Siitäkin huolimatta, että lievästi ketuttaa tavaroiden myöhästyminen ja epätietous siitä, saako rahoilleen vastinetta. Mä raportoin, kun tulee uusia juonenkäänteitä

Mä sanoin äsken avokille, että jos ei ensi viikolla ala tavaroita näkymään, niin lähden käymään henk. koht. ja haen ne. Rahat tai tavarat

No voi (painokelvoton sana)! Itsehän myös tilasin tuolta askartelutarvikkeita tammikuussa ja nyt 7 vkon odottelun jälkeen ei enää naurata. Maksettu on ja roinaa ei näy. Kysyin muutama viikko sitten, että missä mättää ja vastaus oli, että kaikkia tuotteita ei ollut varastossa, joten odotusaika on hieman pitempi. Luulisi, että tähän mennessä olisi tavarat tulleet, mutta ei. Laitoin tänään taas postia, että missä vika. Jos ei ensi viikolla tule, niin alan uhkailemaan varmaan rikosilmoituksella. Kohta pitäisi alkaa askartelemaan kutsukortteja ja kamat on ties missä > En tiennyt mitään firman ongelmista, olisi pitänyt googlettaa aikaisemmin.

Jes! Löysin kirppikseltä ihanat vanhat pitsiverhot, joista teetän itselleni vintagetyylisen puvun! Ja löysin käytetyt Minna Parikat kengiksi. Niitä ei ole käytetty juuri ollenkaan, kun olivat liian pienet, joten minä saan ne hääkengiksi. Tyllihame löytyy ennestään. Mutta olen niin innoissani puvusta Siitä tulee täydellinen.

Meillä on siviilivihkiminen, joten meille ei sillä kaavalla ole mitään merkitystä. Ja itse en haluaisi kahta sormusta pyöritellä sormessani, ja olisi tyhmää heivata kihlasormus laatikon pohjalle lojumaan, kun se on kestävä ja ihan nättikin. Meillä on siis valkokultaiset, tasaiset kihlat ilman mitään kiviä. Ei varmaankaan hankita vihkisormuksia. Ainut mitä minä olen harkinnut, että ottaisin jonkun kiven kihlasormukseen muistona hääpäivästä. Ei mitään timanttia, ne on mielestäni yliarvostettuja enkä pidä ajatuksesta, että sormessani kimaltelisi veritimantti. Vaan ihan vaikka topaasi, ametisti, vuorikide ym. Tai jos haluan uuden sormuksen, niin ostan käytettynä.

Mekin mennään naimisiin järkisyistä. Meillä on yhteinen omistusasunto ja auto. Ja jos nyt kävisi niin ikävästi, että toiselta lähtee tapaturmaisesti henki, niin olisihan se nyt ihan kiva, ettei tarvitsisi taistella yhteisestä omaisuudesta suvun kanssa sen lisäksi, että olet menettänyt elämäsi valitun. Yhdessä oltaisiin muutenkin pysytty ihan ilman sitä paperia, joka sanoo, että nyt olette lain silmissäkin pari. Sekös jos mikä on romanttista, että haluaa sen toisen kanssa olla muutenkin, kuin paperilla pakotettuna Rakkautta tarvitaan kestävään parisuhteeseen, ei naimisiin menemiseen.

Meille tulee siviilivihkiminen. Ollaan molemmat erottu kirkosta, kumpikaan ei kannata kristinuskoa ja molemmat tuntee vaan suurta ahdistusta kaikenlaisista kristillisistä perinteistä. Avopuoliso on suoraan sanottuna pakana ja minä olen jotain pakanan ja agnostikon väliltä.

Oon itse ns. aikamoinen viherpiipertäjä, joten häistäkin tulee sen oloiset. Joissakin asioissa kyllä joudun luistamaan..valitettavasti. Mutta tässä nyt muutamia: -Hääkarkkeja ei tule, tarjolle tulee karkkia kulhoissa -Menu on vegaaninen, tilasimme erikseen vegaanisen pitopalvelun ja pyysin erikseen, että käyttäisivät niin paljon kotimaista, kun vaan voi. -Sulholta löytyy kravatti ja housut ennestään. Paidan ostaminen ja liivin teettäminen lienee välttämätöntä, mutta niille on käyttöä myöhemminkin. Kenkienkin ostaminen voi olla aiheellista, mutta niillekin löytyy myöhemmin käyttöä. Takkia ei tule. -Ostan koristeet käytettynä tai kerään luonnosta. Olen kerännyt kirppareilta Karhulan 3L lasitölkkejä suurella intohimolla (ja kauhulla..) -Pöytäliinat on vanhoja, niitä löytyy sukulaisilta -Astiat vuokrataa ja loput haalitaan perhepiiristä -Teen hiuskoristeen itse materiaaleista, joita minulta löytyy jo kotoa -Hääpuvun tekee tuttu ompelija, materiaali on valitettavasti raakasilkkiä, ellen nyt parempaa löydä :/ Helmaan ajattelin kyllä etsiä pitsiä kirppiksiltä. -Vihkipaikalta taitaa olla juhlapaikalle ehkä just 1km. Ja jos sataa vettä, niin ei tartte siitäkään huolehtia, silloin vihitään juhlapaikalla -Mikä parasta, juhlapaikan viereen pääsee junalla! -Uutta sormusta ei tule, harkitsin jonkun ametistin tms. (timanttia ei missään nimessä, hyi liittämistä vanhaan sormukseen, mutta taitaa sekin jäädä. -Morsiuskimppua ei tule -Korut löytyy ennestään ja nekin on käytettynä ostettuja tai saatuja -Kutsut todennäköisesti tehdään jostain kierrätetystä roinasta ja paperista. Oikeastaan, mitään muuta uutta ei tarvitse ostaa, kuin minun pukuni, sulhasen liivi (ehkä paita) ja kengät (ehkä). Ja oma pukuni tulee olemaan sellainen, että voin käyttää sitä myöhemmin, samoin kengille on myöhemminkin käyttöä.

Mä oon miettinyt ihan samaa. Äitini sai hepulin, että eikö kimppua tule ollenkaan. Vastasin siihen, että mitä minä niillä kukilla teen, maksaa hunajaa ja ne kuolee pois parin päivän päästä kuitenkin. Joten kimppua ei tule. Mutta jotain muuta hypisteltävää pitää keksiä, etten ala hermostuksissani repimään kynsinauhoja.. Ehkä hankin vaan mahdollisimman päheen (ja kalliin krhm) laukun

Minun mielestä possu on just mainio kyltteineen kaikkineen. Jos ei vierailta löydy sen verran huumorintajua, niin sitten saavat kyllä kärttyilläkin. Ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa

Neljä vuotta. Ei meidän alunperin pitänyt edes mennä naimisiin, mutta kerta on yhteinen asunto, niin pitää hankkia lain takaama turva yhteiselle omaisuudelle, ihan varalta. Ja ensin piti käydä vaan maistraatissa, mutta sitten ajateltiin, että kai se on sama juhlatkin järjestää Eli ollaan suht tylsiä ja epäromanttisia.

Minulla on itselläni aika perinteinen savolainen sukunimi, miehellä taas lyhyt, ruotsinkielistä alkuperää oleva sukunimi. Eli avokin nimi kuulostaa kyllä "hienommalta", mutta jotenkin tuntuu hölmöltä vaihtaa sukunimeä. Eli näillä näkymin molemmat pitää omansa. Mietittiin kyllä, että jos otettaisiin joku kolmas vaihtoehto.. mutta sen nyt näkee sitten. Mutta uskoisin, että näillä mennään jatkossakin.

Meillä on pienehköt häät. Vieraita tulee 50 (mukaan luettuna me). Meidät vihitään erään autiona olevan museotalon pihassa, jos sää sen sallii, eikä kukaan estä . jonka jälkeen poljemme pyörällä (sulho polkee, minä pyrin pysymään helmoineni kyydissä, ellei saada tandemia lainaan mistään), n. 1km päässä olevaan juhlatilaan. Kyseessä on siis siviilivihkiminen. Vieraana ovat molempien vanhemmat, sisarukset puolisoineen ja lapsineen, isovanhemmat ja kummit ja lähimmät ystävät. Sulhaselle tulee musta puku jossa on pari erikoisempaa yksityiskohtaa, minulle tulee pohjepituinen puku jonka teetän. On tilattu ihan oikea pitopalvelu järjestämään ruuat, säästyn stressiltä. Eli ollaan ihan pukeuduttu ja kaikki menee suht juhlavasti, mutta persoonallisesti. Saa kyllä nähdä, että miten tämä pyöräilyhomma toteutetaan käytännössä...

Älä kutsu. Ne ovat teidän häänne ja sinun ei tartte kutsua sinne ketään jota et halua kutsua. Itselläni ongelma on isäni, joka on alkoholisti ja mielisairas. En haluaisi kutsua häntä, mutta vanhempani ovat edelleen naimisissa ja näennäisesti(ne kulissit..) kaikki on hyvin. Ja koska vierailut ja muut menee sillä "virtahepo olohuoneessa" tyyppisellä kaavalla, mun on hyvin hankala jättää isäni kutsumatta. Sen takia suunnittelin pitkään, että mennään salaa naimisiin, ettei tartte kutsua ollenkaan koko ihmistä, eikä tarttisi selitellä mitään kenellekään. Isäni teki nuoruudestani helvettiä ja rasittaa elämää edelleen, vaikka asun jo muualla ja elän omaa elämääni. Mä joudun kutsumaan isäni, koska ne ongelmat ovat niin peiteltyjä ja vältän sillä todella ruman riidan + muut mahdolliset seuraukset, joita en ala tässä erittelemään. Mutta tuskin joudun edes puhumaan hänen kanssaan koko häissä, pienet häät siviilivihkimisellä, suunnitelmissa ei ole mitään ohjelmaa, johon isäni kuuluisi. Toivottavasti saat taottua äitisi päähän, ettei hän ole tervetullut.