Absinthe

Minulle tulee tämän tyylinen, yksityisekohdat ovat erilaisia ja mallikin vähän, mutta tää oli lähtökohtana. Vanhoista pitsiverhoista, taakse rivi mustia satiininappeja, yläreunaan mustasta satiinista sellainen kaitale, joka katkeaa edessä ja siitä tulee sellaiset läpät. Eteen olisi tarkoitus pistää vielä rintojen väliin kolme nappia. Jos kukaan tietää, mitä tarkoitan, laitan kuvaa sitten, kun saan puvun ompelijalta.

Sori, en oo tajunnut tarkastaa tätä ketjua. Kuva siis ei ole minun, löysin netistä ja ajattelin toteuttaa noi ilman kantta. Kynttilä sisään isoon ja tilavaan purkkiin (jonkin tuikkukipon kanssa) ja pitsiä ympärille parilla liimatipalla. Mietin kyllä, että jos löydän pattereilla toimivia valosarjoja, niin laittaisin lavanreunalle koristeeksi. Tai sitten yritän etsiä niille paikan, jossa on pistorasia vieressä ja keksin jonkin kikkakolmosen.. Löysin kyllä nyt Lahden Kärkkäisestä 1e/kpl semmoisia lasipalloja, joissa on päällä syvennys kynttilälle. Lasipallo on siis ontto ja sen pohjassa on reikä. Ajattelin työntää reiästä pallon sisälle helminauhaa tms, niin niistä saa nätit. Ja osan laitan hamstraamiini Karhulan 3l lasitölkkeihin, vettä tölkin pohjalle (reikä tuikun pohjassa, hörppää vettä, pysyy pinnan alla) ja ruusunterälehtiä tms. kellumaan ympärille. Huomatkaa nämä monet tms. merkinnät täällä välissä Kaikki on vähän auki vielä, mutta vettä, tuikkuja, terälehtiä, helminauhaa ja JOTAIN. Voin laittaa myöhemmin niistä tuikuista kuvaa. Niissä on semmoisia pisaroita pinnalla kauttaaltaan.

Yritin itse aikani etsiä, etsinnän tulos oli olematon. Sitten koitin etsiä käytettyä sormusta, joka olisi mieleinen, mutta en löytänyt, niin nyt tulee valkokultaa rubiinilla ja pieniä timantteja ympärille. Eli ei kovinkaan eettistä, mutta suosittelen tosiaan penkomaan panttilainaamot ym, ne on pullollaan timanttisormuksia laidasta laitaan ja käytetyn ostaminen on aina eettisempi vaihtoehto, kuin uuden. Tosiasiahan on, että koruliikkeet eivät voi mitenkään taata timanttien eettisyyttä, vaikka takaisivat, että heille tulevat timantit noudattaa säännöstöä. Syy on yksinkertaisesti se, että timanttialaa on niin vaikea valvoa. Se on aivan valtava teollisuudenhaara. Olen kuullut, että jossain myytäisiin nimenomaan reilun kaupan timanttisormuksia, mutta en ole itse törmännyt. Jos olet sinnikkäämpi kuin minä, niin anna palaa

Mulle tulee mummosormus Tää on nyt tosi hieno photoshop muokkaus keltakultaisesta versiosta, mutta valkokultaa, rubiinilla ja pieniä timantteja ympärillä. Yritin etsiä vanhaa sormusta, mutta en löytänyt. Törmäsin tuollaiseen ja sain selville, että samalla hinnalla saa valkokultaisena niin siinähän se sitten oli. Tulee maksamaan n. 300e. Ehkä kympin päälle. Oli sopivasti -30% alessa. Harkitsin safiiriakin, mutta punainen on erikoisempi ja sopii mulle, kun rintakehässäkin on tatuoinnissa rubiini, molemmat on vähintään yhtä ikuiset. Kihla on ihan tavallinen valkokultainen. Joskin vähän leveä, eikä istu tuon sormuksen kanssa, mutta päätin siirtää sen toiseen sormeen ja mieheke saa ostaa sitten jonain hääpäivänä mulle lahjaksi kapean valkokultaisen, joka menee tuonkin kanssa. Tuo on oikeesti tosi siro sormus, näyttää kuvassa leveältä.

Minulle tulee puoleen pohkeeseen helma, ei saa hirveesti piilotettua tavaraa, mutta ideana oli, että sidon lantiolle valtavat mummokalsarit ja ne vedetään. Nyt aloin vaan miettimään tätä lukiessani, että voisi tehdä niin, että ensin sieltä vedetään kumiankkoja, koiran puruleluja ja ties mitä, sitten sulhasen näppeihin voisi osua hiirenloukku ja lopulta sulhanen toteaisi "Löytyi!" Ja vetäisi hervottomat mummokalsarit ja viskaisi ne Eli ei sukkanauhaa. Itse suunnittelin kiskovani miehen housuista black horsen kalsarit ja viskaan ne naisille

Mä olin ensin sitä mieltä, että mulle ei todellakaan tule mitään kimppua. Mutta sitten löysin kuvan tämmöisestä: Noi on tehty napeista, rautalangasta ja askarteluhuovasta! Nerokasta! Pitäisi varmaan alkaa kohta pykäilemään.. häihin on kohta aikaa vaan 2kk. Jaiks, oon nakittanut ihan hirveesti itselleni askartelua.

Häihin aikaa 3kk. Tehtynä: - Juhlapaikka ja vihkipaikka varattu - Pitopalvelu varattu - Ruuat sovittu (jotain pientä muutosta voi tulla) - Kaaso + bestman hoidettu - Vihkijä varattu - Esteet tutkittu - Hääpuku on parhaillaan valmistumassa - Sulhasen vaatteet hankittu - Morsiamen kengät (postissa, noutamatta, jos ne nyt kelpaa mulle lopulta..) hankittu - Kutsut tehty (osa toimitettu perille, osa ei) - Pöytien numerointi ja järjestys alustavasti tehty - Istumajärjestys tehty - Kuvaaja pyydetty - Kampaaja ja meikkaaja hoidettu (kaveri tekee) Tekemättä: - Sulhasen hommana on keksiä vihkikaavaan jotain kivaa (siviilivihkiminen) - Sulhasen kengät - Käsittämätön määrä askartelua - Sormus hankkimatta (muutama kyllä jo kiiltelee silmissä, mutkun..) Ja mitähän vielä..

Noi paperilyhdyt olis kyllä ihania. Kangas on siinäkin suhteessa poissa laskuista, kun yläkerrassa on parvi, jos ihmiset menee istuskelemaan sinne, niin näkevät mitä alhaalla tapahtuu. Mutta! Mä löysin youtubesta ohjeen origamikukille, joista voi tehdä sellaisia kukkapalloja. Jos tekee isoja kukkia, niin saa isoja pallojakin. Sidotaan narua ympärille, narun päähän metallilangasta koukku ja tankoon roikkumaan. Kukat ajattelin tehdä vanhojen kirjojen sivuista. Ja niitä voi laittaa sitten muuallekin. Tila on kyllä todella korkea, mutta avokki pitkänä miehenä laskeskeli, että kun hän seisoo pöydällä, niin ollaan jo reilussa kolmessa metrissä ja pitkällä kepillä ne saa hyvin ujutettua tankoon roikkumaan. Ihan hirvee näpertäminen tiedossa vaan niissä kukissa! Pitää aloittaa hyvissä ajoin.. säästyypähän rahaa, kun kirjat ei kierrätyskeskuksissa paljoa maksa. Fidassa oli kassillinen kirjoja eurolla. Laitan tänne saman kuvan niistä kukista, mitä pistin johonkin toiseenkin ketjuun: Noita kun laittaa kaksipuoleisella teipillä toisiinsa kiinni, niin saa sellaisia sieviä palloja. Ja ne on oikeesti suht helppoja tehdäkin, mutta kukka koostuu useasta osasta, joten värkkäämistä on paljon. Ja täällä siis ohje:

Mä ostin Fidasta jonkun vanhan kirjan ja teen sen sivuista origamikukkia ja yhdistän kukat semmoisiksi palloiksi, jotka voi ripustaa. Ja laitan pöytiin koristeet oksista, joihin sitten ripustan helminauhoja ym. Helminauhoja löytyy kirppiksiltä aika hyvin. Ja hääpuku tulee vanhoista pitsiverhoista. Tuolla yksi esimerkki kukista:

Mä en jaksa kierrellä, kutsuissa lukee suoraan "Emme kaipaa materiaa, mutta jos haluat meitä lahjoin muistaa, voit sujauttaa säästötilillemme avustuksen uutta kotia varten." Kun tulemme muuttamaan tämän vuoden aikana omakotitaloon ja remonttia on tiedossa ihan varmasti. Astioita ja kattiloita pursuu jo kaapit. Ei siitä kukaan suutu ja raha on helppo, sen määrän voi jokainen itse valita oman varallisuutensa mukaan. Mikään ei ole hölmömpää, kuin turhat tavarat, joita sitten kiikutellaan kirppiksille kahden vuoden päästä vähän häpeillen ja toivotaan, ettei sukulaiset kysele. Ja jos suuttuukin, niin saavat mun puolesta kihistä kiukussaan ihan keskenään. Ei häillä tarvitse hakea muiden ihmisten hyväksyntää.

Mua ärsyttää se, että olen ihminen, joka reagoi stressiin unettomuudella. Aamuvuorossa on tunnelmaa, kun on nukkunut edellisenä yönä 3h sen takia, että miettii jotain oksiin ripustettavia helminauhoja. Ja ärsyttää, kun rahat menee niin tiukille. Rahat kyllä varmaan riittää, mutta aika hilkulle menee. Ja ärsyttää sekin, kun en tiedä miten suvun vanhimmat reagoi siviilihäihin, osaan viitata tämmöisille jutuille yleensä kintaalla, mutta silti se välillä rasittaa. Kun en kestä nalkuttavia ihmisiä, jotka puuttuu muiden asioihin.

Itsehän sanoin kaasolle, että jos mun polttareissa on strippari, syötän koko polttariporukan meidän koiralle Eli mä en tykkää. Rasvaiset, pumpatut miehet aiheuttaa lähinnä oksennusrefleksin. Miehen reaktio taas varmaan olisi vahingonilosta nauraminen. Ja mä en tykkäisi, jos miehelle joku järkkäisi stripparin ja tiedän senkin, ettei sekään tykkäisi. Tosin, kaverit tuntee kyllä miehen sen verran hyvin, että ei ne edes hankkisi. Mikäs siinä, jos tietää morsiamen tykkäävän, mä en kelpuuttaisi.

En löytänyt sopivaa ketjua, joten aloitin. Elikkäs, meidän juhlapaikalla katonrajassa kulkee rautatankoja koko tilan leveydeltä. Ne on just sen näköiset, että niihin pitäisi laittaa jotain. Onko ehdotuksia? Oma järjetön idea, joka ei toimi missään olosuhteissa ja vaatisi järjestäjiltä hämähäkkimiehen kykyjä, olisi se, että sinne ripustettaisiin kymmenittäin lasipurkkeja joissa on kynttilä, rautalangalla. Se olisi varmasti halvin vaihtoehto, mutta jos kynttilät palaa loppuun, kuka sytyttää? Ja paloturvallisuus.. tangot eivät ole katossa kiinni kylläkään, vaan siitä on itse kattoonkin n. 20cm ja purkit tulisi roikkumaan sitäkin alempana. Katto on niin korkea, että en tiedä saadaanko mistään edes niin korkeita tikkaita. Toinen vaihtoehto olisi laittaa vaan niitä purkkeja ja pistää niihin pieniä kukkia ja vettä. Kangasvaihtoehto on varmaan suljettu pois, koska se vaatisi kymmeniä metrejä kangasta. Riittäisikö, jos olisi erilaisia pieniä lyhtyjä, eikä välttämättä laittaisi niiden sisälle mitään? Haalisi pilttipurkkeja, koristelisi ne ja laittaisi roikkumaan? Olisihan niitä sähkötuikkuja olemassa, mutta en varmaan saa mistään sellaista määrää. Ajattelin, jos purkkien suun ympärille laittaisi rautalankaa ja ostaisi jotain juuttinarua jolla ripustaisi ne sitten tankoihin, jos päädytään kynttilättömään vaihtoehtoon. Mitä muuta voisi ripustaa?

Mä oon katunut miehen puvun ostoa. Meillä piti tulla erikoisteema ja nyt ei sitten tullutkaan, kun vieraat panikoi, että mitä pukevat, niin nyt sitten meillä on sellainen ostettuna, josta en enää tykkää. Ei onneksi mikään kallis ja saatiin se kaverin työpaikalta reilulla alennuksella. Mutta ääh. Pitääkin olla tuuliviiri. Ja ostin kyllä yhdet kengätkin turhaan.. Mutta niille sentään on käyttöä myöhemmin. Tosin, on varmaan miehen vaatteillekin. Ei ne nyt NIIN erikoiset ole, vaan liituraitaa ja ihan normaalit, mutta kun suunnitelmat muuttui, niin mielikin muuttui. Ja THE paikka on sellainen, että en nyt ihan täysin rakasta sitä, mutta minkäs teet, se on saatavilla, halpa ja sopii moneen muuhun suunnitelmaan, joten siellä ollaan sitten. Rakennus on kiva, mutta piha ja ympäristö taas vähän ankea, mutta kelpuutan sen pitkin hampain.

Mäkin voisin lisätä nolompiin tunnustuksiin kans tuon, että kosintaahan ei ole koskaan tullut. Kihloihin mennessä minä kysyin vaan yhtenä iltana, että mennäänkö kihloihin. Avokki ei ollut ihan vakuuttunut, mikä tietysti lyhytpinnaista naista vähän jääti. Kerran sitten kaupassa se totesi, että mennään vaan ja mentiin samantien ostamaan sormukset. Naimisiin menosta päätettiin viime kesänä vähän samalla kaavalla. Tosin kolme vuotta sitten avokki kysyi (sellaisella hetkellä, kun mulla oli huono päivä ja itkin silmät päästäni...), että mennäänkö naimisiin ja mä huonotuulisuuttani torppasin sen, kun ei just sillä hetkellä tuntunut siltä, että voi päättää sellaisesta asiasta On mua vähän harmittanut, ettei voi mahdollisille lapsille tulevaisuudessa kertoa mitään nättiä tarinaa kosinnasta. "No mä kysyin, se ei halunnut ja lopulta sitten ruokakaupassa maitohyllyn ja juustohyllyn paikkeilla se sanoi "joo, mennään vaan" Ah, mitä romantiikkaa.

Laitan nämä nyt tännekin, itse ajattelin siis hyväksikäyttää CMX:ää. Jompikumpi tulee kutsuihin, en osaa päättää kumpi. Ehkä laitan molemmat ”Totesit, että rakkaus on puu juurineen ja latvoineen keväineen ja syksyineen hedelmineen, tuholaisineen se nousee siemenestä löydettyään elinpaikan kasvaa hiljaa vuosilustoin elää ihmistä kauemmin säilyttäen notkeutensa lannistaen myrskytuulet antaen varjon väsyneille näkötornin haaveilijoille” CMX: Puuvertaus ”Sinä olet minun sydämeni, sinä olet ruumiini olet jokeni alkulähde ja virtani levon meri sinä olet minun kevääni ja sinä olet aurinkoni sinä kannat aamua ja koristelet yöni” CMX: Iskusävelmä

Mä ajattelin luottaa tähän: "Totesit, että rakkaus on puu juurineen ja latvoineen keväineen ja syksyineen hedelmineen, tuholaisineen se nousee siemenestä löydettyään elinpaikan kasvaa hiljaa vuosilustoin elää ihmistä kauemmin säilyttäen notkeutensa lannistaen myrskytuulet antaen varjon väsyneille näkötornin haaveilijoille" CMX: Puuvertaus Toinen vaihtoehto on: "Sinä olet minun sydämeni, sinä olet ruumiini olet jokeni alkulähde ja virtani levon meri sinä olet minun kevääni ja sinä olet aurinkoni sinä kannat aamua ja koristelet yöni" CMX: Iskusävelmä Ehkä pistän molemmat

Löysin verhot Lahden Lanttilasta. Oon yrittänyt etsiä toisia samanlaisia, ihan vaan varalta, mutta en ole vielä törmännyt. Ne on just semmoista ohutta ja hentoa, ylä- ja alareunassa kukkakoristereunat ja muuten niissä on pieniä valkoisia pilkkuja. Alle tulee valkoista kangasta, tyllihame on musta, taakse musta silmunapitus ja eteen olisi tarkoitus keksiä vielä joku koriste, mahdollisesti vanhasta, virkatusta pitsiliinasta. Ai että mä nautin tästä suunnittelusta!

Mä en osaa edes ajatella. Kuvittelin, että meidän (n. 50 henkeä) häät on pienet. Meidän molempien sukujen häissä on aina satoja ihmisiä, kun on isot suvut Ajattelin, että kai se 200 henkeä on sitten se "normaali" .

Mitä nyt nopeesti laskin, niin n. 1e./kpl. (Yllätyin, oletin kalliimmaksi, kun rahtasin kahta eri kartonkia kotiin, kera helmiäispaperin jne.)

Sain tavarat eilen postista, kaikki oli ok ja peruttujen tuotteidenkin rahat olivat tulleet tilille. Palautan varmaan kyllä yhdet terälehdet, kun ne olivatkin oletettuja tummempia, mutta muuten BUENO!

Paketti on lähtenyt liikkeelle, lähetystunnus on toimiva Katsotaan sitten, kun paketti saapuu.

Mä vastustan turhaa krääsää, mutta käytiin jossain halpismarketissa ja siellä oli mustat shamppanjalasit 1e/kpl poistossa. Piti ne nyt ostaa sitten. Istutan niihin vaikka basilikaa seuraavana keväänä

No jaa. Ehkä mun näkökulma on eri, kun oon lakijuttuihin perehtynyt sen verran, että minulle "huijaus" on sama asia, kuin varkaus joka tunnetaan rikosnimikkeellä petos. Eikä sen tunnusmerkit täyty tässä tapauksessa. Valehteleminen on ihan asia erikseen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että en itse uskaltaisi lähteä tilaamaan hääpukua mistään nettikaupasta, oli sen maine mikä tahansa. Ihmisten vartalot ovat niin erilaisia, että on mahdotonta saada istuva puku, joka on tehty jollain tietyllä kaavamallilla, joiden mitat eivät ole edes peräisin mistään pohjoismaisesta kaavastosta. Vaikka on mahdollista teettää mittatilauksella, firmat yleensä kysyvät vaan ympärysmitat ja ehkä pituuden. Ompelija kun lähtee tekemään mittatilauksella pukua, mittoja otetaan kymmenittäin. Tämä johtuu taas siitä, että olen itse kouluttautunut joskus ompelijaksi ja en ikinä omalla kokemuksella ostaisi pukua, jonka tekijä ei ole koskaan ottanut mittoja itse asiakkaasta tai nähnyt asiakkaan vartaloa irl. Varsinkaan, kun mittatilauspuvuilla ei ole mitään kuluttajalain turvaamaa palautusoikeutta. Vaikka ne halpoja ja ihania onkin, lopulta halvemmaksi voi tulla se, että teettää Suomessa, tai kiertää kaupat läpi henkilökohtaisesti. Ja kuka sitä takaa, missä hikipajassa lapsityövoimalla ne puvut tehdään, kun kyse on kuitenkin Aasian maista. Mutta se on taas minun mielipiteeni. Mutta riita poikki ja voita väliin, oli se syy mikä tahansa, mä ymmärrän asiakkaiden hermostumisen. Olenhan itsekin heiltä tilannut, mulla vaan taitaa olla vähän pitempi pinna P.S. Ehkä se voisi olla tässä tapauksessa petoksen yritys, jos pyrkivät _nimenomaan_ tahallisesti huijaamaan rahat ihmisiltä ilman, että ihmiset saavat tilatut tuotteensa. Mutta mun nähdäkseni ne on vaan pirun hitaita ja keksii tekosyitä. P.P.S. Minä mainitsin sähköpostissani heille, että heidän maineensa netin keskustelupalstoilla ei ole mikään kovinkaan mairitteleva, joten olen aiheesta huolissani. Sitä en tiedä, ovatko googlettaneet. Voisin olettaa, että kyllä, kai ketä tahansa kiinnostaa keskustelu omasta firmasta.

Sulholle tulee mustat liituraitahousut, musta kauluspaita, punainen kraka ja musta liituraitaliivi. Takki ajateltiin jättää suosiolla pois, kun häät on epäviralliset ja heinäkuussa. Tarkoitus ei ole aiheuttaa sulhaselle lämpöhalvausta kuitenkaan. Mulle tulee punaisia ja mustia asusteita luonnonvalkoisen puvun kanssa. Esim. kengät on punaiset. Sopii hyvin siis.