Kuorotyttö

Puolisalaa mentiin. Oltiin jo ehditty kutsua vieraatkin miehen kolmikymppisille, kun kuultiin kaupungissamme olevasta vihkimisten yöstä, joka oli päivää ennen näitä juhlia. Siitä se idea sitten lähti. Pyydettiinkin molempien perheitä tulemaan syömään ja kahveille jo tuona edellisenä päivänä ja parin tunnin juhlimisen jälkeen kerrottiin, että tuossa parin tunnin päästä olisi sitten kirkko varattuna.. Hieman jännitti vanhempien reaktiot, mutta kaikki sujui loistavasti ja saatiin juuri sellainen vihkitilaisuus kuin toivottiinkin Ystävät tulivat synttäreille seuraavana päivänä ja siellä sitten onnittelumaljan yhteydessä kerrotiin, että olisi meillä tässä toinenkin aihe juhlalle. "Saatiin pari viikkoa sitten vihdoinkin päätettyä meille hääpäivä". Luova tauko ja onnitteluja. Tämän jälkeen lisättiin, että se oli muuten EILEN.. Yllätyksen määrä oli melkoinen, kun ei "muistettu" edes missään vaiheessa kertoa puoli vuotta aiemmin tapahtuneesta kihlauksesta tai saatu aikaiseksi ostaa kihlasormuksia. Ja aikamoinen yllätyshän se oli meille itsellemmekin, hääpäivä kun päätettiin vain 12 päivää aikaisemmin. Suurin jännitysmomentti oli, että ehdimmekö varmasti saada esteettömyystodistuksen. Tulihan se sitten pari päivää ennen häitä.. Miksi sitten päädyimme tähän? Rakastan juhlien järjestämistä ja muiden häissä käymistä, mutta jostain syystä omien häiden järjestämisestä en ole koskaan ollut innostunut. Mietittiin mikä meille on siinä päivässä tärkeintä. Minulle tärkeimmät asiat olivat, että perheemme ovat paikalla, isä saattaa minut alttarille, ehdimme nauttia toistemme seurasta ja pääsemme naimisiin. Näin saimme juuri sen mitä halusimmekin. Intiimit häät läheistemme seurassa, jonka jälkeen pääsimme jatkamaan juhlia kahdestaan. Ilman mitään turhaa stressiä ja etukäteishössötystä. Enkä myöskään ollut halukas laittamaan useita tonneja "yksiin bileisiin". Oma hääpäiväni oli täydellinen ja ikimuistoinen juuri näin

Viime kesänä pari viikkoa vietettiin Sunny Beachilla ja myös Nessebarissa käväistiin pariin otteeseen. Itselle paikka oli ehkä pienimuotoinen pettymys ja todellakin päivässä nähty. Löytyihän sieltä viehättäviä pikkukatuja muutama, mutta suurin osa kaduista oli krääsää myyvien kauppojen peitossa. Jos Bulgariaan haluaa rauhalliseen pikkukaupunkiin niin suosittelisin ennemmin Sozopolia, käytiin siellä päiväreissulla ja minua se ainakin miellytti huomattavasti Nessebaria enemmän. Toisaalta itse en kyllä koskaan jaksaisi viikkoa pyöriä kummassakaan, koska ei siellä oikein mitään aktiviteettejä ja ainakaan minun silmiini ei osunut mitään kunnon rantojakaan. Mieluummin sitten SB:lle ratsuun ja baareihin Häämätkalle en lähtisi mihinkään päin Bulgariaa, vaikka muuten paikasta pidinkin. Romantiikka sieltä on kuitenkin kaukana

Kosinta tuli ja oma naimisiinmeno on ajankohtainen seuraavan 2 kk - 1,5 vuoden sisään, riippuen siitä millä tavalla ja missä se päätetään sitten lopulta toteuttaa. Itse en ole koskaan juurikaan perinteisistä häistä unelmoinut, enemmänkin siitä että karkaan ulkomailla vihille ja yllätän kaikki. Mies on sitä mieltä että naimisiin voidaan kyllä mennä kaikessa hiljaisuudessa, mutta haluaisi ainakin myöhemmin järjestää kunnon juhlat tai ehkä enemmänkin bileet. Ja polttaritkin tietty pitäisi saada.. Ollaan kaksi keskituloista juuri työelämään siirtynyttä, mutta rahatilanteessa painavat päälle asuntolaina ja kaksi autolainaa. Siksi koenkin suurta hirvitystä kun olen käynyt täällä lueskelemassa millaisia summia ihmiset oikeasti satsaavat yhteen ainoaan päivään! Laskeskelin että sellaisten häiden järjestäminen joka vastaisi meidän molempien toiveita sekä luultavasti vieraiden odotuksia tulisi maksamaan noin. 3500 e, monen mielestä lienee vielä aika alhainen budjetti. Olin jo ihan innoissani häitä suunnittelemassa, mutta sitten iski pihiys. Onko oikeasti mitään järkeä tuhlata tuollainen summa yhteen ainoaan päivään elämässä? Sillähän voisi lyhentää autolainaa (romanttista, heh) tai lähteä vaikka kahden kesken jollekin ihanalle lomareissulle tai tässä tapauksessa tietty häämatkalle Pointtina on kuitenkin se, että mieluummin käyttäisin tuollaisen summan meihin kahteen ja avioliittoomme kuin yksiin juhliin. Hääpäivämme lienee ikimuistoinen meille kahdelle joka tapauksessa, oli siihen käytetty rahaa 100 e tai 10 000 e.. En tuomitse isojen häiden järjestäjiä, jos rahaa oikeasti on niin palamaan vaan Mutta sitä ihmettelen että mikä niissä häissä on niin ihmeellistä, että se saa meidänkin tapaiset keskituloiset satsaamaan jotain totaalisesti oman varallisuuden ylittäviä summia ja syömään kaurapuuroa kaksi vuotta ennen häitä jotta saisi tästä yhdestä päivästä tehtyä niin erikoisen? Jotenkin itsestä tuntuu, että päivä mihin panostetaan tuollaiset summat rahaa ja odotuksia ei voi mennä kuin pieleen.. Juhlimisesta kyllä pidämme ja meillä on todella tiivis aika pitkälle yhteinen ystäväpiiri ja molemmilla lämpimät välit vanhempiin. Tiedän, että vanhemmat odottavat kunnon juhlia.. Lisäksi mietityttää, että voiko myöhemmin alkaa kaduttamaan jos jättää juhlat kokonaan pitämättä, varsinkin siinä vaiheessa kun ystäväpiiri ympärillä alkaa avioitumaan ja pitää ihania häitä No, omalla kohdalla pohdinnat jatkuvat; pidetäänkö kunnon bileet vai karataanko kahdestaan jonnekin hyvinhyvin kauas ja tuhlataan rahat itsekkäästi itseemme Mielelläni kuulisin muiden mielipiteitä häihin käytetyn rahan määrästä? Entä jo naimisiin menneet, "halvat" häät, "ökyjuhlat" pitäneet tai ne ketkä jättivät kokonaan juhlimatta, oliko ratkaisu oikea?

Haluaisimme hääpäivänämme keskittyä vain oleelliseen, eli naimisiinmenoon ja jättää stressaamisen juhlien onnistumisesta toiseen päivään. Rahallisista ynnä muista syisä ajattelimme pitää suuremmat juhlat vasta ensimmäisenä hääpäivänämme. Miltä tällainen juhla kuulostaisi vieraan näkökannalta? Vihkiminen kirkossa perheiden läsnäollessa ja yhteinen ruokailu tämän jälkeen. Reissuun heti tämän jälkeen ja niille ketä uskomme asian kiinnostavan lähtee postiin ilmoitus että menimme naimisiin, mutta juhlan paikka on vasta selvittyämme ensimmäisestä vuodestamme avioparina. (Tässä ilmoitamme siis jo juhlapäivän tyyliin Save the date)Eli juhlisimme suuremmalla porukalla sitten ensimmäistä hääpäiväämme, mutta näissä juhlissa haluaisin kuitenkin tanssia häätanssin, leikata kakun yms, kuitenkin rentoon tyyliin ja huumorimielessä että vedetäänpäs nyt nämäkin pakolliset kuviot läpi! Mutta silloin olisi tosiaankin pelkät juhlat, ei avioliiton siunausta. Juhliin ajattelin koota valokuvakansion häistämme, kansiossa papin puhe ym. ja ehkä kuvia siitä mitä olemme tehneet ensimmäisenä vuotenamme avioparina. Mitä vieraat mahtaisivat ajatelle tuollaisista juhlista? Naimisiinmeno on siinä vaiheessa kuitenkin jo vanha juttu, joten jaksaako sitä enää kukaan juhlia? Tai olisiko jotain ehdotuksia "ensimmäisen hääpäivän viettoon" sopivan ohjelman suhteen? Mielipiteitä, ideoita, ehdotuksia?!?

Itsekin olen pyöritellyt eri vaihtoehtoja päässäni kohta hermoromahdukseen asti.. Tällä hetkellä arvotaan näiden kahden välillä.; A) siviilivihkiminen maistraatissa kahdestaan, todistajat talon puolesta ja vuoden päästä ensimmäisenä hääpäivänä kirkollinen siunaus ja juhlat sekä perheelle että ystäville. Tässä vaihtoehdossa haluaisin kuitenkin pitää tuon vuoden meidän kahden salaisuutena, että olemmekin jo naimisissa ja asia selviäisi vasta kirkollisen siunauksen yhteydessä. Tämä olisi muuten paras vaihtoehto, mutta mietityttää pystyisimmekö pitämään asian salassa koko vuoden. Sulho ainakin on juotuaan erittäin riskialtis tekijä ja voi vahingossa salaisuduen paljastaa.. En oikein näe ideaa järkätä enää häitä jos kaikki jo tietävät että olemmekin jo naimisissa, joten suuri riski että jääkin sitten juhlat kokonaan pitämättä! vihkiminen kirkossa perheiden läsnäollessa ja yhteinen ruokailu tämän jälkeen. Reissuun heti tämän jälkeen ja niille ketä uskomme asian kiinnostavan lähtee postiin ilmoitus että menimme naimisiin, mutta juhlan paikka on vasta selvittyämme ensimmäisestä vuodestamme avioparina. (Tässä ilmoitamme siis jo juhlapäivän tyyliin Save the date)Eli juhlisimme suuremmalla porukalla sitten ensimmäistä hääpäiväämme, mutta näissä juhlissa haluaisin kuitenkin tanssia häätanssin, leikata kakun yms, kuitenkin rentoon tyyliin ja huumorimielessä että vedetäänpäs nyt nämäkin pakolliset kuviot läpi! Mutta silloin olisi tosiaankin pelkät juhlat, ei avioliiton siunausta. Juhliin ajattelin koota valokuvakansion häistämme, kansiossa papin puhe ym. ja ehkä kuvia siitä mitä olemme tehneet ensimmäisenä vuotenamme avioparina. Mitä vieraat mahtaisivat ajatelle tuollaisista juhlista? Naimisiinmeno on siinä vaiheessa kuitenkin jo vanha juttu, joten jaksaako sitä enää kukaan juhlia? Mielipiteitä, ideoita, ehdotuksia?!?