Obier

Meidän häissä toteutettiin "vieraskirja" vähän eri tavalla. En itse oikein perusta perinteisistä vieraskirjoista, joten meillä laitettiin vieraat kirjoittamaan perheittäin runo . Ei kuitenkaan mitään perinteistä, vaan haiku, joka on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa on 17 tavua. Haiku rakennetaan kolmelle riville siten, että ensimmäisellä rivillä on viisi tavua, toisella seitsemän ja kolmannella viisi. Sisältöohjeeksi sanottiin vain, että voi olla vaikka elämänohje, mietelause tai vaikkapa kuvaus morsiusparista. Vieraille jaettiin pienten pahvikorttien ja kynien lisäksi myös ohjelappunen (alla). OHJE - kolme säettä (kolme riviä) - yhteensä 17 tavua - tavut jaettu säkeiksi suhteessa 5-7-5 - ei otsikkoa - ei riimejä Esimerkki: Ilon odotus polttaa sydämiämme pian tapaamme Tehtävä ei vaikuttanut olevan liian vaikea ja runoista jäi meille ihana ja yksilöllinen muisto vieraista! Aion skannata kaikki lappuset tietokoneelle ja lisään ne hääkuvakirjaan juhlakuvien lomaan .

Meillä Roslinin kanssa aika sama tilanne. Käytiin jo sovittamassa ja varaamassa pukuvuokraamosta Bonjourpuku, mutta kotona kuvaa katsellessa totesimme, ettei se oikein istu mieheni päälle hyvin (hoikka mutta lihaksikas ja suht. pitkä) ja toisaalta koska juhlat eivät ole ihan "perinteiset" totesimme, että hyvin istuva tumma puku voisi olla parempi ratkaisu. Niin ja tummalle puvulle on sitten myöhemminkin varmasti käyttöä. Löysimmekin sitten loistavasti istuvan mustan puvun ja sain miehen puhuttua ympäri, että hänelle tulee violetti kravatti, koska minulla on violetit kengät (ja violetteja kukkia morsiuskimpussa). Nyt vain arvotaan, että laittaako hän valkoisen vai mustan paidan. Mitä mieltä olette? Voiko sulhanen laittaa häihin mustan puvun, mustan paidan ja violetin kravatin? On kyllä tyylikäs ja hyvännäköinen yhdistelmä, mutta mietin, että onko liian hautajaisfiilis ja näyttääkö liian synkältä valkoisen morsiuspuvun rinnalla?

Minulle on aina ollut selvää, että vaihdan oman nimeni pois. Ehkä yhtenä vaikuttavana tekijänä on lapsuuteni r-vika (korjaantunut kyllä) ja se, että omassa sukunimeni on kaksi r-kirjainta . Ja onneksi sattui niin, että tulevalla miehelläni on mitä ihanin sukunimi ja etunimeni passaa siihen oikein hyvin (meillä on itseasiassa kälyn kanssa yhtä kirjainta vaille sama nimi ). Olen toistaiseksi akateemisella uralla, ja monet naiset pitävät alalla oman nimensä (julkaisujen takia), mutta itse en ole kokenut sitä tarpeelliseksi.

Minä lyhennytin pukuni laahuksen (-30cm) ammattilaisella (yksityisyrittäjä) ja hän velotti hommasta 90€. Tosin laahuksen lyhentämisen lisäksi hän ompeli jäljelle jääneeseen laahukseen käsilenkin häävalssia varten, lyhensi olkaimen ja ompeli kangaskukan olkaimeen kiinni. Uskon vahvasti, että pärjäät alle satasella. Kun netistä katselin hintoja oli helman lyhenny 60-100€ vähän riippuen siitä että lyhennetäänkö vain edestä vai ympäriinsä.

Minulla ihana rivitimanttisormus, jossa 11*0,02ct, eli yhteensä 0,22ct. Juuri sopivan siro, mutta kuitenkin kimalteleva . Niin ja ei tarvitse pyöräytellä yhtä tai kolmea timanttia aina keskelle sormea (minua häiritsisi aina jos sormus olisi vinossa) kun tuo timanttirivi täyttää noin puolet sormuksesta.

Iiih, minäkin sain viimein ihanuuteni kaiverruksesta kotiin! Minulle tulee vain vihkisormus, tosin niitä on kaksi ja moni varmaan luulee, että ne on kihla ja vihki . Nimet ja vihkipäivä on kuitenkin kaiverrettu tuohon sileään sormukseen, koska timskusormus on niin kapea ja siellä on niin vähän tilaa. Päädyin tällaiseen ratkaisuun, koska en löytänyt yhtä sormusta, joka olisi ollut toiveideni mukainen, eli tällainen: Miehen mielestä sormukset ovat liian "erilaisia"/"eriparia", mutta eihän me miehiä kuunnella, eihän?

Mekin aloitettiin hääsuunnittelu "vasta" 8 viikkoa ennen häitä . Kun mies kosi, päätettiin, että turha venyttää asiaa sen enempää. Tuo kahdeksan viikkoakin on ihan reilusti, kun pienet häät on kyseessä. Hyvä kuitenkin, että saatiin heti ekalla viikolla juhlapaikka ja maistraatin henkikirjoittaja varattua. Toisella viikolla löytyi hääpuku ja valokuvaaja ja kukkahommat kävin sopimassa. Nyt puuttuu oikeastaan vain musiikki. Lähes kaikki vieraatkin ovat jo ilmoittautuneet. Miten jaksan odottaa vielä 5 viikkoa?!

Meillä häät lokakuun lopussa ja silloin yhteiseloa takana 6v2kk. Molemmilla ikää 28, miehellä vakityö ja itsekin vaihdan määräaikaisesta vakiduuniin heti häiden jälkeen. Asutaan vuokralla, ei lapsia, ei eläimiä. Matkustellaan kotimaassa ja ulkomailla aina kun työt antaa myöden. Elämä on ihanaa juuri nyt, juuri näin .

Meilläkin on viimein päivä! Ajankohta valikoitui sen perusteella ettemme malttaneet odottaa pidempään (jos mennään niin ei meinata), eli loka-marraskuun vaihde. Lopullinen päivämäärä 27.10. valikoitui sitten sen perusteella, miten juhlapaikkoja oli neljän viikon aikaikkunassa vapaana . Saimme oikein mieluisan juhlapaikan ja henkikirjoittajankin juhlapaikalle suorittamaan siviilivihkimisen.

Mitenköhän meidän kannattaisi sormusten kaiverrukset laittaa... Minulla ei ole erikseen kihlasormusta vaan ostan suoraan vihkisormuksen. Olen kuitenkin 95% varmuudella vihkisormukseni valinnut ja se koostuukin kahdesta eri sormuksesta, eli sittenkin vähän niinkuin kihla ja vihki (sileä + rivitimanttisormus). Kaiverruttaisinko sitten kuitenkin sileään kihlapäivän, vaikka sormusta ei ole kihlausaikana pidetty ja timanttisormukseen vihkipäivän? Toisaalta timanttisormuksessa on melko vähän tilaa, eli periaattessa voisin laittaa pidemmän kaiverruksen vain sileään sormukseen, koska harkinnassa on juottaa sormukset yhteen. Mutta laittaisinko jälkimmäisessä tapauksessa kihlapäivää ollenkaan vai pelkästään vihkipäivän+tekstin/nimet? Valintoja valintoja . Toinen on sitten miehen mahdollinen sormus. Jos saan suostuteltua miehen laittamaan vihkisormuksen (kihlaa ei hälläkään ole), mitä hänen sormukseen kaiverrettaisiin? Pelkästään vihkipäivä + teksti/nimet?

En olisi voinut -ikinä- kuvitella, että voisin ruveta muiden tai omissa häissä tihrustamaan, mutta niin siinä vain kävi, että nyt kun omia häitä valmistelen ja siviilivihkimiseen jotain ekstraa etsiskelen, olen jo muutaman kyyneleen tirauttanut näitä ihanaakin ihanampia tekstejä lukiessa. Haluaisin lukea tulevalle miehelleni tuon ketjun alkupuolella olleen "Ei tarvitse", mutta en usko, että meikkiä sotkematta pystyisin sitä tekemään. niisk.

Mitäköhän vieraat tykkäisivät Sokeri-Jussin Kievarin tai KahvilaMakasiinin yläkerran kabineteista? Näissä molemmissa olisi ainakin ihanan tunnelmallinen ympäristö . Loka-marraskuu on sen verran myöhäinen ajankohta, ettei patiolla istujistakaan olisi varmasti häiriötä.

Meille oli itsestäänselvyys, että häät järjestetään kaupungissa, jossa olemme molemmat asuneet lähes koko ikämme (tai no, mies on asunut lähikunnassa, mutta opiskellut samassa kaupungissa). Päätöstä puoltaa myös se, että molempien vanhemmat ja suurin osa sisaruksistakin asuu lähettyvillä. Mutkia matkaan aiheuttaa kuitenkin se, että asumme nyt toisella puolella Suomea, eli kaikki järjestelyt pitää hoitaa etänä. Emme kuitenkaan voisi kuvitella juhlien järjestämistä nykyisessä asuinpaikassa, koska silloin kaikkien vieraiden pitäisi matkustaa ja majoittua juhlien takia. En kuulu kirkkoon, joten minulla "kotikirkko" ei ollut ratkaiseva valintakriteeri. Myöskään tietty juhlapaikka ei päätökseemme vaikuttanut.

Minä olen tässä topicissa ja vähän muissakin vuodattanut haaveitani ja purkanut odottamisen tuskaani. Yhteiseloa takana nyt päivää/kahta yli 6 vuotta. Kosin itse n. 1,5 vuotta sitten, jolloin avomies ei ottanut minua tosissaan (lähinnä kai koki painostuksena). Nyt huhtikuussa mies lipsautti, että elokuussa voisi mennä naimisiin, mutta taisi yllättää lipsautuksella itsensäkin, joten asia jäi (en halunnut painostaa). Nyt sitten meidän 6-vuotispäivästä tuli SE päivä, eli mies kysyi oma-aloitteisesti, menisinkö hänen kanssaan naimisiin ja minunhan ei tarvinnut vastausta kauaa miettiä. Kosinta tapahtui Emäsalon rantakallioilla vieretyksin makoillessa, meren loiskeessa ja syysauringon lämmittäessä ihanasti kasvoja. Taisihan siinä yksi kyynelkin vierähtää, onnesta tai kirkkaasta auringonpaisteesta . Hassu mieheni sitten vielä kysyi, että eihän meidän nyt tarvitse erikseen mennä kihloihin, johon minä häntä valistamaan, että nyt ollaan kihloissa vaikka sormuksia ei hankinta ja kaikille ilmoitetaan suoraan hääpäivä (kihlauksesta ei siis erikseen ketään infota). Nyt siis haaveilut sikseen ja tositoimiin! Kuten etukäteen vähän uumoilinkin, meillä ei häitä suunnitella vuoden tai kahden päähän. Tällä hetkellä suunnitelmissa, mikäli sopiva juhlapaikka vaan löytyy, häät loka-marraskuun vaihteeseen . Hommaa tietenkin helpottaa se, että vieraita tulee olemaan tod. näk. vain 18.

Suunnittelemme häitä tuohon loka-marraskuun vaihteeseen, eli ei nyt ihan "talvi"häiksi voi sanoa, mutta siis enemmän talvi- kuin kesähäät .