Salsatar

Me olemme olleet kihloissa hääpäivään mennessä 2 vuotta 2 kuukautta. Yhdessä olemme olleet melkein viisi vuotta.

Meillä tuli infokirjeeseen kutsun yhteyteen, että juhlimme aikuisten kesken. Meillä juhlatila rajoittaa vierasmäärää ja jo lähipiirin lapsista olisi tullut niin iso määrä, että tämä oli meidän päätös rajata ja saada myös enemmän meille tärkeitä ja läheisiä ystäviä ja sukulaisia mukaan ,kuin olisimme saaneet, jos kutsuisimme kaikki perheineen. Suurin osa ystävistämme on ollut tyytyväisiä tästä, että kerrankin "saavat" oikein luvalla lähteä kaksistaan juhlimaan ilman lapsia ja viettää laatuaikaa ja juhlia kunnolla. Mutta niinkuin sanottu, kukin ja jokainen taaplaa tyylillään.

Varasimme juhlapaikan muistaakseni helmi-maaliskuussa 2010 ja häitä vietetään 13.8.2011.

Me maksamme myös itse omat häämme ja ne ovat aivan meidän maun mukaiset ja meidän oloiset. Tavallaan helppoakin juuri näin ja ikää on kuitenkin jo sen verran, että itse halutaan häämme järjestää.

Meille tulee Pito-Alma Vääksystä. Olöemmne kuulleet heistä pelkkää hyvää ja s.postiviestittely ja puhelimitse asioiden hoitaminen on ollut luonnollista, ystävällistä ja asiantuntevaa. Tapaamiseen olivat hyvin valmistautuneet ja oikein hyvä kokemus siitäkin jäi. Elokuussa on meillä häät, joten sen jälkeen tiedän taas kokemuksesta enemmän. Siellä tapaamisessa oli puhetta, että ovat tosi kysyttyjä ja keväällä 2011 oli jo pitkälle vuosi 2012 varattu eli ajoissa kannattaa ainakin heidän suhteen olla liikkeellä.

Juu, eipä kestä. Meillä on suunniteltu vieraiden kirkkoon järjestäytyminen siten, että kirkossa on meidän järjestämä vastuuhenkilö, joka "järjestää" vieraat istumaan paikoilleen kirkon etuosaan, jotta kaikki näkisivät hyvin, eikä tyypillisesti tosiaan jää takariviin. Minua alkuun vierastutti juuri nuo isot pylväät kirkossa, mutta kirkko itsessään on niin kaunis, että muuta potentiaalista vaihtoehtoa ei silti oikein nähty. Meillä on juhlat vihkimisen jälkeen Nuorisoseura Toivolan talossa. Kirkolta Toivolaan tulee n. 11 km. Kiitos sitä samaa sinulle Intiaanityttö. Milloinkas teillä häät ovatkaan?

Me varattiin kirkko muistaakseni helmikuussa 2010 ja menemme nyt tänä kesänä naimisiin 13.8.2011. Paljon oli jo varauksia kirkosta tehty, mutta kuin tilauksesta meidän toivomamme päivä ja ajankohta oli vielä vapaana. Meidät vihitään Hollolan Pyhän Marian kirkossa, joka on suosittu vihkikirkko. Soitin silloni helmikuussa itseasiassa tiedustellakseni, että milloin kirkkoa voi ruveta varaamaan ja siellä olikin jo varausten suhteen ollut täysi tohina ja päällä.

Meidät vihitään myös Hollolan kirkossa nyt tänä kesänä 13.8. ja meille kerrottiin, että sisääntultaessa vasemmalla puolella on pylväiden kohdalla olevissa penkeissä pyörät, joilla penkit saadaan liikkumaan seinäänpäin siten, että käytävälle tulee pylväiden kohdalle tilaa niin, ett vierekkäin pääsee hyvin kulkemaan. Eli niin siis sitten menemme.

Meillä päädyttiin monen mutkan jälkeen siihen, että ilmoittautumiset ottaa vastaan minä ja toinen kaasoista.

Meillä meni koko musiikkisuunnitelma uusiksi, kun kanttori teilasi jokaikisen ehdotuksen. Lauluesityksiin käy ainoastaan hengellinen tai klassinen kappale ei esim Romanssi tms. No, nyt sitten kuuntelemaan ja selaamaan ja etsimään uudestaan... Marssitoiveet meni niin ikään uusiksi... No, jahka tästä harmituksesta pääsee yli, niin eikähön joku ihana vaihtoehto sitten löydy. Oltiin vaan löydetty, niin meidän jutut.

Minä otan miehen sukunimen. Nykyisestä sukunimestäni pidän kovasti, mutta yhteinen sukunimi viehättää ja tuntuu hyvältä. Miehen sukunimi on kaiken lisäksi hyvä ja kaunis.

Hotelliin olemme suunnitelleet menevämme hääyöksi, mutta emme ole sitä vielä varanneet. Toivottavasti huone vielä löytyy.

Meillä tämä ollaan ajateltu niin, että bestman ja kaasot seisovat edessä valmiina odottamassa, kun häämarssi kajahtaa. Sulhaspojat ja sormuksenkantaja kulkevat ensin ja kun he ovat edessä, minä ja isä lähdemme tulemaan ja sulhanen tulee sitten vastaan. Tämä ei ole kylläkään ehdottoman varma vielä, mutta tällä hetkellä siis näillä ajatuksian ja tunnelmin.

Tietääkö kukaan, että saako Hollolan Pyhän Marian kirkossa heittää riisiä tai ylipäänsä mitään?

Hups, en ollutkaan kirjautuneena. No minähän se olin. Meillä on häät ensi kesänä ja hääjuhlapaikaksi olemme varanneet Nuorisoseura Toivolan talon. Mielelläni kuulisin infoa ja kokemuksia paikasta ja miksei ideoitakin, että miten te ratkaisitte erinäiset asiat ja paljonko teillä oli vieraita paikalla yms.

Meillä kirkko on varattu ja vihkiminen on klo 14 ja tämä aika oli juuri se, mitä toivoimmekin. Kuvat meillä otetaan ennen vihkimistä, että vieraat eivät joudu odottelemaan.

Mekin haluiaisimme, että sulhanen näkee morsiamen ensi kertaa alttarilla, mutta juuri tämän aikatulun ja vieraiden odotuttamisen takia päädyimme siihen, että kuvat otetaan miljöössä ennen vihkimistä. Ja toki juhlapaikalla sitten myöhemmin juhlan ohessa. Ja tämä ratkaisu tuntuu hyvätä ja meille sopivalta.

Meillä häät on sulhasen kotipaikkakunnalla, joka on ihan nykyisen asuinpaikkakuntamme vieressä. Tämä tuntui hyvältä ja luontevalta vaihtoehdolta. Lisäksi sulhasen kotipaikkakunnalla on aivan upea kirkko.

Olen menossa kolmen ystäväni kanssa Helsinkiin Wanhaan satamaan messuilemaan. Sulhanen olisi kovasti halunnut tulla kanssani sinne ja olimme jo suunnitelleen romanttista hoteliiviikonloppua Helsingissä ym, mutta sulhasella onkin kouluviinkonloppu tuolloin ja eri paikkakunnalla, joten suunnitelmat menivät uusiksi. Onneksi ystävät pääsevät kaveriksi ja minun pitää vaan kerätä ideoita kahta kauheammin ja sulhaselle sitten nämä kertoa. No ajattelimme, että voimmehan mennä sitten Tampereen messuille, kun sulhanenkin on kiinnostunut messuille tulemaan, no eikös sulhasella ole kouluviikonloppu juuri tuolloinkin. Ei vois taas parempi tuuri meikäläisillä olla. No toivottavasti messut on ihanat ja sieltä saisi paljon ihanaisia ideoita!

Minä pyysin puhelimitse molempia ihania ystäviäni kaasokseni, eri puhelulla tosin. Molemmat asuvat eri paikkakunnalla kuin me, niin näin se kävi ihan luontevasti. Yleensäkin puhlinkeskustelutkin ovat niin läheisiä ja luontevia, että toimi ihan hyvin näinkin. Kerroin ensiksi heille salaisuuden eli menemme naimisiin ja molemmat olivat ihan innoissaan ja hihkuivat. Sitten jatkoin ja kysyin, että suostuisiko ja haluaisiko hän olla minun kaasoni ja siitä se riemu sitten repesi. Molemmat olivat tosi otettuja ja itkujakin siinä tirautettiin ja molemmat ottivat tehtävän ilomielin ja kunnia-asiana vastaan.

Meillä on häät 13.8.2011. Rupesimme alustavasti kyselemään kirkon varauksesta helmikuussa 2010 ja yllätys olikin auuri, kun meille ilmoitettiin, että me olemme tavallaan jo aika myöhään liikenteessä, että saa nähdä onko toivomamme päivä vielä vapaana. No, onneksi juuri ajattelemamme päivä oli vielä vapaana ja siinä vielä juuri toivomamme vihkimisaikakin. Eli kävi kyllä melkoinen tuuri, kun kesän ajat olivat jo melko buukattuja. Tämän jälkeen aktivoiduimme juhlatilojen etsinnässä ja parin viikon sisällä varasimme juhlapaikankin, kun löysimme meille hyvän paikan. Juhlapaikkoja kun kyselimme, oli niissäkin jo hurjasti varauksia. Eli melko ajoissa nykyään varaillaan ja ollaan liikkeellä.

Aivan ihania runoja täällä paljon. Luin näitä kyyneleet silmissä ja alahuuli väpättäen. Meidän kutsuun tulee ehdottomasti joku runo, vaan ei vielä tietoa mikä. Haave olisi, että kutsu tulisi runomuotoon ja meidän tyyliin ja itse keksien. Häälehteen yms tulee myös runoja, ajatelmia yms. Valinnan vaikeus tulee varmasti tässä, kun on niin paljon ihania ja liikuttavia tekstejä. Onneksi tässä on vielä aikaa lukea, etsiä, miettiä ja keksiä.

Me suunnittelemme myös häälehteä ja kaaso on luvannut auttaa tässä, kun ammattinsa puolesta hallitsee homman. Morsiamen isältä on pyydetty muistoja morsiamesta ja sulhasen äidiltä taas sulhasesta. Molemmat ovat sellaisia tekstin kirjoittajia ja olivat mielissään ja otettuja tästä toiveesta, että häälehteemme meistä kirjoittaisivat. Omat tekstit ja muut sisällöt oivat vielä mietinnässä, mutta onhan tässä aikaa mietiskellä ja suunnitella.

Minulla on kaksi kaasoa. Mollemmat läheisiä ystäviäni ja toinen vielä veljeni vaimo. Molemmat ottivat tehtävän kunnialla ja liikutuskyynelten kera vastaan.

On kyllä monenlaista kokemusta ko puljusta. Itse olen ihastunut yhteen hääpukuun, jollaista en muualta ole löytänyt. Meillä on häät elokuussa 2011, joten aikaa tuohon on vielä paljon. Lopulta pitkien pähkäilyjen jälkeen päätin ottaa riskin ja tilata puvun, koska tämä on ainoa puku, johon olen tykästynyt kunnolla, vaikka paljon olenkin etsinyt ja katsellut. Ja ajattelin, että sittenhän sen tietää, kun tilaa ja kokeilee ja jos ei ole hyvä, niin nenä kohti uusia kauppoja ja uusia pukuja. Itseni tuntien minua olisi vaan jäänyt vaivaamaan ja kummittelemaan tuo puku, jos en olisi tätä vaihtoehtoa selvittänyt. No toivotaan parasta, että kaikki sujuisi hyvin ja puku olisi yhtä ihana kuin kuvassa.