Millie

Missä vaiheessa noita gerberoita on saatavilla? Yritän nyt arpoa haluanko kimppuuni tulppaaneita vaiko gerberoita. Aika paljon tietysti vaikuttaa tuo saatavuus ja hinta. Häät on ensi maaliskuussa ja hieman pelottaa kun on povattu kauhean kylmää talvea.. Voipi olla että maaliskuussakin on vielä lunta maassa..

Itse ainakin aion etsiä lyhyehkön, pohje-polvimittaisen mekon maaliskuuhäihini. Tosin maaliskuu on ehkä enemmän kevättä, mutta kuka tietää, vaikka silloinkin olisi -35 astetta pakkasta.. Ja kuitenkin, sinun hääsi ja sinun päiväsi se on, joten eikö kannattaisi valita sinua itseäsi miellyttävä puku? Jos pidät lyhyemmistä malleista ja et välttämättä halua juuri valkoista pukua, niin kuka väittämään vastaan?

meillekään ei ole tulossa bändiä vaan meinattiin soittaa musiikkia tietokoneelta (tosin täytyy vielä tarkistaa onko paikalla tarvittavat äänentoistolaitteistot.. onneksi on vielä aikaa.. ). Mietin vaan tässä, että minkälaista musiikkia teillä on ollut taustamusiikkina? Tätä täytyypi vielä vähän pohtia..

1 kaaso. En edes miettinyt pitäisikö pyytää vielä joku toinenkin kun tiedän että saamme kaasoni kanssa hommat hoidettua, aivan varmasti! Miehelläni on 2 bestmaniä, mutta pohtii vielä pyytääkö kolmannenkin. Voin kyllä sanoa, että minun yksi kaasoni saa paljon enemmän asioita aikaan kuin mieheni kolme bestmäniä.. :D Niin tomera neiti on kyseessä...

Me ollaan serkkuni kanssa oltu koko ikämme niin läheisiä, että oli itsestään selvyys, että hän tulee olemaan kaasoni ja minä sitten tulevaisuudessa hänen. Kyllä tietysti vielä varmistin asian kun menimme kihloihin mieheni kanssa. Ja olimme itseasiassa suunnitelleet meidän häät jo puolisen vuotta ennen kihlausta... Ja mieshän ei tästä tiennyt mitään..

En tuosta virkkauksesta tiedä, mutta kudoin juuri ihan nätin näköisen pussukan tällä ohjeella.. Ihan nätti tuli, laitan kuvan kunhan saan työn pääteltyä.. Eikä tullut yhtään liian iso, vaikka hieman epäilin että tulee valtava... Eikä ohje ole minun tekemäni, löysin netistä kun googlasin.

Olin viime kesänä yksissä valmistujaisissa, joissa kaverini valmistui lähihoitajaksi psykiatriselle puolelle. Hänellä oli sellaisissa tummanruskeita lasipurkeissa Jymy salmiakkipastilleja ja hetken aikaa piti miettiä uskalsiko niitä napsia.. Itse olen pohtinut noita muumi- tai muita tikkareita.. Väriteemanamme on mitä ilmeisemmin (vielä vähän harkinnassa) vihreä, fuksia ja tummavioletti (kevät häät) ja noita tikkareita saisi ainakin punaisina ja vihreinä... Ja sitten karkkia rakastavana ihmisenä tahdon kahvipöytään paljon karkkia.. erilaisia vaihtoehtoja ja moneen kulhoon.. Tiedän että menevät kaupaksi.. Muoks.. Ja sitä vielä piti, että apteekissa työskentelevänä tiedän, että ainakin nuo pienet lääkepurkit on hinnoiteltu, eli jos kertoo järjestävänsä häitä ja kunnon perustein ( välillä voi olla aika tiukkiakin tätejä apteekeissa töissä..) saa varmasti ostettua/tilattua niitä itselleen...

Kaasoni valinta oli itsestään selvyys. Serkkuni/Paras ystäväni on muutaman kuukauden vanhempi ja olemme koko elämämme viettäneet yhdessä. Joten ei tarvinnut kuin vihajasta, että olisi kaason paikka vapaana, niin serkkuni aloitti jo kyselemään violetteja vai fuksian värisiä kukkia? Miehelläni on kaksi bm:ää, mutta aikoo kuulemma vielä kolmannenkin pyytää.. Voin kyllä ylpeydellä sanoa, että kaasoni on varmasti tehokkaampi ja paljon enemmän avuksi kuin mieheni bm:t yhteensä... :girl_haha:

Oon tainnu vastata tähän jo, mutta laitan kuitenkin kun tilanne hieman muuttui edellisestä... Kerroin äitilleni, että säästämme rahaa tällä hetkellä häihin ja äiti siitä hieman suivaantui, että "tehän ette maksa penniäkään omista häistänne!! Minäkään en maksanut omistanne, joten te ette maksa omistanne!!" Eli siis vanhempamme maksavat ja me sitten säästämme häämatkaa varten.. EDIT: ja kysyessäni budjetista, vastasivat vain, että menee sen verran kuin menee.. en tietenkään ala mitään hirveästi prameilemaan, en halua vanhemmilta kuitenkaan hirveästi rahaa vaatia, vaikka onkin once-in-a-lifetime tapahtuma..

Olen myös asiaa pohtinut, vaikka tässä nyt vielä hieman alla vuosi on aikaa. Eniten ehkä olen tuon pullonavaajasormuksen kannalla ( http://baring.loitsu.com/ ), varmasti miellyttäisi oluesta pitävää miestäni. Sitten vaan mietin, että hopeinen vai se kestävämpi, öö.. Titaaninen.. Hopeiseen saisi kaiverrettua päivämäärän, mutta sitten taas titaaninen on se kestävämpi.. Tosin voihan sitten aina uuden hankkia, kun varmasti tuo koko ja paino tulevat vaihtelemaan seuraavien kuudenkymmenen vuoden aikana..

Me tanssittiin Wanhat yhdessä ja tulihan tuolla valssattua.. Mies sanoi, että no jos sitä pari kertaa kokeilee ennen häitä, vähän vanhoja muistelee, niin eiköhän se sitten siitä luonnistu.. Luotan siihen, omalla tanssitaustallani myös.. Tosin tuo vietävänä oleminen täytyy sitten opetella..

Nyt kun mietin, niin olen ainakin nähnyt kaikki vieraat, tuntemisesta ei voi puhua. Molempien puolelta tulevat koko suvut, sen verran pienet suvut meillä (yhteensä noin 60-70 henkeä). Kysyin äidiltäni, kutsutaanko vanhempieni vanhaa opiskelukaveria miehineen (on opettanut minuakin koulussa) tai muita tällaisia perhetuttuja, mutta äiti sanoi, että turha minun sellaisia on kutsua, joita en tunne itse niin hyvin tai joita näen ehkä muutaman kerran viidessä vuodessa. Mutta sitten taas mieheni haluaa kutsua tällaisia perhetuttuja omalta puoleltaan, en pistä hirveästi pahitteekseni, sen verran läheisempiä ovat, kuin nuo omani..

Meillä mun vanhemmat maksaa, mutta haluaisin vähän tasapuolisuuden nimissä, että miehenkin vanhemmat maksaisi jotain (tai osallistuisi jotenkin) ja tietysti itse maksamme myös osan. Kun budjetista kysyin vanhemmiltani, äiti vastasi "maksaa mitä maksaa.." Mutta en hirveästi kehtaa vanhemmilla maksattaa, joten mahdollisimman pienissä lukemissa pysytään... Eikä se itseasiassa itseäni haittaa.. Kun talkoo voimin tehdään, niin minusta ainakin tuntuu enemmän sitten omalta juhlalta.. kukin tavallaan..

Meille on tulossa n.100 hengen häät ensi maaliskuuksi. Suvun omalla puolellani on ihan kamalasti allergioita, keliaakikko, muutama maitoproteiiniallergikko ja kasvissyöjä (miehen suvusta en tiedä). Teemme ruoat itse, joten ainakin varmasti tiedämme, että jokaiselle on jotakin eikä kenenkään tarvitse kesken kaiken lääkäriin lähteä. Vaikka vierasmäärä on noinkin suuri, en usko, että ruokien teko tuottaa ongelmia. Teemme helppoja ruokia, jotka voi tehdä etukäteen, tehdä kerralla suuria määriä (patoja, kastikkeita) ja jotka voi sitten paikan päällä vain lämmittää. Buffetti siis tulossa. Ja jokaiseen ruokaan laitetaan lappu, mitä sisältää, jotta allergiset osaavat välttää tiettyjä ruoka-aineita. Itse hirveänä allergikkona ja vieläkin hieman lihaa karttavana (entinen kasvissyöjä) olen aina hieman varuillani mitä suuhuni pistän. Joka paikassa on nykyään pähkinää, maitoproteiinia tai vähintään "jäämiä". Ja kieltämättä kun isompiin juhliin menee, tulee aina pohdittua ja hieman stressattua, löytyyhän sieltä myös itselle jotain syötävää. En siis omissa häissäni halua, että kukaan vieraista jää tyhjin vatsoin tai joutuu stressaamaan syömisiään.

Meillä oletuksena on alusta lähtien ollut, että isi mut sinne alttarille saattaa. Ei ole tullut kysymykseenkään muu, eikä sitä tarvitse edes kysyä . Itse olen niin harvoissa häissä ollut ja viimeisimmistäkin on varmasti vähintään 15 vuotta, että en pysty sanomaan juuta tai jaata... Äitini serkku meni naimisiin viime kesänä ja kuvista päätellen kävelivät yhdessä alttarille, mutta kyllä se jotenkin kivemmalta tuntuu, että isi tulee saattamaan.. Itketään sitten yhdessä

Meillä hääpäiväksi sovittu 26.3.2011. Tuolloin (toivottavasti) molemmat opiskelevat (pääsykokeet kuukauden päästä..), lapsia ei näköpiirissä, kaksi kissaa temmeltää jaloissa. Yhteiseloa hääpäivänä kertynyt kolmisen vuotta, kihloissa kaksi. Ikää tuona päivänä sulhasella 21 vuotta, itselläni 20.

Myös Sokoksella tuo samanlainen järjestely, eli lista löytyy netistä tai sen saa sähköpostiinsakin ja jos päätyy ostamaan listalla olevan lahjan muualta, ilmoittaa vain Sokokselle, niin he poistavat kyseisen yksilön listalta, jolloin vältytään esim. kahdelta imurilta. Ja lahjan voi myös varata ja hakea itselle sopivana ajankohtana. Eli esimerkiksi kun meille tulee Hämeenlinnasta aika paljon vieraita, niin voivat varata lahjan ja noutaa sen sitten lähimmästä Sokoksesta esimerkiksi saapuessaan juhliin. Alun perin meilläkin oli ajatuksena tuo Stockan lista, mutta sitten pohdittiin, että meidän ja miehen suvussa on aika lailla sellainen ajatus, että kyseinen liike on jotenkin über hieno ja varsin kallis liike, joten päädyttiin tuohon Sokokseen. Aika paljon sukulaisia on myös S-ketjulla töissä, joten sekin sitten päätökseen vaikutti.

meille tulee myös lahjalista, todennäköisimmin Sokokselle, se tuttu ja turvallinen

Mieheni kosi torstaina, lauantaina äitini kutsui siskonsa perheineen (lähisukumme) ja kummitätini kahveille. Viikko siitä anoppini piti hieman isommat kahvitukset mieheni sukulaisille, joissa myös oli mukana äitini sisko perheineen. Kavereiden kanssa ei mitään kummempia juhlittu, töissä pomo keitti kahvit. Perjantaina (kosinnan jälkeinen päivä) mieheni kävi ostamassa alkoholipullon isälleni, joka hieman naureskeli ja sanoi häviävänsä tässä vaihdossa, mutta menköön.

Meidä oli tarkoitus mennä kihloihin vuosi seurustelun alkamisesta, mutta mieheni oli malttamaton ja kosi kuukausi ennen. sormuksissa kaiverrettuna tuo kyseinen kosinta päivä ja päivää ehdimme tänä vuonna viettämään kihlajaispäivänä, mutta ensi vuonna tuo päivä tulee jo olemaan hääpäivämme.

Meillä minun äitini on nyt tässä tämän vuoden puolella herännyt siihen, että vuoden päästä on häät (26.3.2011) ja alkanut suunnittelemaan kaikenlaista. Yllätti yksi ilta kun soitti ja kertoi, että ruokamenu on suunniteltu, langat hartiahuiviini tilattu, malli pitäisi vielä päättää jne jne.. Kysyi puhelun lopuksi kuinka paljon haluan itse osallistua suunnitteluun.. Tuleva anoppini on aika vastakohta.. Olen yrittänyt häneltä kysellä mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin, mutta aina kun alan puhua aiheesta, saan lauseen sanottua ja hän vaihtaa jo aihetta eikä suostu häistä puhumaankaan. En ole sitten liiemmin enää uskaltanut kysellä tai puhua asiasta. Täytynee kohta puoliin varmaan laittaa mieheni äitilleen puhumaan, että saadaan edes jotain suunnitteluja tehtyä.

Kihloihin mentiin vajaan vuoden jälkeen seurustelun alkamisesta vuosi sitten maaliskuussa, parin viikon päästä vuosipäivä ja tasan kaksi vuotta kihlauksesta tulee olemaan hääpäivämme. ja kun ei ensimmäisellä kerralla voi osata laskea oikein, niin kokeillaampa, jos tämä toinen kerta menisi oikein...