Cattleya

Häistä seuraavana päivänä mennään töihin . Aamulla herätään normaaliin aikaan, jotta saadaan lapset kouluun, ja sitten ryhdytään asennoitumaan työntäyteiseen päivään. Arkihäiden iloja .

Laskuri alkaa seurustelun aloittamisesta, josko kaikkien näiden vuosien jälkeen sekin on enää sinne-päin-lukema. Jos jotakuta erityisesti kiinnostaa, saatan sanoa, miten pitkään olemme olleet kihloissa (josko sekin alkaa olla jo vähän sinne päin).

Emme järjestä juhlia, mutta pahaa pelkään, että silti joillekuille tulee mieleen, että pakkohan tässä olisi jonkinmoista lahjaa olla kehittelemässä. Niinpä meillä on yksiselitteinen kanta: vastaanotetaan joko vilpittömiä onnitteluja tai lahjoja . Jos ei voi sydämestään onnitella meitä naimisiinmenon johdosta, saa tuoda lahjan .

Näitä kuvia kuolatessa oikein alkoi harmittamaan, ettei minulle ole tulossa kimppua -- ihania! Ehkäpä käyn hakemassa vihkiäisten kahvipöydän koristeeksi ruukkuorkidean...

Tavallisessa elämässä laittautumisskaalani vaihtelee suihkupuhtaasta täyteen esiintymismeikkiin. Hääpäivänä ajattelin kokeilla sitä lookia, jota harvemmin käytän: vain kohtuullisesti meikkiä, ei edes välttämättä irtoripsiä . Tavoitteena on olla itseni näköinen mutta huoliteltu. Sitä vielä aprikoin, jätänkö lasit päähän vai pistänkö piilarit. Lasit päässä olen enemmän oma itseni -- ja kun pukukaan ei ole valkoinen, niin silmälasinsangat eivät erotu räikeinä kokonaisuudesta.

Yllä mainittu kristallideodorantti, deodoranttikivi, on hyväksi havaittu, itse asiassa vähän pakon edessä: kaikki kokeilemani "oikeat" deodorantit kuivattivat kainalot ihottumaan asti tai hajusteet tuottivat migreenin. Ainoa ikävä puoli deodoranttikivessä on se, että kivi pitää ensin kastella, ja levityksen jälkeen kainaloiden kuivaminen ottaa tovin jos toisenkin. Kun aine on kuivanut, lisään vielä vauvatalkkia kainaloihin, taipeisiin ja selkään (joka hikoaa hirveästi) sekä jalkoihin. Pysyy nihkeys poissa pitempään .

Top3: -- vihkiminen kirkossa -- yksinkertainen seremonia, paikalla vain oma perhe ja todistajat -- ei mitään ylimääräistä häsyä ja hälinää, ei etukäteen eikä jälkikäteen Bonuksena sormukseni, joka teetetään minulle toiveitteni mukaan . Kun sitä meinaan katsoa seuraavat muutaman kymmenen vuotta, niin sen kohdalla ei kompromisseja tehdä.

Kihlani on himpun alle 16. Teetettävää vihkisormusta varten sovitin ja mittailin kaikki sormukseni ja totesin, että 16 on liian pieni pidettäväksi kihlasormuksen yläpuolella -- sormi on kuitenkin siinä kohti vähän paksumpi kuin sormen tyvessä -- mutta 16,5 tippuu sormesta. Vihkistä tulee siis kooltaan aavistuksen isompi kuin 16.

Meidät vihitään kirkossa kahden todistajan läsnäollessa. Kumpikin halusimme vihkipaikaksi nimenomaan kirkon eikä esimerkiksi seurakuntasalia, vaikka muuten menemmekin naimisiin ilman suurempia juhlallisuuksia. Haluamme sanoa ne tärkeät sanat juuri siinä alttaritaulun alla, kaikuvassa kirkkosalissa.

Minulla on tänä kesänä ilo toimia seremoniamestarina ystäväni häissä, ja otin tehtävän vastaan suurena kunniana. Jonkin verran olen mukana myös järjestelyissä, lähinnä sellaisissa hommissa, joissa voin hyödyntää ammattitaitoani.

Emme ole juhlaihmisiä, joten päätimme jättää väliin kaikenmoiset juhlinnat, häsyt ja hälinät. Meidän naimisiinmenostamme tietää neljä henkilöä: pappi, vihkisormuksen tekijä ja kaksi todistajaa. Muu maailma saa kuulla vasta vihkitilaisuuden jälkeen. Lähipiirille ajattelimme laittaa tekstiviestillä tiedon naimisiinmenostamme, mutta muuten emme todennäköisesti asiaa suuremmin käy mainostamaan. Eiköhän sitä joku kummiskin tule hoksaamaan uuden sormukseni .