Auringonkukka_

Meille tulee pelkkä studiokuvaus. Ei sellainen ulkona poseeraaminen kirkon kupeessa tai pellon reunassa ole oikein meidän juttu, vaan nimenomaan klassiset kuvat kaunista, yksiväristä taustaa vasten. Siinäkin meillä on sulhon kanssa aika tarkka maku. Tykkäämme ihan "tavallisista" kuvista, ei mitään mukahauskoja tai vaikkapa sellaisia, missä puhallettaisiin studiossa saippuakuplia. Ehkä olisi eri asia, jos jokin paikka olisi meille todella tärkeä eli olisi jokin tietty miljöö, mutta kun ei ole, niin studiokuvilla mennään ja hyvä niin. Voin laittaa myöhemmin kun ehdin linkkejä sellaisille siuille, joissa mielestäni kauniita studiokuvia.

Erään lehden toimituksessa kuvaajien tiloissa oli vino pino ihan fyysisiä valokuvia, joissa osoitteet mukana liitetyssä lapussa ja palautuskuori tarvittavine merkkeineen. Eli toimituksessa skannattiin ja sen jälkeen kuvaajat pistivät paluupostissa kuvan takaisin omistajilleen.

Hyvissä ajoin ennen vihkimistä menemme studiokuvaukseen, hääpäivänä siis. Miljöökuvausta harkitsimme, mutta se ei ole oikein meidän juttu, kun ei sellainen luonnon helmassa poseeraaminen tunnu omalta.

Meillä sulho haluaa ehdottomasti nähdä pukuni ennen alttarille astelemista ja samoin minä haluan, että hän näkee. Olemme toistemme tärkeimpiä makutuomareita. Tosin aion vielä ostaa hääyöksi jonkin ihanan pikkuruisen yömekon, jota en aio näyttää. Ja vaikka sulho minut näkeekin puvussa ennen hääpäivää, niin kuten jo todettua, onhan se eri asia sitten kun on korut, tukka laitettu kauniisti ja meikki sekä kauniit kynnet.

Olimme puhuneet paljon kihloista ja häistä noin ajatuksen tasolla, eli sinänsä ei tuo ihan puskista tullut. Mutta kyllä itse tilanne oli sitten yllätys, ihan arkisissa ympyröissä, tosin romanttisesti silti. Kihlasormukset kävimme ostamassa yhdessä seuraavana arkipäivänä. Eli mitä tähän nyt sanoo... fifty-fifty?

Meillä on ravintolahäät, eli ulkona oleilua sinänsä on aika vähän, jos ollenkaan. Siksi olemme ajatelleet, että vihkimisen jälkeen kirkon pihalla voisi ottaa kuvia. Toki varmaan täytynee vähän tunnustella sitten kyseisenä hetkenä, että vaikuttavatko vieraat esimerkiksi kuinka nälkäisiltä. Jos, niin sitten kuvia pitää napsia ravintolatilojen sisällä, mikä toki käy sekin, sillä tila on kaunis kyllä jo sellaisenaan. Mutta ehkä tuohon tähtäämme, että kirkon pihalla... siinä on kaunis puisto kirkon ympärillä, niin senkin puolesta kävisi.

Kyllä mielelläni pitäisin jonkinlaisen puheen, mietinnässä on vielä, että millaisen. Varmaan minä myös hoidan meidän molempien puolesta sen vieraiden kiittelyn, kun olen meistä tottuneempi esiintyjä ja puhuja. Olen miettinyt, että haluaisin kovasti laulaa sulholleni laulun, esimerkiksi sen Sami Saaren Ainutkertainen-kappaleen, mutta kun meille ei näillä näkymin tule bändiä. Niin se ei taida onnistua. Minulla on lauluharrastustausta, joten ihan mielelläni laulaisin... mutta runon lausuminenkin on erittäin kaunis ajatus. Itken varmasti solkenaan, mutta onhan tässä vielä aikaa psyykata itseään...

En kaipaa painoa lisää, vaikka taidankin olla vähän alipainoinen, jos pelkkää painoindeksiä tuijottaa (18,0). Silti näytän ihan normaalilta, hoikalta toki kyllä (minulla ei siis ole sitä ongelmaa, että ihmiset erityisemmin huomauttelisivat painostani, ellei äitiäni lasketa). Jos painoa voisi määrätä, mihin osaan kropassa sen saisi, voisin ottaa muutaman kilon lisää ja sijoittaa ne rintoihini. Mulla on tosi siro ja kapea kroppa ja rinnat sen mukaiset. Ei kiva. Morsiuspukuja sovitellessakin koko 32 oli monessa mallissa todella iso eikä kokoa 30 ollut ainakaan niissä liikkeissä missä kävin. Päädyin teetättämään mittojeni mukaan. Mutta ap, saitkin jo ihan ok vinkkejä painon lisäämiseen. Älä ala vetää levykaupalla suklaata, vaan syö ennemmin enemmän "terveellisiä" ruokia.

Juu, tämä on minullekin kovin mietinnänarvoinen asia, kun olen tällainen itkuherkkä romantikko tunteellinen hassu. Sulho myös, pillitetään sitten kilpaa alttarilla. En tiedä, kai sitä pitää vain psyykata itsensä jotenkin olemaan rauhallinen. Minä vain herkistyn aina kauniista sanoista, joten siksi mietin. Varmaan puheidenkin aikana tulee nenäliina tutuksi...

Mulla kanssa jonkinasteinen tukkapaniikki. Ensin olin ihan hukassa, että haluanko hiukset kiinni jonkinlaiselle nutturalle vai auki. Pidän arkena pitkiä hiuksiani tosi usein ponnarilla, mutta nuttura ei jotenkin ole minua. Hiuksissa pitää olla jotain vapaana liehuvaa, nutturassa tunnen oloni jotenkin tönköksi ja alastomaksi (joo, tiedän, kuulostaa oudolta ). No, sitten sain aikaan päätöksen, että haluaisin hiukset kiharoille ja osittain auki/kiinni, eli tuolta ylhäältä takaraivolta vähän kiinni ja päältä sellainen pöyheä ja vähän korkeampi. Löysin netistä tosi hyviä inspiraatiokuviakin. MUTTA nyt stressaan siitä, että kiharat kuitenkin suoristuvat heti. Hiukseni ovat normaalin paksuiset, mutta pitkät ja tosi lasimaiset ja suorat. Itse tehty kihara suoristuu yleensä parissa tunnissa laineille, vaikka miten yrittäisin pohjustaa. Enkä todellakaan halua, että ihanainen kiharapilvi suoristuisi hääpäivänä heti. Aaaaarrrgh! No, pitää koekampauksessa sitten pyytää kampaajalta vahvimmat mahdolliset pohjustusaineet kiharan pysymiseksi.

Ostin ennen joulua kokeilumielessä Amazonilta tuon Crestin Premium-paketin, eli 14 päivän paketti. En muista tarkalleen mitä maksoi, mutta hinnat selvästi alle tuon IsoSmilen (punnissa maksoin, siis). Se oikeasti toimii! Hampaani vaalenivat tosi paljon, vaikka minulla oli aika vaaleat hampaat jo luonnostaan. Suosittelen ehdottomasti. Aion hommata sulholle samanlaisen paketin ennen häitä (pyysi itse siis, hänellä kun ei ole Visaa, eli en siis pakota häntä vaalentamaan hampaitaan ) ja itselleni sen kevyemmän, eli kenties se Classic. Myös Hollywood Smile kiinnostaisi, mutta tällä hetkellä niin paljon kaikkea muuta rahanmenoa, etten millään raaski.

Voi, kun olisin halunnut pioneja kimppuuni, mutta ei taida elokuun vikan viikonlopun häihin sellaisia enää saada... Niin kaunis ja näyttävä kukka.

Mulla kihla on 16, mutta se tuppaa pakkasella melkein tippumaan sormesta. Olen harkinnut ihan pienenpientä pienentämistä, mutta toisaalta kun sormet ovat lämpimät, niin sormus on ihan jees. Vihkiä ei vielä ole hommattuna, mutta on varmaan samaa luokkaa sitten.

Laitan joko YSL:n Elleä tai Chloen sitä nimikkotuoksua (se aika uusi, tli markkinoille joskus parin vuoden sisään). Chloea olen kuolannut jo kauan ja ehkä häitäni varten ostan sen, Elle on nyt käytössä. Chloe on ihanan naisellinen, pehmeä ja puuterinen kukkaistuoksu, Elle hiukan särmikkäämpi, ultrasensuelli ja mausteinen kukkaistuoksu.

Itse teen. Kun on lähes päivittäin meikannut viimeiset kymmenen vuotta (14-vuotiaasta alkaen), niin väkisin olen kehittynyt taitavaksi meikkaajaksi. Olen myös itseopiskellut erittäin runsaasti meikkauksesta ja tehnyt esimerkiksi useille ystävilleni ja skulaisilleni meikkauksia tärkeisiin juttuihin (vanhojen tanssit, viiskymppiset, ristiäiset, kihlajaiset jne), eli kyllä taitoa löytyy. Ostan joitakin uusia tuotteita, joista on iloa häiden jälkeenkin. Aika laadukkaita meikkejä minulla on jo nyt käytössäni aina. Teen myös slhasen kevyen ehostuksen.

Iki:n kriteerit (viesti 61) on aika lailla samansuuntainen kuin millaisia perusteluita meilläkin on. Eli tiivistetysti: keskeinen sijainti kaupungissa, kaunis juhlatila, joka ei juuri koristelua kaipaa (paitsi toki ne, mitä siellä luonnostaan, kauniit valkoiset pöytäliinat, kangasservetit jne), vieraat mahtuvat samaan tilaan tai peräti pöytään, erinomainen ruoka ja palvelu, tarjoilu pöytiin, itse pääsee helpolla eikä tarvitse siivota, mahdollisuus polttaa kynttilöitä ja soittaa omaa taustamusiikkia... siinäpä niitä syitä.

Jotakuinkin tällaista: Vieraita tod. näk. 23 (ei vielä varmaa) -juhlapaikan vuokra 115 e -ruoat+juomat maks. 1500 e -sulhasen sakettipaketin vuokraus 140 e -morsiamen puku maks. 500 e -vihkisormus (sis. 20 pros. opiskelija-alennus) maks. 600 e -valokuvaus 200 e -kutsut 20 e -kengät morsiamelle 60 e -morsiamen kampaus 100 e -tiara+hiuskoristeet 50 e -uusia meikkejä (teen meikin itse) 80 e -sulhasen hiustenleikkuu 11 e -hotelliyö 300 e -morsiuskimppu maks. 100 e -morsiamelle uusi kaulakoru ja korvikset (sis. 20 pros. opiskelija-alennus) 100 e -kiitoskortit maks. 100 e Yht. aika lailla 4000 e. Tuossa nyt mitä äkkiseltään tuli mieleen. Ei siis sisällä häämatkaa ja ruokailun plus juomat maksavat onneksi vanhempamme, muun maksamme itse. Ja nuo hinnat aavistuksen yläkanttiin (esim. kuolaamani vihkisormus tulisi alennuksen jälkeen maksamaan 400 e eli heti säästyisi 200 e.)

Enpä tiedä perustetta, sitä pitää kysyä miheltä. Eli valittiin ihan se päivä kihlasormuksiin kaiverrettavaksi, jolloin sulhoni polvistui ja kosi, simple as that.

Piilarit, ihan ehdottomasti. En missään nimessä laittaisi pokia, vaikka omani ihan sirot ja tyylikkäät ovatkin. Mutta tämä on toki makuasia. Jollekulle lasit sopivat erinomaisesti juhla-asussakin, mutta minua itseäni asia häiritsisi. Tosin minulla on lasiangsti muutenkin ja pidän vain sen pakollisen 1-2 päivää viikossa pokia (toki kotona vaihdan ne nenälle myös aina, jos en ole sen kummemmin menossa minnekään), muulloin ihan aina piilareita. Minulla on kauniit silmät ja kasvot enkä halua piilottaa niitä vahvojen silmälasien taakse hääpäivänäni, kun haluan olla kauneimmillani. Sulhasellani on myös oikein mallikkaan näköiset pokat, mutta niin vähän vahvuuksia, että aikoo kuulemma olla ilman hääpäivänä tai hommaa kertakäyttöpiilarit.

Meikin teen itse, sillä olen erinomainen meikkaaja enkä viitsi maksaa kamalia hintoja samasta lopputuloksesta. Ostan muutamia uusia tuotteita, ja ne mukaanlukien meikkiin menee varmaankin maksimissaan 80 e. Ehostan kevyesti myös sulhasen kasvot. Hiuksiin menee sitten varmaan enemmän rahaa, tosin en ole vielä varannut kampaajaa (pitäisi kai pian). Olen udjetoinut n. 150 e, sis koekampauksen. Eri asia sitten mahdolliset ripsipidennykset, jotka saatan ottaa häihimme...ne maksanevat n. 140 e.

Ei tule meille(kään) istumajärjestystä. Tosin syynä pienet häät (alle 30 hlö), ja niissä paikkalaput tuntuisivat koomisilta. Isompiin häihin kyllä varmaan ihan paikallaan.

Ei ole mielestäni ollenkaan tyhmä idea! Olen ajatellut samanlaista illanviettoa itsekin. Syystä että inhoan nolaamista julkisesti, yllätyksiä (ainakin vähänkään isompia) ja ryyppäystä. Lisäksi minulla on oikeasti hyviä ystäviä sen verran vähäinen määrä ja muut sitten kavereita, että heidän kanssaan tuollainen illanistuminen pysyy mukavan kokoisena. Olen ajatellut esimerkiksi juuri hyvää ruokaa, viiniä, saunomista, meikkaus-/kaunistautumisjuttuja... ja ehkä illan päätteeksi vaikkapa teatteriin tms. porukalla.

Mulla sitten ilmeisesti aika ihana mies (no toki sen tiesinkin jo ), kun tehdään ja suunnitellaan kaikki yhdessä. Tosin, meille tulee pienet häät eli stressiä ei ole mistään. Ja koska kumpikaan ei halua kaasoa tai bestmania (emme pyydä kavereita häihin budjettisyistä, ikävä kyllä, vaan kestitsemme heidät kotosalla myöhemmin), niin on myös pakko tehdä kaikki yhdessä. Mutta ei se mitään, kuten jo todettu, niin ei häiden tarvitse olla mitään karkkirasioiden väkertämistä vuotta ennen. Siinä mielessä ehkä miehen osallistuva reaktio myös selitettävissä, että meidän häistä kaikki tuontapainen on jätetty pois, mikä ehkä normaalisti "morsiamen heiniä". Toki minä olen aloitteellisempi osapuoli, eli heittelen enemmän ideoita ilmoille, mutta mies myös ja keskustelee ideoista mielellään. Yhdessä olemme laatinet vieraslistan, katselleet/miettineet pukuja (ei tulisi kuuloonkaan, että ostaisin/teettäisin puvun kuuntelematta sulhoni mielipidettä, hänellä on niin hyvä maku ja ymmärrystä vaatteisiin), valinneet kirkon, juhlapaikan, vihkimisajan, menun (tosin sitä ei ole vielä lyöty lukkoon), pohtinet kutsuja ja niiden malleja, miettineet yhdessä mulle kampausta ja koruja ja kenkiä... miestäni kiinnostaa häissämme kaikki samalla tavalla kuin minuakin, mistä olen erittäin tyytyväinen. Saattaisin jopa loukkaantua, jos joutuisin tkemään kaikki päätökset itse, sillä eihän kyseessä ole minun päiväni, vaan meidän.

Mai, naulan kantaan! Äidiltäni on hyvinkin odotettavissa juuri jotain tuollaista... tai ehkä jotain autoihin liittyvää, tyyliin mikä oli jossain Satuhäissä tms. joskus, "koeajo suoritettu *päivämäärä tähän*, renkaat vaihdettu *päivämäärä tähän*". No, ihan hauskaa ehkä etäisesti... Mutta ehkä kestän. Onhan kyseessä äitini sentään, joten annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Meille myös tulossa pienet (alle 30 hlö) häät tilausravintolassa. Meillä on sellainen juttu, että minä ja sulhaseni olemme kulinaristeja/terveysintoilijoita ja valtaosa vieraistamme aika erilaisia meidän kanssamme tässä suhteessa. Allergioita ei ole kenelläkään vierailla, mutta kovasti mietintää on aiheuttanut se, että onko mukavaa maksaa jonkun vieraan ruoista viitisenkymppiä plus juomat, jos hän jättää kaiken lautaselle syömättä. Eli siis, minä ja sulhasemme pohdimme menuvaihtoehtoja vesi kielellä, mutta vieraistamme monet elävät ranskanleivällä ja eineslihapullilla. Eräs pariskunta ei periaatteesta syö kalaa missään muodossa (eivät ole allergisia siis, kunhan inhoavat), minä ja sulhoni taas rakastamme kalaruokia. Mieheni sisar inhoaa sieniä, ja sulhoni taas rakastaa. Minä nautin yli kaiken yrteistä ja mausteisista ruoista, ja esimerkiksi omien vanhempieni maustaminen ruoanlaitossa rajoittuu suolaan. Pitääkö häissä siis tarjota ruoka hääparin maun mukaan ja piut paut välittää vieraiden mausta vai miten? Me olemme ajatelleet, että jätämme sen kalan pois, koska niin moni ei siitä pidä (mitä kyllä keskenämme sadattelemme), mutta muuten tarjoamme häissämme juuri sitä ruokaa mistä me pidämme. Jos se ei ranskanleipää pupeltaville vieraille maistu, niin jättäkööt syömättä ja painelkoot kakun voimalla. Tämä on onneksi mahdollista myös siksi, että vanhempamme lupasivat kustantaa häistämme juuri ruokailun, eli jos jollekulle vieraalle ei maistu, niin eipähän mene meidän pussistamme se raha.