Uskaltaakohan sitä avata suutaan, ettei tule haukutuksi. *ujostelee* Meidän tapauksessa kaikki on edennyt aika vauhdilla. Vähän päälle 3kk seurustelun jälkeen muutimme yhteen, olimme aluksi kaukosuhteessa ja olimme samaa mieltä siitä asiasta, ettei kumpikaan haluaisi olla kovin kauan kaukosuhteessa. Ensin oli tarkoitus muuttaa yhteen vasta myöhemmin, mutta asiat meni näin. Kihlauduimme vähän päälle 5kk seurustelun jälkeen ja puhuimme jo silloin, että aiomme mennä naimisiin joko kesällä 2010 tai 2011. Meillä tuo ns. alkuhuuma hävisi harvinaisen pian, kun olimme aloittaneet seurustelun. Avomieheni on jo kertonut äidilleensä vievänsä minut vihille ensi kesänä ja tuleva anoppi otti asian todella hyvin, hän jopa ehdotti, että meidät vihittäisiin hänen kotonaan, koska siellä on vihitty aiemminkin pareja. Olemme puhuneet, että vihkiminen pidettäisiin maistraatissa, tai sitten tuolla tulevan anopin kotona ja että häihin kutsuttaisiin vain ne läheisimmät sukulaiset ja ystävät. Emme oikein pidä isoista juhlista ja haluaisimme mahdollisimman pienet juhlat/kahvittelut. Olen häiden aikaan vasta 21-vuotias ja sulho 24, mutta olen aivan varma, että tämä suhde kestää siihen asti, kunnes kuolema meidät erottaa. Olemme häiden aikaan olleet yhdessä 1v6kk. Olemme jutelleet lapsistakin, mutta niiden aika on sitten myöhemmin, vaikka minulla tuota lapsikuumetta onkin. Nuoresta iästä huolimatta minulla on joissakin asioissa valitettavan paljon elämänkokemusta, joista en nyt tässä sen kummemmin mainitse.