Phantogrator

Mä en ymmärrä miksi ihmiset odottavat älyttömiä tunteenpurkauksia ja että suorastaan ratketaan onnesta hääuutisien takia? Ihan totta, yleensä kihlaus kuitenkin merkitsee sitä naimisiin menoa niin onko se joku yllätys sitten kun ilmoitetaan naimisiin menosta? Vanhemmat voivat kokea häät myös velvollisuutena- meilläkin oma äitini pitää kiinni perinteestä että morsiamen vanhemmat auttaa hääkustannuksissa. Itse koen ettei kenenkään tarvitse itkeä ilosta hääuutisten takia, tiedän että liittomme hyväksytään muutenkin. Kihlaus otettiin vastaan kyllä ilolla ja nyt hääuutiset järkeilyllä tyyliin "no mitäs ootte ajatellut?". Onhan se nyt itsestäänselvyys, että naimisiin mennään.

Mulle kyllä välittyisi köyhä tunnelma kertisastioista jos sellaisia häissä olisi. Puutarhajuhlat ovat ehkä ainoa jonne ne sopisi, mutta siltikin olisi aika ankeat. Käytännöllisyyden kannalta myös epämukavat, kun saisi koko ajan olla pelkäämässä ruoan tippumista lautaselta hakiessa lisää. Lautasten pitäisi olla sitten ainakin paksummat ja jos on teemaväri, niin värilliset saisivat lautaset näyttämään edes hieman siistimmiltä. Toivottavasti kukaan ei ajatellut tarjota viiniä pahvimukista Suosin muutenkin kestävämpiä astioita ekologisuuden kannalta, hirveä määrä jätettä syntyy noista kertisastioista

Voi olla, että minä astelen alttarille paljasjaloin . Häiden kanssa samana vuonna valmistun jalkaterapeutiksi.

Suosittelen Vivianaa käymään ihan optikon pakeilla, niin saa varmemmin oikeanlaiset linssit . He antavat myös sovitukseen linssejä jolloin voi sitten itse päättää onko ne hyvät ja tilataanko vai haluatko kokeilla toista merkkiä. Näin olen itse toiminut, kun ostan piilarit Silmäasemalta ja uskon että näin toimitaan muuallakin. Jos tarvitset miinusmerkkiset ja vielä tooriset kuten mulla, niin on sen verran kalliimmat ettei huonoja kannata ostaa netistä saa tietysti halvemmalla sitten myöhemmin kun on piilariresepti ja jos innostuu käyttämään muutenkin piilareita.

Joudun olemaan samaa mieltä kahden edellisen kanssa, lemmikit eivät kuulu juhliin etenkään isoihin häihin. Pienet perhejuhlat kotona nyt ovat eri juttu. Silti, juhlissa voi olla tosiaan a) allergisia (ihan oikeasti, jotkut eivät voi olla samassa tilassa eläinten kanssa) inhota eläimiä. Mun mielestä lemmikkien läsnäolo on täysin tarpeeton juhlissa, oli se sitten kuinka rakas tahansa. Lemmikki ei ymmärrä sitä supererityisenä päivänä, saattaa pikemminkin ahdistua väenpaljoutta sekä myöhemmin alkoholillisissa bileissä pelätä juopunutta juhlakansaa. Jos kerran vieraat eivät ole millään tavalla tärkeitä ja heidän toiveita tai mahdollisia allergioita oteta huomioon, niin tarvitseeko kutsua? Joku voi hyvinkin pahoittaa mielensä ja kokea olonsa ahdistavaksi häissä jos ei pidä eläimistä. Naimisiin mennään kahdestaan ja ne perhepotretit lemmikeineen on mahdollista ottaa muussa tilaisuudessa. Itse olen eläinrakas ja olen kahden rakkaan kissakkeen onnellinen palvelija mutten voisi ajatellakaan niiden kiusaamista studiokuvilla. Kissani ei ole näyttelyesineitä eikä olisi koiranikaan jos sellainen olisi. Mun mielestä koira sormuksen kantajana, häihin kutsujana yms on ihan oikeasti naurettavaa. Enkä häävieraana voisi olla ajattelematta, että koiraparka ja onpa typerät omistajat.

Kuule ei se ole aivan sama mikäli on vähän kiinnostunut puvun alkuperästä. Tuotteen eettisyydestä ja alkuperästä kiinnostunut ihminen varmasti saa sellaisen tuotteen kuin haluan. Nykyään kun kankaitakin saa Reilun Kaupan tuotteina (työolot ja palkat paremmat) sekä myös luomuna. Jos se tuleekin Kiinasta, niin kankaan tekijät voivat olla aivan eri oloissa riippuen paikasta. Jos ei yhtään kiinnosta, saattaa jopa tukeakin "orjatyövoimaa". Moni kiinakopioita puolustava ihminen haluaa näemmä sulkea silmänsä todellisilta ongelmilta saadakseen sen unelmiensa puvun mahdollisimman halpaan hintaan. Mikäli haluaa päästä halvemmalla, suosittelen käytetyn puvun ostamista joka antaa puvulle sentään toisen käyttökerran ja on ekologista. Jos joku haluaa tukea lapsityövoimaa niin osen kun, mutta turha alkaa puhumaan suut ja silmät täyteen pashaa niille jotka oikeasti vähän välittävät vaatteidensa (huom. kaikkien) alkuperästä. Asialle kun voi tehdä jotain. Onhan se tekopyhää puhua vain hääpuvun eettisyydestä, jos ei normaalin vaatetuksensa alkuperästä ole kiinnostunut, mutta tämän foorumin pääasiallinen keskustelunaihe onkin "häät".

Anna ääneni Helsingin kauneimmalle, eli Uspenskin katedraalille Siellä haluaisin eniten tulla vihityksi.

Oi, totta totta Onnistuin kokonaan ignoraamaan, että mistä päin haettu henkilö on Ainakin Helsinkiläisille voin sitten suositella Isä Heikki Huttusta. Itse saatan häntä pyytää minut ja mieheni vihkimään ellei isän isäni siihen silloin kykene. Se on tietysti aivan ehdotonta, jos pappani voisi meidät vihkiä kuten on vihkinyt kaikki lapsensa ja lapsenlapsensa.

Meidän lähisuvussa on kolme samannimistä henkilöä ja sukunimi on siis harvinainen (n. 80 ihmistä) Oma äitini, sedän vaimo ja sedän ex-vaimo (miten onnistuikin löytämään samannimisen uuden heilan!). Eli älä sellaisia mietiä ja toisekseen, kyseessähän on miehesi ex.

^ Kyllä Isä Heikillä on parta! Mä ainakin tykkään i Heikistä, hän on ollut rippipappini sekä myös haudannut isän äitini. Kaikkina kertoina hän on ollut todella miellyttävä ja elämänviisas mies, mutta myös humoristinen. I Markkua en ole tavannut. Tässä kuva: Kuva täältä

Itse olen miettinyt, että opiskelujeni ja tulevan ammattini takia voisi olla aika hienoa astella vihille paljain jaloin

^ Mun mielestä mies ei ole sinkku mikäli seurustellaan/ollaan kihloissa ennen naimisiin menoa, jolloin "viimeinen sinkkuilta" on ihan paskapuhetta. Tuolla tavoin ajatteleva voi myös silloin hyväksyä senkin, että polttareissa saa tehdä ihan mitä tahansa (esim. pettää). Mä ainakin katson, että polttareissa tehdään sellaisia asioita jotka voisi tehdä milloin tahansa muutenkin seurustelun aikana. Meillä ei ainakaan harrasteta strippiesityksiä ja sylitansseja, enkä tykkää jos sellaisia miehen polttareissa olis. Tämä nyt vaan on mun mielipide. Ei polttarit saa olla mikään oikeutus. Joskus muinaisina aikoina ehkä kun kihloihin mentiin niin ettei tavattu ehkä kun kerran niin naimisiin mennessä vasta sen kyseisen henkilön kanssa slettiin viettämään yhteistä elämää.

Mä tykkäsin kanssa ja siellä tulikin vietettyä tuplasti enemmän aikaan kuin tuolla häämessupuolella.

No eipä ollut mitään kiintoisaa siellä tarjolla, petyin. En tiedä mitä odotin, mutta ei tuolta jäänyt käteen yhtään mitään. Sormuksia yritin katsella, melkein kuitenkin aina oli niin paljon ruuhkaa edessä ettei viitsinyt roikkua paria minuuttia kauempaa. Yhdellä kojulla sovittelin muutamia sormuksia ja antoi vähän suuntaa millaisen haluan. Muutoin.. Plääh. Ei syntynyt edes mitään ideoita koristeluista sun muista pikku tilpehööreistä. Onneksi oli messuilla muutakin katseltavaa kuin hääaiheiset jutut.

Ehdottomasti pitää muistaa jalkojen rasvaus joka päivä ja riittävän rasvaisella rasvalla. Kantapään halkeamiin on hyvä käyttää myös kantasuojaa etenkin öisin joka lisää rasvan vaikutusta. Jos halkeamat on pahoja (ne voivat olla aina verinahkaan saakka) olisi syytä jalkaterapeutilla ettei mene pahemmiksi. Usein halkeamat johtuvat vääränlaisesta omahoidosta. Täällä mainittu raspaus on yksi pahin niistä!! Eli ehdottomasti raspit roskikseen Ne aiheuttavat mekaanista kuormitusta jalalle ja saattavat pahentaa halkeamia entisestään. Ihmiset pilaavat niillä jalkansa muutenkin, sillä hankaus aiheuttaa sen, että iho tuottaa enemmän ja enemmän uusia soluja. Tästä seuraa siis kahta pahemmat kovettumat. Vielä nykyäänkin jalkahoitajat raspaavat asiakkaiden jalkoja vaikka on jo aikaa sitten todettu, ettei se ole hyväksi. Aloittajalle suosittelen siis tehokasta rasvausta ja mahdollisesti kantakuppeja. Jos vaiva ei parane niin jalkaterapeutille . Lisäys: Halkeilevat kantapäät voivat johtua myös liian pienistä kengistä. Elikkä kantapään reunat puristuvat sille varatun tilan yli. Etenkin kesäisin kun käytetään kapeita korkkareita etc. Vaihto isompiin kenkiin auttaa myös monessa muussakin asiassa. Enkä todellakaan valehtele, sillä suurin osa ihmisistä käyttää jalan anatomialle sopimattomia ja liian pieniä kenkiä.

Pesetin juuri kokopitkän iltapuvun täällä suositellussa Washingmanissa. Puvun päälle oli kaveri onnistunut loiskauttamaan aimo määrän lonkeroa . Sain tänään takas ja on muuten puhdas!! Oli myös ystävällistä palvelua. Uskomattominta tässä hommassa oli, että pesetys maksoi oikeasti vain 29.05€!!! Niin ja jätin puvun keskiviikkona pesuun ja oli tänään pestynä. Eli hurjat kaksi päivää

Jotain tuommoista olin itsekin ajatellut aiemmin. Nyt kuitenkin loppujen lopuksi on alkanut hirvittämään tuo summa ja voi olla, että yritän löytää mieleiseni esimerkiksi käytettynä. Haluan kuitenkin juuri sen täydellisen puvun jossa tunnen oloni kauneimmaksi, joten jos ei löydy hyvää käytettynä niin siinä tapauksessa maksan mielelläni 1000 euroa puvusta. Mun mielestä puvun ei tarvitse olla uusi jos se on kuitenkin se oikea

Itselläni on kuukauden verran käytettävät piilolinssit (saisi nukkua ne päässä jos haluaisi) ja käytänkin niitä lähes aina. Elikkä piilolinsseillä varmasti tulen vihityksi, hyvin harva edes tajusi nykyisessä opiskelupaikassa että mulla on piilarit ennen kuin pari päivää sitten pamahdin silmälasit päässä koululle . Öitä en todellakaan nukkuisi piilarit päässä, pari kertaa olen päiväunet vahingossa ne päässä nukkunut ja oli ihan hirveää herätä. Mutta ainakin yksi kavereistani käyttää noita vanhemmissa viesteissä mainittuja kahden viikon linssejä ja on parikin yötä putkeen nukkunut ne päässä. Jos joku ei ole koskaan käyttänyt piilareita tai tosi harvoin, niin en suosittele hääpäivänä. Niiden kanssa harjoittelu voi viedä pitkän aikaa ja pahimmillaan tökätä silmänsä verestäväksi Mulla ainakin hajataiton korjaavat piilarit, miksi et hankkisi sellaisia? Nykyään on paljon uusia ja parempia piilolinssejä jotka tuntuvat silmässäkin mukavammille. Itse tykkään enemmän piilareissa tehdystä hajataiton korjauksesta kuin mitä uusissa laseissa on.. Näkee paljon paremmin vaikka korjaus on sama kummassakin. Vaikuttaa varmaan juuri se, että piilarit on silmässä kiinni ja siksi myös näkee ns. "oikeammin".

Mä olen pohtinut tätä jo jonkinaikaa, että miten saan rintani taltutettua hääpuvun sisään. Nyt vielä ensi viikolla olisi juhlat joihin pitäisi kiskoa iltapuku päälle. Ongelma on siis pieni vyötärönympärys ja siihen nähden isot rinnat, elikkä 65F. Vastaavaa kokoa ilman olkaimia löytyi ainoastaan Changelta, mutta olivat kaikkea muuta kuin hyvät. Valuivat ja puristivat, eli malli oli huono.. Ilman rintaliivejä taas tuntuu inhottavalta pitää pukua jossa ei ole niin hyvää tukea kuin esim. korsettimallisissa hääpuvuissa. Un. Bra. liivejä ei kokoiselleni ole tarjolla.. Olisiko vinkkejä? Ja miten täällä puhuttu teippaus käytännössä menee? En ihan ymmärtänyt viesteissä mitä se käytännössä sitten onkaan.

Me annettiin 50€/2 ihmistä ja n. 10€ pieni lahja kun en tykännyt pelkkää kuorta viedä. Kaveri oli kuitenkin vähän kuin sellainen hyvänpäivän tuttu ja häät todella halvalla järjestetyt (omat sapuskat kakkukahvityyliin), että sinänsä vähän harmittaa että niinkin paljon annoin. Jälkeenpäin kun sain kyseiseltä ihmiseltä ihan avoimesti mulle kerrottuna, että ärsyttää kun saivat niin vähän rahaa. Ettei sillä saanut edes hääkustannuksia maksettua?!? Siis anteeksi, mutta mun mielestä vieraiden ei ole tarkoitus maksaa kenenkään häitä! Parhaimmille ystävilleni voisin antaa ihan itseltäni sen 50€, vaikka opiskelija olenkin. Mun mielestä 20 euroa on liian vähän ja todella törkeää vielä jos sen antaa kahdelta ihmiseltä! Kyllähän nyt synttärit ja häät ovat pikkuisen eri asia. Synttäreillä ei panosteta tarjoiluihin yms. Asia loppujen lopuksi riippuu paljon tilanteesta. En veisi kakkukahvihäihin enää noin paljon rahaa, saatika ei niin hyvälle kaverille. Isoihin juhliin ja hyvälle kaverilleni voisin viedä esimerkiksi näin: Itseltäni 50€ ja aveciltani joka ei ole niin hyvä ystävä morsiamen/sulhasen kanssa niin 25€ eli yhteensä 75€

Tämä on meilläkin ongelma. Naimisiin mennessämme olemme seurustelleet 7 vuotta ja asuneet yhdessä 5 vuotta. Kämppä on pieni emmekä todellakaan halua kammottavia sukulaisten mielestä "kivoja posliineja". Lahjalistaa en ajatellut laittaa. Sen sijaan ajattelin toiveen muotoilla näistä sanoista: - Ei kovia eikä pehmeitä paketteja - Ei materiaa - Kokemuksia joita muistella Jos nyt joku välttämättä päättää tuosta loukkaantua ja haluaa roinaa nurkkiimme lisätä, laitamme luultavasti äidin tai kaason puh.numeron jotta voivat heiltä kysyä mitä me mahdollisesti tarvitsisimme. Mietin sitten sitä, että laittaako tilinumeron vai luottaako vieraiden&ulkopuolisten rehellisyyteen juhlapaikalla ettei rahakuorille käy kato?

Miehen sukunimi.

Mun mielestä harvinaisuus ei ole tärkeää, mutta ehkä omalla tavallaan erikoisuus on. Mulla sattuu olemaan yksi yleisimmistä nimissä tässä ikäluokassa ja olis melkoisen hirveää olla joku Jenni Virtanen tai Jenni Järvinen . Nykyinen sukunimeni (alle 80) on senkin vuoksi tärkeä osa identiteettiäni, että se on ainoa asia joka erottaa mut Jennien massasta. En siis vaihtaisi pois, mutta kun miehellä sattuu olemaan vieläkin harvinaisempi (alle 40) sukunimi niin olen jo päättänyt vaihtaa. Eipä tule toista samannimistä vastaan. Mullahan ei ole edes toista nimeä, joten sukunimellä on yllättävän tärkeä merkitys

Kyllä tietää ja varmaan salaa mulle naureskeleekin, kun näin aikaisessa vaiheessa jo hermoilen häistä

Mun mielestä kuvaa on aivan liikaa käsitelty. Sellainen häätunnelma jää vähän valjuksi vaikka kuva hauska onkin.