Phantogrator

Mä en ymmärrä miksi ihmiset odottavat älyttömiä tunteenpurkauksia ja että suorastaan ratketaan onnesta hääuutisien takia? Ihan totta, yleensä kihlaus kuitenkin merkitsee sitä naimisiin menoa niin onko se joku yllätys sitten kun ilmoitetaan naimisiin menosta? Vanhemmat voivat kokea häät myös velvollisuutena- meilläkin oma äitini pitää kiinni perinteestä että morsiamen vanhemmat auttaa hääkustannuksissa. Itse koen ettei kenenkään tarvitse itkeä ilosta hääuutisten takia, tiedän että liittomme hyväksytään muutenkin. Kihlaus otettiin vastaan kyllä ilolla ja nyt hääuutiset järkeilyllä tyyliin "no mitäs ootte ajatellut?". Onhan se nyt itsestäänselvyys, että naimisiin mennään.

Mulle kyllä välittyisi köyhä tunnelma kertisastioista jos sellaisia häissä olisi. Puutarhajuhlat ovat ehkä ainoa jonne ne sopisi, mutta siltikin olisi aika ankeat. Käytännöllisyyden kannalta myös epämukavat, kun saisi koko ajan olla pelkäämässä ruoan tippumista lautaselta hakiessa lisää. Lautasten pitäisi olla sitten ainakin paksummat ja jos on teemaväri, niin värilliset saisivat lautaset näyttämään edes hieman siistimmiltä. Toivottavasti kukaan ei ajatellut tarjota viiniä pahvimukista Suosin muutenkin kestävämpiä astioita ekologisuuden kannalta, hirveä määrä jätettä syntyy noista kertisastioista

Voi olla, että minä astelen alttarille paljasjaloin . Häiden kanssa samana vuonna valmistun jalkaterapeutiksi.

Suosittelen Vivianaa käymään ihan optikon pakeilla, niin saa varmemmin oikeanlaiset linssit . He antavat myös sovitukseen linssejä jolloin voi sitten itse päättää onko ne hyvät ja tilataanko vai haluatko kokeilla toista merkkiä. Näin olen itse toiminut, kun ostan piilarit Silmäasemalta ja uskon että näin toimitaan muuallakin. Jos tarvitset miinusmerkkiset ja vielä tooriset kuten mulla, niin on sen verran kalliimmat ettei huonoja kannata ostaa netistä saa tietysti halvemmalla sitten myöhemmin kun on piilariresepti ja jos innostuu käyttämään muutenkin piilareita.

Joudun olemaan samaa mieltä kahden edellisen kanssa, lemmikit eivät kuulu juhliin etenkään isoihin häihin. Pienet perhejuhlat kotona nyt ovat eri juttu. Silti, juhlissa voi olla tosiaan a) allergisia (ihan oikeasti, jotkut eivät voi olla samassa tilassa eläinten kanssa) inhota eläimiä. Mun mielestä lemmikkien läsnäolo on täysin tarpeeton juhlissa, oli se sitten kuinka rakas tahansa. Lemmikki ei ymmärrä sitä supererityisenä päivänä, saattaa pikemminkin ahdistua väenpaljoutta sekä myöhemmin alkoholillisissa bileissä pelätä juopunutta juhlakansaa. Jos kerran vieraat eivät ole millään tavalla tärkeitä ja heidän toiveita tai mahdollisia allergioita oteta huomioon, niin tarvitseeko kutsua? Joku voi hyvinkin pahoittaa mielensä ja kokea olonsa ahdistavaksi häissä jos ei pidä eläimistä. Naimisiin mennään kahdestaan ja ne perhepotretit lemmikeineen on mahdollista ottaa muussa tilaisuudessa. Itse olen eläinrakas ja olen kahden rakkaan kissakkeen onnellinen palvelija mutten voisi ajatellakaan niiden kiusaamista studiokuvilla. Kissani ei ole näyttelyesineitä eikä olisi koiranikaan jos sellainen olisi. Mun mielestä koira sormuksen kantajana, häihin kutsujana yms on ihan oikeasti naurettavaa. Enkä häävieraana voisi olla ajattelematta, että koiraparka ja onpa typerät omistajat.

Kuule ei se ole aivan sama mikäli on vähän kiinnostunut puvun alkuperästä. Tuotteen eettisyydestä ja alkuperästä kiinnostunut ihminen varmasti saa sellaisen tuotteen kuin haluan. Nykyään kun kankaitakin saa Reilun Kaupan tuotteina (työolot ja palkat paremmat) sekä myös luomuna. Jos se tuleekin Kiinasta, niin kankaan tekijät voivat olla aivan eri oloissa riippuen paikasta. Jos ei yhtään kiinnosta, saattaa jopa tukeakin "orjatyövoimaa". Moni kiinakopioita puolustava ihminen haluaa näemmä sulkea silmänsä todellisilta ongelmilta saadakseen sen unelmiensa puvun mahdollisimman halpaan hintaan. Mikäli haluaa päästä halvemmalla, suosittelen käytetyn puvun ostamista joka antaa puvulle sentään toisen käyttökerran ja on ekologista. Jos joku haluaa tukea lapsityövoimaa niin osen kun, mutta turha alkaa puhumaan suut ja silmät täyteen pashaa niille jotka oikeasti vähän välittävät vaatteidensa (huom. kaikkien) alkuperästä. Asialle kun voi tehdä jotain. Onhan se tekopyhää puhua vain hääpuvun eettisyydestä, jos ei normaalin vaatetuksensa alkuperästä ole kiinnostunut, mutta tämän foorumin pääasiallinen keskustelunaihe onkin "häät".

Anna ääneni Helsingin kauneimmalle, eli Uspenskin katedraalille Siellä haluaisin eniten tulla vihityksi.

Oi, totta totta Onnistuin kokonaan ignoraamaan, että mistä päin haettu henkilö on Ainakin Helsinkiläisille voin sitten suositella Isä Heikki Huttusta. Itse saatan häntä pyytää minut ja mieheni vihkimään ellei isän isäni siihen silloin kykene. Se on tietysti aivan ehdotonta, jos pappani voisi meidät vihkiä kuten on vihkinyt kaikki lapsensa ja lapsenlapsensa.

Meidän lähisuvussa on kolme samannimistä henkilöä ja sukunimi on siis harvinainen (n. 80 ihmistä) Oma äitini, sedän vaimo ja sedän ex-vaimo (miten onnistuikin löytämään samannimisen uuden heilan!). Eli älä sellaisia mietiä ja toisekseen, kyseessähän on miehesi ex.

^ Kyllä Isä Heikillä on parta! Mä ainakin tykkään i Heikistä, hän on ollut rippipappini sekä myös haudannut isän äitini. Kaikkina kertoina hän on ollut todella miellyttävä ja elämänviisas mies, mutta myös humoristinen. I Markkua en ole tavannut. Tässä kuva: Kuva täältä

Itse olen miettinyt, että opiskelujeni ja tulevan ammattini takia voisi olla aika hienoa astella vihille paljain jaloin

^ Mun mielestä mies ei ole sinkku mikäli seurustellaan/ollaan kihloissa ennen naimisiin menoa, jolloin "viimeinen sinkkuilta" on ihan paskapuhetta. Tuolla tavoin ajatteleva voi myös silloin hyväksyä senkin, että polttareissa saa tehdä ihan mitä tahansa (esim. pettää). Mä ainakin katson, että polttareissa tehdään sellaisia asioita jotka voisi tehdä milloin tahansa muutenkin seurustelun aikana. Meillä ei ainakaan harrasteta strippiesityksiä ja sylitansseja, enkä tykkää jos sellaisia miehen polttareissa olis. Tämä nyt vaan on mun mielipide. Ei polttarit saa olla mikään oikeutus. Joskus muinaisina aikoina ehkä kun kihloihin mentiin niin ettei tavattu ehkä kun kerran niin naimisiin mennessä vasta sen kyseisen henkilön kanssa slettiin viettämään yhteistä elämää.

Mä tykkäsin kanssa ja siellä tulikin vietettyä tuplasti enemmän aikaan kuin tuolla häämessupuolella.

No eipä ollut mitään kiintoisaa siellä tarjolla, petyin. En tiedä mitä odotin, mutta ei tuolta jäänyt käteen yhtään mitään. Sormuksia yritin katsella, melkein kuitenkin aina oli niin paljon ruuhkaa edessä ettei viitsinyt roikkua paria minuuttia kauempaa. Yhdellä kojulla sovittelin muutamia sormuksia ja antoi vähän suuntaa millaisen haluan. Muutoin.. Plääh. Ei syntynyt edes mitään ideoita koristeluista sun muista pikku tilpehööreistä. Onneksi oli messuilla muutakin katseltavaa kuin hääaiheiset jutut.

Ehdottomasti pitää muistaa jalkojen rasvaus joka päivä ja riittävän rasvaisella rasvalla. Kantapään halkeamiin on hyvä käyttää myös kantasuojaa etenkin öisin joka lisää rasvan vaikutusta. Jos halkeamat on pahoja (ne voivat olla aina verinahkaan saakka) olisi syytä jalkaterapeutilla ettei mene pahemmiksi. Usein halkeamat johtuvat vääränlaisesta omahoidosta. Täällä mainittu raspaus on yksi pahin niistä!! Eli ehdottomasti raspit roskikseen Ne aiheuttavat mekaanista kuormitusta jalalle ja saattavat pahentaa halkeamia entisestään. Ihmiset pilaavat niillä jalkansa muutenkin, sillä hankaus aiheuttaa sen, että iho tuottaa enemmän ja enemmän uusia soluja. Tästä seuraa siis kahta pahemmat kovettumat. Vielä nykyäänkin jalkahoitajat raspaavat asiakkaiden jalkoja vaikka on jo aikaa sitten todettu, ettei se ole hyväksi. Aloittajalle suosittelen siis tehokasta rasvausta ja mahdollisesti kantakuppeja. Jos vaiva ei parane niin jalkaterapeutille . Lisäys: Halkeilevat kantapäät voivat johtua myös liian pienistä kengistä. Elikkä kantapään reunat puristuvat sille varatun tilan yli. Etenkin kesäisin kun käytetään kapeita korkkareita etc. Vaihto isompiin kenkiin auttaa myös monessa muussakin asiassa. Enkä todellakaan valehtele, sillä suurin osa ihmisistä käyttää jalan anatomialle sopimattomia ja liian pieniä kenkiä.