Afrodita

Itselläni on sekaiho ja olen miettinyt jo valmiiksi perusteellista ihonhoitokuuria paria kuukautta ennen häitä. Tällähetkellä hoidan toki säännöllisesti ihoani tekemällä 1-2 kertaa viikossa kuorinnan, 1 kertaa puhdistavan naamion ja tietysti pesen kasvon huolellisesti aamuin illoin sekaihon tuotteilla ja laitan sekaiholle sopivaa kosteusvoidetta ja ikääni sopivaa silmäympärysvoidetta. Kuukautiskierron mukaan noin viikko ennen minulle puhkeaa ns. "hormoninäppylöitä" kaulan ja leuan alueelle ja omien laskelmien mukaan häät ehkä ehtivät olla ennen tätä joka kuukautista riesaviikkoa. Söin ennen E-pillereitä ja ne poistivat minulta nuo hormonikierron aiheuttamat näppylät, jotka häviävät sitten kuukautisten jälkeen. Pillerit jouduin kuitenkin lopettamaan koska pelkään niiden sivuvaikutuksia. Noin viikkoa ennen häitä aion käydä ultraääni ihonpuhdistuksessa, joka kirkastaa ihon väriä ja saa sen näyttämään "valoisammalta". Jonkinlaista rauhoittavaa naamiota ajattelin myös hankkia punoituksen varalta (talvihäät), jonka voisin laittaa joko häitä edellisenä iltana tai aamulla.

Oon miettinyt kans tätä. Luulen, että siinä THE puvussa tulee sellainen todella makea ja onnellinen fiilis. Siinä THE puvussa ei vain näytä hyvältä vaan se myös tuntuu hyvältä. THE puvussa on jotakin omaa persoonallisuutta mukana ja siinä näyttää itseltään

Elena Wauh! Täytyypä kyllä sanoa, että todella upeat ja omaperäiset.

Omat suunnitelmat ovat edenneet ihan hyvin. Joidenkin asioiden kohdalla tuntuu siltä, että vain jankkaan paikallani enkä saa mitään aikaiseksi ...mutta tärkeimmät on tehty eli: -kirkko varattu -juhlapaikka varattu -kaaso ja bestman pyydetty -teemaväri päätetty -morsiamen hääpuvun teema päätetty -kortti suunniteltu -häävalssi valittu -ohjelma-runko tehty -kampaaja varattu ja sitten mitä ei ole tehty: -menuun muutokset -kuljetukset hääpäivänä -hääkukat -valokuva -hotelli varaamatta ja häihin on vielä nelisen kuukautta aikaa...

Olen tehnyt varauksen kampaajalle 5 kk etukäteen ja hän otti varauksen jo vastaan . Kampaus on minulle ehkä juhlamenun onnistumistakin tärkeämpi joten halusin olla hyvissäajoin liikkeellä, että saan ajan sieltä mistä haluankin.

edit: olinkin vastannut tähän jo

Tämä on mielestäni akkamainen asia, sillä miehet luultavasti eivät loukkaantuisi jos saisivat osallistua vain polttareihin. Luultavasti olisivat vain tyytyväisiä kun ei tarvitse rueta hankkimaan pukua . Minusta vähän tuntuu, että naiset loukkaantuvat olipa niin taikka näin. Jos ei tule kutsua polttareihin niin siitäkin joku saattaa takuulla ottaa nokkiinsa. Itselläni on sellainen tilanne, että mietin ketä voisin polttareihin kutsua kun kaikille en sitä kutsua itse häihin voi kuitenkaan budjetillisista syistä lähettää. Pienempi paha koituu luultavasti siitä, että ei tule kutsua polttareihinkaan. Todella vaikea kysymys...

Minusta tuo maksupolitiikka riippuu vähän aina tilanteesta. Itselleni ehdotettiin nuoria serkkujani morsiustytöiksi ja heidän äitinsä myös aikoi maksaa itse puvut.

Itseäni jännitti hieman vanhempien reaktio vaikka olenkin jo kolmikymppinen eikä tämän ikäisen ihmisen enää tarvitsisi niin välittää muiden ihmisten reaktioista tärkeissä päätöksisissään, mutta oli se vian silti niin iso asia että suhtautuminen arvelutti. Omat vanhempani ottivat asian hyvin ja äitini on ollut innoissaan mukana suunnittelemassa häitä. Sulho kertoi omille vanhemmilleen asian puhelimitse joten en kuullut miten siellä päässä reagoitiin, mutta ilmeisesti ihan hyvin kuitenkin. Myöhemmin Anoppi heitti pienen mustasukkaisen naljautuksen minulle asiaan liittyen, josta jäi vähän sellainen fiilis että onkohan hän sittenkään hyväksynyt asiaa täysin vai miksi piti mennä sillä tavalla sanomaan. Huono huumorintaju voi olla myös selityksenä...

Yritän selvitä mahdollisimman pienellä pudjetilla. Noin 25 kpl kutsukortteja täytyy tehdä ja yksistään postimaksuihinkin menee jo tarpeeksi. Suuniteltiin kaason kanssa tehdä ne ihan vaan tietokoneella ja siihen sitten jotain pientä koristetta. Eli noin 40-50 e ois pudjetti ja seki tuntuu paljolta...

Jos tuleva aviopari toivoo häihinsä vierailta tietynlaista pukeutumista on minusta hyvä laittaa pukeutumiskoodi kutsuun. Kerronpa esimerkin elävästä elämästä miksi olen tätä mieltä....nimittäin minulle kävi pari vuotta sitten kesähäissä ikävästi kun saavuin hääpaikalle huomasin yllätyksekseni Morsiamen suvun naisten pukeutuneen juhlaan farkkuihin tms. ns tavallisiin vaatteisiin. Onneksi sentään osa muista morsiamen ystävistä oli pukeutunut kesäiseen mekkoon ja laittanut hiukset sievästi. Itse tunsin olevani ylipukeutunut kun minulla oli siisti, yksinkertainen tyylikäs coctail-tyylinen mekko ja hiukset kauniisti laitettu sekä meikannutkin olin, mutten mitään sotamaalausta. Ikävän kommentin sain sitten "puuterointi tilassa" morsmaikun äidiltä ohi pyyhältäessään kun tämä sanoi minulle että "kyllä morsiammen mekko oli tänään kaikista kaunein " . Siinä vaiheessa tajusin, että olin heidän tyyliinsä liian kaunis. Jos olisin tiennyt, olisin tullut farkuissa tai jossakin tavallisemmassa asustuksessa, muttakun yleinen käsitykseni on se, että häihin pukeudutaan juhlavasti enkä itse tuntisi oloani uhatuksi jos naispuoliset vieraat olisivat laittautuneet kauniiksi. Jos itsestä kuitenkin tuntuu siltä, että toivoo vieraiden pukeutuvan hillitysti niin asiasta kannattaa mainita vieraille, sillä kukaan ei ole ajatusten lukija. Juhliin on yleensä vaikea pukeutua jos ei tunne suvun tyyliä pukeutua isompiin juhliin. Sekään ei ole mukavaa jos "alipukeutuu" ja muut ovat kovin hienona. Itse aion jonkinlaisen pukeutumiskoodin laittaa. Se miten ja missä muodossa sen kutsussa voisi ilmaista on vielä mietinnän alla.

Osaisiko kukaan tehdä tuon lappilaisittain h-:n päältä ?

Häämme ovat 2010 maaliskuussa <3 Valitsimme talvihäät, koska halusimme jotakin erityistä ja erilaista. Vietämme lappi-häät upeassa runsaslumisessa paikassa, jossa olemme käyneet usein laskettelemassa. Lappi/lumi/talvi teema myös sen vuoksi, että mieheni on lapista kotoisin ja itsekkin olen asunut Rovaniemellä ja lapissa paljon matkaillut. Rakastamme molemmat lappia, joten häiden järjestäminen kaupungissa tökki jo alusta asti emmekä löytäneet tarpeeksi tunnelmallista paikkaa talvihäiden viettopaikaksi kotipaikaltamme meidän makuumme. Paikka on sen verran pohjoisessa, että ei tarvitse pelätä lumen sulamista ja koska ajankohta on maaliskuunalussa, olisi erittäin epätodennäköistä että lumi ehtisi sulaa pois. Lisäksi pohjoiseen tulee pimeä jo melko aikaisin joten saamme nauttia ulkotulista ja kynttilänvalosta tunnelmallisessa lappilaistyylisessa juhlapaikassa. Ainut pelko minulla on, että miten tarkenen kirkossa

Tavallaan sovimme kihlauksesta yhdessä ensin ja sitten mies "kosi". Minusta oli hyvä että se meni juuri näin, eli yhteisestä sopimuksesta ja molempien halusta. Jos joku olisi minua yhtäkkiä kosinut ilman että asiasta oltaisiin yhtään kekusteltu olisin luultavasti säikähtänyt pahemman kerran.

Itse annoin 25e, minusta se oli sopiva summa rahaa kaverilta. Lähisukulaisilta kuten kummeilta ja omilta vanhemmilta voi mielestäni odottaa hieman enemmän, mutta ysviä on mielestäni sopimatonta rahastaa sadoilla euroilla. Olisin itsekin erittäin kiitollinen jo 25e:sta enkä todellakaan odottaisi enemempää.

Maksamme porukalla häät yhdessä omien vanhempieni ja appivanhempien kanssa ja itse osallistumme myös. Häitä olisi pitänyt siirtää varmaan vuodella jos itse olisimme kaiken joutuneet kustantamaan sillä halusimme kuitenkin juhlavat häät emmekä vain pientä kahvittelua.

Toiset on rauhallisempia kuin toiset. Pääasiallisesti itse ajattelen niin että polttareihin kuuluu kohtuullinen morsiamen nolaaminen...se vain yksinkertaisesti kuuluu asiaan. Pitäähän vieraiden saada vastinetta polttareihin uhraamilleen rahoille, mutta onpa minullakin muutama ehdoton ei. Eli asiat jotka ahdistavat liikaa: -ei benji- tai laskuvarjohyppyä tai vastaavia korkeanpaikan juttuja. -ei helikopterilentämistä tai hornetlentämistä ... -ei örvelökännäämistä

Minun mielestäni se asia voi olla joidenkin kohdalla juuri noin riippumatta sukupuolesta. Tiedän myös miehiä, jotka ovat kuvitelleet pelastavansa suhteen kosinnalla eli he ovat käyttäytyneet "epätoivoisesti"? Mutta ennenkaikkea nostan hattua naisille jotka uskaltavat kosia. Se nimenomaan nostaa kosinnan arvoa ja naisen arvoa, sillä hän uskaltaa laittaa oman itsensä alttiiksi myös kieltävälle vastaukselle, jota miehet joutuvat vastaanottamaan jatkuvasti. Jos nainen uskaltaa kosia, se kertoo minusta hyvästä itsetunnosta ja rohkeudesta, ei epätoivosta ja säälittävyydestä. Jos taas odottaa miehen tekevän kaiken, se on minusta tuota mainitsemaasi "säälittävyyttä". Siinä toinen vain odottaa saavansa kaiken tekemättä itse mitään ja se on sitten kai sitä itsekkyyttäkin? Siis viittaan tuohon aloitukseen, jossa puhuttiin siitä että nainen ei saisi edes vihjailla avioliitosta, mikä sekin tuntuu ajatuksena todella huvittavalta etteivät aikuiset ihmiset voisi puhua rehellisesti toiveistaan ja odotuksistaan tulevaisuuden suhteen.

Tuo mateleminen tuli mieleeni tuosta aikaisemmasta kommentistasi, että "Mummuni aina sanoi että elä ota miestä joka ei rakasta sinua enemmän kuin mitä sinä rakastat häntä. " Siitä tuli vähän sellainen outo fiilis. Kai se on tarkoitus että molemmat rakastavat yhtäpaljon ? Myönnän kyllä toki että naiselle on epäedullista olla miehen kanssa joka rakastaa tätä vähemmän kuten kelle tahansa on epäedullista olla parisuhteessa jossa toinen rakastaa vähemmän. Sain tuosta sun aikaisemmasta viestistä vähän erilaisen kuvan vaan siis sellaisen, että jos nainen kosii niin silloin suhteesta puuttuisi nuo tekijät joista puhuit kuten sitoumus jne. Onhan se ihanaa jos tulee kosituksi erittäin romanttisella tavalla ja meidänkin tapauksessa mies kuitenkin kosi omalla tavallaan sen jälkeen kun avioliitosta oli useaan otteeseen keskusteltu, mutta olisin voinut itsekkin varsinaisen kosinnan tehdä varsinkin kun olimme jo aikaisemmin tunnustaneet toisilemme, että molemmat tuntevat toisen olevan sen oikean jonka kanssa haluaa elää loppuelämänsä.

Ei näe , mutta ennen kirkkoa on pakko nähdä koska menemme kuvaan.

Ostin erään Diorin luomivärin häämeikkiä varten. Samalla reissulla katselin myös tiaraa, mutta en löytänyt vielä mieleistä.

Tää vois olla ihan hyvä vaihtoehto harkita meille koska olemme kutsuneet häihin niukasti ystäviä. Tuntuu hassulta pitää polttareita vain muutamille...tai sitten voisi pitää polttarit jotenkin siten, että alkuillasta ollaan omissa porukoissa ja sitten porukat yhdistyy.

Parisuhde voi olla elämänmittainen realismiin perustuva sitoumus riippumatta siitä kumpi kosii, joten en oikein ymmärrä näitä perusrteluja sille miksi vain miehen pitäisi kosia. Parisuhde on aina osapuoltensa näköinen ja elämä opettaa yleensäkin tekemään suuret ratkaisut yhdessä. Itselleni ei tulisi mieleenkään mennä kihloihin jos asiasta ja avioliitosta ei oltaisi keskusteltu etukäteen. Avioliitto on todellakin isompi asia kuin pelkkä romanttinen kosinta. Itselläni on ehkä niin hyvä itsetunto että kestän sen ajatuksen, että miehen ei tarvitse edessäni madella vaan toimimme kuten aikuiset järkevät ihmiset molempien parhaaksi. Pidän itseäni muutenkin järki-ihmisenä ja perustan elämäni mielummin realiteeteille kuin prinsessa-saduille. Aivan samaa tuo minunkin kohdallani tarkoittaa: elämänmittaista sitoumusta, perheen alkua, meidän kahden juttua...niistä asioista ollaan keskusteltu, ne ovat niitä asioita joita molemmat haluavat ja siksi olemme menossa naimisiin ja siksi siitä on yhdessä päätetty.

Minusta on vanhanaikaista ajatella siten, että vain mies saisi kosia tai että naisen pitäisi olla mahdollisimman "vaikeasti tavoitettava". Sillätavalla voi aiheuttaa itselleen sen että päätyy yksiiin pelimiesten kanssa sillä hehän ovat juuri niitä jotka jaksavat naisille leperellä. Minusta avioliitosta on hyvä keskustella ja sopia yhdessä. Sillä miten kosinta tapahtuu ei mielestäni ole mitään väliä. Jos molemmat haluavat naimisiin ja toivovat avioliittoa niin kosinnan voi oikeastaan ajatella olevan yhteinen asia.

Hääsviitissä olisi kiva jos olisi budjettia mutta taitaa jäädä haaveeksi eli ihan tavalliseen hotellihuoneeseen on tyydyttävä, mutta parempi sekin kuin ei mitään.