johku_

hiiop! nostetaanpas. eli lisää kokemuksia kaipaan! meille tulossa tämä ensi kesänä ja olen ollut tähän asti (sähköposti yhteydenpito, puhelinkeskustelu, biisinäytteet ja biisilista) todella tyytyväinen!! kertokaahan siis te, joilla kyseinen bändi on ollut jotain tarkemmin

meille se ei ole tärkeää. miehellä on tällä hetkellä aika harvinainen sukunimi, mutta vaihdamme sukunimen kokonaan, molemmat siis. otamme suvussa aiemmin esiintyneen nimen jälleen käyttöön, nyt meidän yhteiseksi nimeksi. minusta harvinaisuutta tärkeämpää on se "oma fiilis" siitä nimestä, siis että tykkääkö vaiko eikö tms. muut sellaiset asiat

hiiop! nostetaas tää täältä. lisää kokemuksia kaipailisin, kuvia ja kertomuksia; miten teitte/teette ja miltä näytti! meillä teemaväreinä kullan kanssa valkoinen ja ripaus vaalean punaista

onkos lisää kokemuksia kyseisestä kirkosta? mukava olisi lueskella, on meidän vihkikirkkomme ensi kesänä.

Turku 24.7.2010 ja tuomiokirkko

minä kannattaisin myös sitä että ottaisit toisenkin kaason. silloin pystyt hänen kanssaan touhottamaan iloisesti, ja saat taas energiaa jaksaa toisen kaasosi, hyvän ystäväsi tukena. ei 2 kaasoa ole loukkaus ensimmäiselle kaasolle, selität vain hänelle että näin varmistat sen ettei hänen tarvitse ylikuormittaa itseään yms. ja muille sinun ei tarvitsisi selittään mitään, siis kerran tämä lapsettomuus on salaisuus, koska kaksi kaasoa on täysin normaalia. olet aivan varmasti hyvä ystävä, ymmärrät ja tuet ystävääsi vaikeana aikana, se on hienoa ja kunnioitettavaa, sekä toi ystävän merkki aina ei kuitenkaan voi, eikä tarvitsekkaan jaksaa, se on fakta. muista siis iloita omista häistäsi, sinulla on todellakin siihen oikeus!! voi nimim. vierastus, tuo on kyllä vaikeaakin vaikeampi tilanne. olisiko sitten jonkinlainen mahdollisuus tehdä vaikka niin, että menette naimisiin aiemmin kuin olette nyt ajatelleet, ja hääjuhlan vietätte sitten kun kaasosi on toipunut, taikka jos huonosti käy niin suruaika on ohitse? tai sitten niinkuin brunetti ajatteli, että aikastaisitte häitä kokonaisuudessaan?

meillä oli ollut puhetta asiasta jonkin verran. olin kertonut että kihlat talvella ja häät kesällä ovat aina olleet unelmani. suunnittelimme reissua Rovaniemelle talvilomalle, kun mies kysyi tyyliin "otetaanko sormukset uudeksivuodeksi mukaan" -sitten mentiin ostamaan yhdessä sormukset, ja sormiin ne pujotettiin 1.1.2007 klo.00.00 mutta varsinaista kosintaa ei siis ollut ja osasin odottaakkin sitä, koska puhetta oli ollu kuitenkin paljon. olen aina ajatellut että kosiminen polvillaan on ihanaa ja romanttista ja haluan sellaisen jossain hienossa ruoka- ravintolassa, sormus upotettu jälkiruokaan tms. mutta kun tuon omani löysin, ja asioista alettiin puhua, hän kertoi avoimesti pelkäävänsä sellaista tilannetta. häntä siis ujostuttaisi liikaa jos joutuisi tekemään tuollaisen kosinnan, joko ihmispaljouden keskellä tai muuten en siis halunnut missään tapauksessa "pakottaa" häntä siihen. siksi olemme sopineet yhdessä kihlapäivästä. hääpäivän sulho kyllä päätti ja ehdotti, mutta ilman mitään sen isompaa juttua asiasta haluan kuitenkin ennemmin tuon miehen joka ei halua tehdä sellaista perinteistä kosintaa, kuin jonkun toisen joka sen tekisi onneksi hän kertoi jännityksestään, muuten luulen että olisimme yhä "vain" seurusteleva pariskunta, vaikka molemmat salaa haluaisivat jotain aivan muuta

meille tulee myös erillinen leikkihuone lapsille. sinne sitten videoita, kyniä, paperia, leluja jne. meillä on myös paljon lapsia, reilut 20, joten on kiva että heillekkin on jotain järjestetty. olemme myös miettineet, että pyytäisimme jonkun katsomaan lasten perään ja maksaisimme hänelle tehtävästä -näin vanhemmat voisivat olla rennommin mielin kun tietää että on aikuinen lasten kanssa, mutta se on vielä suunnittelua asteella.

kannanpa nyt minäkin oman mielipiteen tähän ketjuun. en todellakaan menisi ikinä itse alle vuoden seurustelun jälkeen naimisiin. en myöskään alle kahden, ja tuskinpa alle kolmenkaan, en ainakaan osaa kuvitella niin. en sano, että olisin itse miehen kanssa edennyt mitenkään järin hitaasti: muutimme (epävirallisesti) yhteen puolenvuoden seurustelun jälkeen, puolentoista vuoden jälkeen kihlat (joka kyllä oli mielestämme avioliitto lupaus, joten sinänsä vähän ristiriitaista..) ja kahden vuoden jälkeen muutimme virallisesti samankaton alle. kun häät ovat ensi kesänä on meillä seurustelua 5 vuotta takana. olen vain vahvasti sitä mieltä, että ennen kahden vuoden seurustelua (ja siis yhdessä asumista!!) ei vaan voi tuntea toista täysin. ja alkuhuuma on täysin eri kun se mitä suhde on vaikkapa 10v jälkeen. en tietenkään kadu sitä että menimme kihloihin niin pian, kun kerran yhä uskon, että se oikea löytyi, mutta jos ajattelen asiaa järjellä, niin se päätös kyllä tehtiin vielä alkuhuuman lumoissa, ja rehellisesti sanoen en miestäni silloin vielä tuntenut täysin. mutta, onneksi kaikki meni hyvin. ja siis tietenkin vieläkin voi tulla ongelmia, mitä vain voi ilmaantua vaikka 20 vuoden jälkeen, mutta on se minun mielestäni paljon epätodellisempaa silloin kun on tunnettu kauan ja edetty rauhassa. onhan tarinoita että 30 vuoden avioliitto on päättynyt, sekä niitä että kun on tavattu niin on heti kävelty alttarille ja oltu loppuelämä yhdessä, mutta se missä suhteessa ne ovat toisten kanssa on eriasia. niin paljon kun on näitä "vuoden kahden sisällä naimisiin" niin en ainkaan minä ihmettele miksi on jatkuvasti lööpeissä nämä kasvavat avioerotilastot. ja nyt, en todella halua arvostella ketään, en loukata ketään henkilökohtaisesti! jokaisella on oma tilanteensa, tämä on vain minun henkilökohtainen mielipide yleensä asiasta, älkäähän siis ystäväiset loukkaantuko !!

meillä kaikki 5 vanhempaa (omat vanhempani eronneet, molemmilla uusi puoliso muuten äitipuoleni kanssa ole muutakun "moikkaus väleissä") ottivat asian oikein hienosti!! isäni reaktio oli se, jota minä ja myös sulhanen jännitettiin, mutta hän oli oikein positiivinen asiasta. myöhemmin kyllä isäni, hänellä siis on todella pinttynyt tapa AINA olla erimieltä kanssani, ja tehdä selväksi että hän ei kunnioita saati iloitse yhdestäkään päätöksestäni (siksi tämä ensireaktio olikin hämmästyttävä), teki minulle selväksi että vaikka naimisiin meno on ok, niin muut miettimämme ja päättämämme asiat sitten täysin päin hel****ä. hänen mielestään. mutta en jaksa enää välittää, pitäkööt mielipiteensä äitini ja isäpuoleni olivat asiasta ihan innoissaan, kuin myös sulhasen vanhemmat. jokainen heistä, vaikka aikaa on vielä reilusti, ovat olleet jatkuvasti mukana kaikessa: auttaneet ja kyselleet, ihanaa kunnon hössötystä.. ..ja mitäpä minä yhdestä kiukuttelevasta, lapsellisesta ja ilkeästä ihmisestä välittäisin, kun on ympärillä muuten niin ihania ihmisiä

meillä näin: pöydät tulevat kahteen riviin, minä ja sulhanen istutaan kahdestaan omassa pöydässä ja siitä lähtee kaksi riviä, ensimmäiset pöydät ovat 4 henkilön pöytiä sitten muuttuvat 8 henkilön pöydiksi. pöydät ovat viistosti. (onpa tämä selitys nyt vaikeaa ) meitä lähimmäiseksi tulevat vanhemmat, kaasot ja bestman perheineen, sitten sisarukset ja muut läheiset. ja sitten muut sukulaiset satunnaisessa järjestyksessä, sitten ystävät. me emme sekoita morsiamen ja sulhasen sukuja, vaan meille tulee sitten jonkinlainen leikki tms. sitä varten että tutustutaan. omasta mielestämme on kivempi syödä ja istua ensin, ennen kuin tilanne rentoutuu, tuttujen ihmisten kanssa minä olen istumajärjestyksen kannattaja -olin häissä jossa sulhasen vanhemmat joutuivat kauas morsiusparin pöydästä, sillä kaukaisemmat sukulaiset olivat jo vallanneet paikat kun he saapuivat paikalle. istumajärjestyksellä huolehdin siitä ettei näin käy meille/meidän vanhemmille.

kyllä tuo sulho asiasta tietää, hän itse ei kuitenkaan kirjoittele, ei ole "hänen juttu" ei ole sanonut asiasta mitään negatiivista, päinvastoin "hyvä kun hössötät siellä niin voidaan tämän vuoden aikana puhua välillä jostain muustakin kun häistä"

minä kertoisin ihan rehellisesti: olen pahoillani, mutta taloudellisen tilanteen (tai henkilökohtaisen syyn, tai hääbudjetin tms. sana) sekä oman mieltymyksemme vuoksi olemme päättäneet kutsua vain kaikkein lähimmät sukulaiset, joiden kanssa olemme päivittäisessä tekemisissä. mielestäni tuollaisesta ei voi loukkaantua. tai siis no voi ... mutta ei kuuluisi. tsemppiä!

samaten meillä on katseltu ja tullaan varmasti vielä katselemaankin pukujen kuvia netistä/lehdistä, ja pyydän sulhaselta kommenttia. tosin tähän asti hän on sanonut että tietää sen että minkä tahansa puvun valitsenkin se tulee olemaan upea. kun olen kysynyt että millaista pukua hän kuvittelee minun pitävän ylläni, niin hänen kuvaelmansa osuu todella lähelle sitä mitä itse olen halunnut. sulhon mukaan ehdottomasti tärkeintä on että minä viihdyn siinä -ja itse tykkään puvusta. samaten noudatamme tätä toisinpäin, toki kerron mielipiteitäni sulhasen pukuun, mutta tärkeintä on että hän itse tykkää ja viihtyy siinä ollaan oltu sen verran monta vuotta yhdessä, että kyllä minä ainakin osaan jo sanoa että mikä on sulhasen silmään ehdoton "ei ei" -joten en stressaa tätä asiaa lainkaan

kihlausajastamme tulee n.3,5v. "kokonaisseurustelu" aika häiden aikaan on 5v.

meille tulee varmasti myös bestmanille samanvärinen kravatti mitä on kaasojenkin puku, eli kulta/ shampanjan värinen. toinen vaihtoehto olisi meidän toinen teemavärimme: vaaleanpunainen ..mutta, en usko että bestman haluaisi sen väristä ei ole lainkaan hänen tyylistään. sulhaselle sitten tulisi kultainen liivi. mutta se on mietinnässä vasta -ja tämä on vain jonkin lainen "suunnitelma"

minun 2 kaasoani maksavat kampauksen itse. minä annan muutamia ehtoja millainen puku heille tulee ja käymme niitä kaikki yhdessä katsomassa, joten siitä maksan puolet. meikit maksan molemmille kokonaisuudessaan. mielestäni ihan reilu peli?

ehdottomasti noudatamme tätä perinnettä!! eli sulhanen ei näe minua enää sen edellis illan jälkeen jolloin poistun kaasoni luokse. me tehdään niin päin että minä olen poissa kotoa sen vuoksi, että sulhasen ei ilmeisesti tarvitse mennä minnekkään ennen kuin kotoa sitten suoraa vihkimiseen -me hoidamme kukat kaasojen kanssa, ja kuvaus meillä on vihkimisen jälkeen. minä sitten menen tietenkin kampaajalle ja meikkaajallekkin joten minun pitäisi lähteä joka tapauksessa paljon aiemmin kotoa kun sulhon, ja meillä on tuo koira, niin mies koittaa sen viedä sitten mahd. myöhään vielä ulos, jotta pärjää täällä sitten pitkälle iltaan. ja olen itse kampaaja, niin mulla on nyt monen monta kuukautta saada sulholle opetettua miten ne hiukset sitten laitetaan hääpäivänä, ettei tarttis mennä parturiinkaan bestman tulisi sitten tietenkin meille yöksi sulhasen kanssa. minusta se on ihana perinne ettei nähdä sinä päivänä ennen kirkkoa myöskään pukuani tai mitään siihen kuuluvaa sulhanen ei tule näkemään ennen kuin kirkossa.

meille tulee riisiä. varmasti onkin sitten hiukset sitä täynnä, ja miellä on kuvaus heti kirkon jälkeen, mutta onhan minulla rakkaat kaasoni,sulholla bestmaninsa sekä varmasti myös valokuvaaja auttaa jos on tarvetta. haluan kuitenkin ehdottomasti riisin.

meillä tulee olemaan häät littoisten työväen talolla. pitopalvelun saa kilpailuttaa itse, ja siis kaikki juomat/syömiset saa hoitaa kyseiseen paikkaan omatoimisesti. olen ollut siellä yksissä juhlissa ennen, henkilömäärä oli jotain 100 paikkeilla, ja hyvin oli tilaa. meille on tulossa 100-130 vierasta ja paikan pitäjän mukaan pitäisi hyvin mahtua

minulla ei ole kokemusta, mutta kyllä nyt uskoisin, että luettelemiisi koristeihin pari tuntia riittää.. varatkaa vaikka varoiksi kolme tuntia, parempi niin päin, kun että joltain puuttuisi liina ja karkki kokonaan kiinnostuksesta kuitenkin haluan kysellä, miten tuo sitten käytännössä "toimii", siis milloin varaatte sen koristelu ajan? kun jos hoidatte sen hääpäivän aamuna, niin eikö se tila ole koko päivää teidän käytössänne vai? vai menettekö edellisenä päivänä ja silloin aika on varattava? olen kyllä kovin tyytyväinen, meillä on juhlapaikka varattuna pe-su (paikassa menetellään ilmeisesti aina näin) ajalle, joten perjantaina rauhassa koristellaan, lauantaina juhlitaan, ja sunnuntaina muut siivoaa ja me olemme matkalla etelän lämpöön on suuri helpotus kun tietää ettei tule, tai siis ainakaan pitäisi tulla, kiirettä!

Turkulaisia täälläkin! 24.7.2010 Tuomiokirkko

ei pelota, mutta kyllä jännittää sanoin myös kaasoille, mitä en ehdottomasti halua tehdä ja mikä voisi olla kivaa. kaasot kyllä tuntevat minut niin hyvin, että uskon heidän osaavan kehitellä jotain mistä pidän, odotan siis innolla

630e, 4 henkilön bändi kyseessä. sanoivat etteivät laske niin minuutilleen niitä 45 minuuttisia, vaan ovat soittovalmiudessa klo 19-24 (ja tietenkin siis pitävät tässä välissä taukoja, sovittavat ne ohjelmiston mukaan), ja siitäkin on kuulemma joustovaraa vähän jos jokin ohjelma venyy sanoivat olevansa sitä mieltä että meitä varten on paikalle tultu ja meidän toiveiden mukaan siellä soitetaan sekä tietenkin kappalellisesti (onkohan tuo edes oikea sana ) sekä ajallisesti. sain kuunneltavaksi biisinäytteitä, teimme kirjallisen sopimuksen -heidän pyynnöstään, jotta varmasti saapuvat (olen lukenut niitä kauhu juttuja, että joku bändi onkin saanut paremman tarjouksen ja jättänyt vain tulematta), sekä saamme itse valita koko illan musiikit, heillä on valmiina biisilistassa reilut 300 kappaletta ja varastossa kuulemma vielä triplasti tuo määrä, joten jos ei listalta löydy niin toivoa saa. myös muut saavat mennä esiintymään heidän kanssaan, joka on hyvä koska nyt kaaso voi suunnitelmiemme mukaan laulaa meille häälaulumme olen oikein tyytyväinen valintaani! ainiin, häämme ovat kesälauantaina turussa, ja bändi tulee helsingistä.

minulle tulee keltakultainen sormus, jossa on timantteja. ja siinä kyllä voi olla jokin osa myös valkokullalla (olen nähnyt aika hienoja yhdistelmiäkin nyt..) mutta päävärinä keltakulta. kihlasormukseni on keltakultainen ja haluan pitää molemmat sormukset samassa sormessa häiden jälkeen, ja mielestäni näyttäisi hassulta jo ne olisivat eriväriset