LottaP

Vähän aiheen vierestä mutta jos joku miettii sekä Länsi- että Itä-Malesian vierailua, Air Asia lentää Kuala Lumpurista Kota Kinabaluun, menopaluu näyttäisi olevan alk. 50e...

Meitä ei vihitty siellä vaikka aviomieheni onkin kotoisin pohjois-Walesista, mutta olen kyllä ollut häävieraana muutamissa häissä sielläpäin. Nyt en oikein muista missä kaikkialla ollaankaan oltu, mutta yksissä häissä ainakin oltiin jossain Wrexhamin lähistöllä kauniissa kartanossa, ja toisissa Bodelwyddanin kauniissa linnassa Rhylin lähistöllä. Etenkin Bodelwyddanissa pidetyt häät oli hienot ja tunnelmalliset... Missäpäin teidät vihitään?

Munkin pitää tulla lisäämään lusikkani soppaan kun liippaa liian läheltä! Mihin aikaan vuodesta olette menossa sinne? Langkawilta menee nimittäin pikavene marraskuun alusta toukokuun puoleen väliin asti Koh Lipelle joka on Thaimaassa. Matka kestää vain tunnin verran, ja maksaa jotain 1100 baht (24e). Me käytiin juuri lomalla Koh Lipellä ja vietettiin 10 päivää paratiisissa. Langkawilla en ole koskaan käynyt joten en tiedä Langakawin rannoista mitään, mutta Lipellä on upeita valkoisia jopa puuterimaisia hiekkarantoja ja kirkas lämmin meri... Tai no oikeastaan Lipe on melko pieni saari joten rantoja on vain 3, mutta Lipe sijaitsee suojellussa kansallispuistossa, ja sitä ympäröi rykelmä muita saaria joissa missään ei ole mitään kunnon asutusta, vaan pelkästään tyhjiä upeita hiekkarantoja. Yhtenä päivänä mieheni kanssa vuokrasimme kaksistaan paikallisen kalastajaveneen, longtail boatin, ja 1000 bahtin (21e) hintaan vietimme päivän snorklaillen muutamien saarten luona, ihaillen maisemia kunnes levitimme viltin tyhjälle ihanalle rannalle jossa loikoilimme kunnes päätimme lähteä takaisin Lipelle. Ajoitettiin paluu täydellisesti nimittäin ehdimme ihailla auringonlaskua merellä juuri ennen rantautumista. Iltaisin illallistimme useimmiten rannalle katetuissa pöydissä kynttilänvalossa . En ole käynyt muualla Thaimaassa joten en osaa vertailla esim. Phuketiin tai Krabiin, mutta Lipellä oli melko hiljaista ja rauhallista. Lipellä ei ole autoja laisinkaan (eikä teitä sen puoleen), ja kaikki rakennukset ovat matalia mökkejä. Varoituksen sanana mainitsisin kyllä että vaikka Lipellä oli ihanaa, häämatkakohteeksi se ei ole kaikille sopiva. Koko saarelta ei löydy yhtään luksushotellia eikä hienon hienoa ravintolaa, vaan kohteena Lipe on ehkä hieman enemmän reppumatkaajalle sopiva. Tietysti kauniista luonnosta ja Lipen rauhallisuudesta voi löytää sitä erilaista luksusta ja romantiikkaa... Lipen nettisivut ovat www.kohlipethailand.com. Pooh Lipe (poohlipe.com) oli yksi tunnelmallinen ravintola vähän kauempana rannasta. Sanoisin että Lipe Resort (www.liperesort.com) oli yksi saaren hienoimmista majoituskohteista, joten jos Lipe yhä kiinnostaa suosittelisin ehkä sitä. Me yövyimme Varin Resortissa joka oli "ihan jees", mutta ehdottomasti ei häämatkaa varten. Menisin kyllä sinne uudestaankin!

JK, mihin vuodenaikaan olette menossa?

No niin, intouduin itse vähän kurkkimaan. Esim "Rakkauden suurta juhlaa" näyttää olevan sama kuin "Love Divine, All Loves Excelling". Täällä on Rakkauden suurta juhlaa, ja täällä Love Divine, All Loves Excelling (mulla ei toiminut FireFoxissa, vaati Explorerin).

Olen pahoillani että vastaamisessa kesti, olen pitänyt vähän naikkaritaukoa. Meillä laulettiin Nyt Kiitos Jumalan/Now Thank We All Our God, vaihdellen säkeistöjä suomesta englanniksi: Nyt kiitos Jumalan, kun hän on meidät luonut ja pyhän sanansa valoksi meille suonut. Jo ennen syntymää on Luoja varjellut ja aina kädellään vaaroissa ohjannut. Now thank we all our God, with heart and hands and voices, Who wondrous things has done, in Whom this world rejoices, Who from our mothers’ arms has blessed us on our way With countless gifts of love, and still is ours today. Nyt kiitos Jumalan, Hengen ja virvoittajan, silmäimme avaajan, Kristuksen kirkastajan. Luo Herran Kristuksen, hän kutsuu, kokoilee, hän meidät pyhittää, uskossa varjelee. O may this bounteous God through all our life be near us, With ever joyful hearts and blessèd peace to cheer us, And keep us in His grace, and guide us when perplexed, And free us from all ills, in this world and the next. Tämä ehkä kuullostaa hassulta, mutta itse olisin varmaan halunnut jonkun vähän vähemmän uskonnollisen virren, mutta meillä oli sanat ja nuotit vain kahteen virteen molemmilla kielillä, joten tuo oli ihan hyvä. En ihan muista mikä se toinen oli, ehkäpä juuri tuo Soi Kunniaksi Luojan. Löysin nuo englanninkieliset sanat ýhdeltä sivustolta, ja siellä on myös sävelmien hakukoneisto. Tulipa mieleen että jos teillä on jotain suosikkivirsiä jotka on alunperin esim. saksalaisia, tuohon hakukoneeseen voi laittaa alkuperäisen saksalaisen nimen, esim "Nun danket alle Gott", tuloksista katsoa onko ko. virrelle englanninkielistä nimeä, ja sitten hakea sanat samaiselta sivustolta täältä. Onnea hakuun!

Meillä (wales-suomi) vihkiminen meni niin, että kaikki osuudet papilta meni sekä suomeksi että englanniksi (vieraita melkein 50-50). Raamatusta luettiin (tai siis sukulaiset luki) yksi osa suomeksi ja myöhemmin yksi englanniksi, "Tahdon" sanoimme molemmat suomeksi (jostain syystä sulho oli aika innoissaan tekemässä näin), ja sormuslupaukset, eli siis "Tahdon" lisäksi se ainut osio jossa puhuimme toisillemme, sanoimme vain englanniksi. Meillä oli yksi virsi, jossa oli neljä säkeistöä, ja joka toinen kappale meni suomeksi ja joka toinen englanniksi (kirkko-ohjelmissa oli sanat). Ohhoh, kylläpäs se näin jälkikäteen kuullostaa sekavalta. Papille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, sillä vihkiminen meni todella hyvin ja luontevasti. Ai niin, yksi juttu vielä meni pelkästään englanniksi. Aviopariksi julistamisen jälkeen pappi sanoi "You may kiss the bride".

Musta tuntuu että en olisi pahastunut jos sulho olisi stripparin nähnyt (katsoa saa, koskea ei-meiningillä), mutta luulen että häntä ei kiinnostanut koko juttu ja sen lisäksi hän olisi ollut liian huolissaan siitä että mä en hyväksyisi sitä. Mun polttarien pääosassa oli iso viini-juustoilta (mitä me tyttöjen kesken säännöllisesti pidetään) erään ravintolan yksityishuoneessa, mutta tällä kertaa meillä oli tarjoilijat, miestarjoilijat. Yläosattomissa, vain sellaiset kornit kaulukset kaulassa (ja housut jalassa) ;D. Se oli oikeasti tosi hauska ja hassu juttu, sillä tarjoilijat oli itse asiassa kaverin kavereita, jotka oli mukana tällaisessa jutussa ensimmäistä kertaa elikkä ei siis mitään limanuljaskoja. Tytöillä oli onneksi lupa tähän mieheltäni joten sain nauttia illastani!

Elikkä top hat!

Näin meni meilläkin, eli tehtiin kuvalliset kiitoskortit itse, joihin jokaiseen kirjoitettiin henk.koht.viesti. Koska jokainen kortti kirjoitettiin erikseen, valittiin kieli vieraan mukaan.

Tarkistus: niin nimenomaan englantilaisa hääperinteitäkö peräänkuulutat siis? Skotti-, irkku- ja walesilaisissakin häissä kun on voi joskus olla ihan omat perinteet käytössä jotka näyttäisi hassulta englantilaisissa häissä...

Vastasin äsken samantyyppiseen kysymykseen tuolla 'Kirkkovihkimiset'-osiossa, kopioin vastaukseni tähän jos tästä vaikka olisi jollekin hyötyä: Me kysyttiin kanttorilta tietäisikö hän mitään virsiä myös englanniksi, ja kyllä niitä pari löytyi. Päädyimme laulamaan Nyt kiitos jumalan/Now Thank We All Our God, yhteensä neljä säkeistöä, joka toinen suomeksi ja joka toinen englanniksi. Ihan hyvin toimi!

Hei Evestiina! Me kysyttiin kanttorilta tietäisikö hän mitään virsiä myös englanniksi, ja kyllä niitä pari löytyi. Päädyimme laulamaan Nyt kiitos jumalan/Now Thank We All Our God, yhteensä neljä kappaletta, joka toinen suomeksi ja joka toinen englanniksi. Ihan hyvin toimi!

Kiitos kehuista Sanjame! Huntu tuli tosiaan todella edulliseksi, ja siitä tuli loppujen lopuksi paljon parempi kuin mitä oli kuvitellut! Minulla oli itse asiassa kaksi läpinäkyvää kampaa, jotka kiinnitin huntuun kiinni niin että ne kammat olivat molemmin puolin päätä, tavallaan ohimoiden takana. Huntu pysyi päässä oikein hyvin, sitä ei tarvinnut korjailla melkein ollenkaan. Edes silloin kun ihmiset tulivat halaamaan ja hikisillä käsillään vetivät huntua selästä alaspäin... :

Muistinhan mä oikein että joku joskus sanoi noin! En ihan sentään vielä lahoaivo ole. Eli siis jos jotain vielä kiinnostaa, voin henk koht kokemuksesta kertoa että ei se mantillan teko sen ihmeempää ole! Ostin oikein ohutta antiikinväristä tylliä ja pitsinauhaa kaupasta hyvissä ajoin, ja sitten kaksi viimeistä iltaa ennen häitä pääsin ompelemaan sitä... : Ohjeita ei oikein ollut, mutta näin se suunnilleen meni: leikkaa ovaalinmuotoinen pala tylliä ja ja ompele samanvärisellä tai siimalangalla pitsi tylliin kiinni. Sitten ompele yksi tai kaksi läpinäkyvää kampaa kiinni huntuun. Tai suunnilleen noin, eihän siihen mitään ohjeita välttämättä tarvitse, mäkin vaan sävelsin sen mukaan minkä ajattelin toimivan. Nyt oikein rohkaistun ja pistän kuvan itsestäni ja hunnusta häissä (kai sitä tähän mennessä on tutut joka tapauksessa mut tunnistaneet...): Musta tuo mantillahuntu on yhä ihana, harmi vaan etten pääse koskaan enää käyttämään sitä!