Lenore

Yksi kaaso ja yksi bestman (lisäksi kenties yksi morsiusneito, oma varhaisteini pikkusiskoni). Kaason ja bestmanin tehtävänä oon vain olla tukena hääpäivän aamuna, pitää kimppua kirkossa ja kenties auttaa lahjojen kantamisessa autoon, eipä sen kummempaa. Siksi yhdet riittävät vallan hyvin

Olen suunnitellut pyytäväni yhtä ystävääni kaasokseni. Olen päättänyt asian mielessäni jo ennen kuin edes tiesin olevani menossa naimisiin Minulla on ystäviä, jotka olen kenties tuntenut pidempään, mutta tämän ystäväni kanssa voimme puhua ihan kaikesta! Olen huomannut, että yksi keskustelun aihe yleensä paljastaa kenen kanssa voin puhua luottavaisimmin mielin: raha. Hänen kanssaan voin puhua myös raha-asioista, joka kyllä nousee häitä järjestettäessä jossain vaiheessa esiin. Lisäksi hän ei ole pää pilvissä kulkija vaan osaa käyttää maalaisjärkeään. Valtaisaa häähypetystä tunteva tai sellaista leikkejä järjestävää kaasoa en jaksaisi. En siis ole vielä kysynyt häntä kaasokseni. Asiaa hieman ehkä varjostaa asia, jonka hän kerran minulle sanoi nähdessään oman kaverinsa kaasona. Sanatarkasti näin: "Mä en kyllä koskaan suostu kaasoks. Mä en suostu kenellekään ilmaiseksi orjatyövoimaksi." Olin siis jo silloin tietoinen omista ajatuksistani, mutta katsotaan mitä hän sanoo Ajattelen kuitenkin kaasona olemista niin eri tavalla kuin tämä morsian, jonka kaason ongelmia kaverini oli joutunut kuuntelemaan. Lisäksi tämä kaasoystäväni on muuttamassa opiskelemaan lähemmäs hääpaikkakuntaa, mikä vain helpottaisi asioita. Pidämmekin siis peukkuja hänen pääsykokeisiinsa (ajattelin kysyä kaasoksi kun opiskelupaikka selviää) Olen kyllä miettinyt, mitä erä ystäväni sanoo ymmärtäessään, ettei hän ole kaaso. Hän on siis minulle kuin pikkusisko ja olemme tunteneet melkein koko hänen elämänsä ajan. Hän kuitenkin on sen verran enemmän tuollainen innostuva ja ulkoisia asioita miettivä, että tulisimme molemmat vain loukkaamaan toisiamme häitä järjestellessä. Hänelle en esimerkiksi voisi sanoa suoraan, mikäli en pidä hänen ehdotuksistaan kun hän pahoittaisi mielensä. En halua sitä eikä hän kuitenkaan haluaisi olla poissa suunnittelusta. Tunnen siis hänet liian hyvin ja hyvin pikkusiskomaisesti luulee tuntevansa minut vielä paremmin Ja omaa oikeaa pikkusiskoani en halua pyytää kaasoksi, sillä hän on vielä sen verran nuori Hänen mielestään jopa pussailu on vielä sellasta "Iiih!" -kihertelyä, joten ei ikinä onnistuisi Ehkä morsiusneidoksi, jos haluaa. Toim.huom. Tulipas pitkä sepostus. Hui. ~*~ Nyt on pakko tehdä lisähuomio. Viime torstaina tuli asia puheeksi tämän ystäväni kanssa, jonka kaasokseni haluaisin. Hän suostui Joten nyt hän siis on kaasonani, eikä vain "haluaisin hänet" -tapauksena

Meillä osalle sukulaisista lähtee avec-kutsu vaikkemme tietäisi heidän seurustelukumppaniaan tai parisuhdestatustaan. "Osalle" siksi, että yksi näistä "sinkuista" ei luultavasti naisystäväänsä toisi juhliin vaikka sellainnen olisi. Hän on sellainen "omat asiat itsellään pitävä" ja sellaisena hänet olen aina tuntenut, niin miksi nyt muuttaa kohtelua Ystäville sen sijaan ei lähde avec-kutsuja vaan ainoastaan meidän tuntemamme tyttö-/poikaystävät kutsutaan ja heidät sitten nimellä. Omien ystävieni seurustelukumppanit tunnen kaikki ja sulhon puolelta porukassa ei ole tapana kiikuttaa tyttösytäviä mukana vain koska sellainen on. Eri asia tapaukset, joissa tämä "avokki" on jo tavallaan osa porukkaa (siinä tapauksessa kun jo asutaan yhdessä ja on lapsiakin). Ovat siis tottuneet pitämään hauskaa tällä kaveriporukalla. Itsestään selvä vaihtoehto siis kaikille - meille ja kavereille itselleen Pidämme erikseen sitten bileet koulukavereille ja muille "ei niin läheisille ystäville" ja sinne kaikille lähtee avec kutsut. Muutoin on liian vaikea määritellä kenet aveceista tuntisimme tarpeeksi hyvin ja keitä emme. Saavat sitten itse päättää ottavatko avecit mukaan vai tulevatko "omissa porukoissaan", joissa siis olemme tottuneet olemaan

Itse en kyllä ollut näissä häissä paikalla, mutta läheisen kaverini siskon häissä sulhasen puolelta taisi olla yhteensä 5 ihmistä häissä (yhteisiä ystäviä ei lasketa tähän) kun taas morsiammen puolelta ihan enemmänkin. Ainut missä asia tuntui olevan jotain erikoista oli juuri kirkossa sulhasen puolen tyhjyys verrattuna morsiamen. Mutta sielläkin tehtiin sama mistä aikaisemminkin mainittiin, että ystävät istuivat sitten suhlasen puolella. Juhlassa asia ei enää häirinnyt ketään.

Meillä on täsmälleen samanlaiset suunnitelmat! Emme halua pöydissä istumista ja ohjelmanumeroittain etenemistä, vaan enemmän rippi- ja lakkiaisjuhlien tyyllinen "vapaa ohjelma". Eli meillä on ruokailu ja on kakkua ym., mutta seisovasta pöydästä ja jokainen voi istua missä itse parhaaksi katsoo. Silloin ei tarvitse lapsivieraidenkaan istua pakotettuina paikoillaan vaan saavat mennä vapaasti paikan henkilökunnan ja omien vanhempiensa jaksamisen mukaan. Tarkoititko kenties tämän tyylistä? Kiinnostaisi todella kuulla suunnitelmiasi ja vaihtaa ajatuksia eri asioista juhlien tyyliin liittyen

Mekään emme pitäneet mitään virallisia kihlajaisia. Yksi syy siihen on jo omien perheiden etäisyys meidän omasta asuinpaikkakunnastamme. Omat vanhempani käyvät meillä tasaisin väliajoin sillä mökki on lähipitäjässä ja isovanhempani usein siinä samalla. Heiltä saimme lahjaksi rahaa sekä Iittalan kynttilänjalat. Sulhon vanhempia ei vielä ole nähty kihlausuutisen jälkeen (käymme heillä kolmisen kertaa vuodessa), emmekä heiltä kyllä mitään odotakaan Sen verran täytyy myöntää, että sulhon veljeltä tyttöystävineen olisi mukava saada lahja Me olemme ostaneet heille joululahjat ja tuparilahjat, mutta tämä muistaminen ei ole kaksisuuntaista veljesten kesken, niin siksi lahjus olisi ihan mukava

Meillä vanhemmille kerrottiin postikortilla. Kosinta tapahtui ulkomailla, niin emme tekstiviestiä halunneet laittaa, sillä emme kuitenkaan olisi voineet vastata puhelimeen ja jutella tunnin puheluita. Postikorttien kanssa saavuimme itse Suomeen ennen kortteja. Kavereille ja muille sukulaisille kertominen tapahtuu sormusten huomaamisella. Toivotaan ettei tieto leviä facebookiin liian aikaisin, onnittelujen muodossa. Saa ihmiset suuremmat yllätykset Oma sukuni näkee sormukset kuitenkin serkun häissä kesän alussa ja miehen suku varmaan tietää jo, vaikkeivat ole meille myöntäneet asian leviämisestä pienellä paikkakunnalla.

Osaisitko sanoa tarkemmin mistä lehdestä ohje löytyi? Itseäni alkoi kiinnostamaan myös, mutta toisessa viestissä ei osattu sanoa oliko kyseessä mikä numero 2008.

Meillä paikka määritteli kosintapäivän (eli kosinta tapahtui tietyssä paikassa ja päivämäärä sen mukaan kun paikalle päästiin), ja sama päivämäärä myös löytyy myös sormuksista.

Meillä ei sovittu kihlauksesta yhdessä, mutta täysin yllätyksenäkään se ei tullut. Osasin hieman odottaa, että lomamatkamme aikana kosinta kenties tapahtuisi. Hetki oli kuitenkin täysin sulkin päätettävissä

Omien laskelmieni mukaan kuusissa. Tätini häät olivat kun olin lapsi, mutta muistan niistä melko paljon. Sitten kolmet serkkujen häät, viidentenä kummini häät ja sulkin serkun häissä avecina. Kavereistani kaksi voisivat olla menossa naimisiin tässä muutaman vuoden sisään ja yksi tai kaksi serkkua (omani ja sulkin). Muutoin olen kyllä varmaan itse seuraava... ellei sulkin veli ehdi ensin!

Helsingin ruotsalaisella lippukunnalla on tupa melko lähellä Helsinkiä. Paikka on nimeltään Lärkans. Paikka on siis kyllä leirikeskus, mutta nukkumatilat on todella fiksusti erotettu itse salista. Plussana on vielä todella hyvä keittiö (joka ei myöskään näy juhlatilaan) sekä kaunis miljöö. Ja mikäli vain jaksaa pedit pedata ja vieraista on "retkeily-yöpyjiksi" niin paikallahan tosiaan on kaksikerroksiset sängyt ja hääparille "sviitti" juhlatilalta näkyvällä parvella olevassa huoneessa Hintakaan ei ainakaan viimeksi ollut pyörryttävä. Ja paikka tosiaan oli ihana. Nousee muistoja Edit. Kuvissa paikka näyttää rähjäiseltä, sillä pyödät ovat melko kuluneita, mutta parit verhot ja pöytäliinat niin se on siinä! Ja samalla saa oman näköisen vivahteen juhlatilaan

Tavallaan hieman jännittää. Olen täysin varma kyllä asiasta, mutta kuitenkin välillä tuntuu, että olemme vaan niin nuoria (vaikka emme edes ole nuorimmasta päästä ). Toinen syy, mikä saa jännittämään on omasta mielestänikin hieman outoa: jännitän sitä, mitä vanhempamme ja sukulaisemme tästä sanovat. Teilaavatko he kokonaan vai mitä. Emme siis ole vielä kertoneet

Ihana! Olen aina ollut hieman sitä mieltä, ettei tule mitään, mutta tuo on niin kaunis, että voisin jopa kiertää sanani.

Tilasin viime viikolla hääsuunnittelu/-muisto kirjan. Tullut nyt postiin ja pitäisi sieltä vielä kotiin hakea, mutta käytännössä on nyt siis jo ostettu

On pakko kommentoida noihin saippuoihin. Jos kyse on Lushin (http://www.lush.fi/) saippuoista, niin niistä osa on sitten TODELLA voimakkaan hajuisia. Olen itse saanut kyseisiä saippuoita lahjaksi, enkä niitä ole valitettavasti pystynyt esillä pitämään juuri sen voimakkaan tuoksun vuoksi (isoäitini saa pelkästä hajusta jo allergiaoireita, itselläni allergia iskee vasta kun kävelen sisään kauppaan). Saippuat ovat kuitenkin muuten todella ihania (ja "vihreitäkin"), joten muuten en voi kuin suositella Lushin tuotteita, mutta varoituksen sanana vain

Myönnän myös syyllistyneeni tähän Täysin sama täällä. :] En edes tiedä voiko moista enää pitää meillä edes "salaa" harjoittelemisena, mies kyllä tietää - ja ikävä kyllä, on tiennyt jo kauan sitä on nimittäin tullut harrastettua kauan

Meillä suunnitelmissa vapaamuotoinen hääjuhla vihkimisen jälkeen, jossa ensimmäisenä asiana jo se, että lapsien ei edes tarvitse yrittää pysyä hiljaa paikallaan vaan saavat tutkia taloa (tietenkin vanhempiensa ja talon henkilökunnan määrittelemissä rajoissa ). Johonkin huoneeseen voisi juuri paperia ja puukyniä laittaa, jotta saavat vaikka piirrellä. Emme vielä ole varmoja juhlapaikasta, joten voi olla että juhlapaikalla itselläänkin on jotain viihdykettä lapsille tarjota. Minua itseäni ei haittaisi vaikka jossain huoneessa pyörisi lastenelokuvia koko ilta.

Itselleni tuli mieleen, että voisiko pöytäkunnat esitellä esimerkiksi pöytäkartassa jo itsessään? (mikäli teille vain sellainen kartta tulee). Jokaisen pöydän kohdalla voi lukea onko pöydässä hääparin serkkuja, työkavereita jne. Olen myös nähnyt tälläkin foorumilla joskus paikkakortteja, jossa jokaisessa lukee samalla mitä "sukua" vieras on hääparille. Esimerkiksi: Anne K. morsiamen täti Arttu M. sulhasen lapsuudenkaveri

Meillä leikit (varsinkin varasteluleikit) ovat ehdottomasti nounou. Olen itse ollut aina vaivaantunut, mikäli häissä vieraana ollessani minun olisi pitänyt osallistua leikkeihin ja omana hääpäivänään sitä osallistumista ei oikein voi välttää. Myöskin kiusalliset "istutaan hiljaa paikallaan, sillä ei uskalla paikaltaan nousta, koska muutkaan eivät nouse" -tilanteet pyritään välttämään. Itse lisäisin myös puheet tälle listalle, mutta appiukon puhetta ei luultavasti ainakaan voi välttää, halusin sitä tai en. Ja muokattava sen verran että tosiaan ei mitään hääyön "hauskoja" jekkuja! Hääyö on meidän yhteinen asia sekä ensimmäinen ja siten ainut first night. Emme halua pilata sitä minun tai sulhon älyttömällä ryyppäämiselläkään, niin ei kiva jos kaverit sen sitten pilaisivat... ja vielä tahallaan.

Itsekin olen vieraana ollut kesähäissä Hytin vpk-talolla. Paikka oli mukavan kokoinen ja pihallakin riitti tilaa, jolloin mukana olleet lapsetkaan eivät kyllästyneet, kun saivat rauhassa juoksennella. Paikan löytäminen (siis vieraana) oli hieman hankalampaa, mutta selkeät ohjeet, jotka hääparilta saimme, helpottivat kyllä huomattavasti ja löysimmekin perille suoraan

Tehkää status ja parisuhdepäivitykset ohjelmanumerona häissä. Tässä tarinassa mies päivitti oman profiilinsa alttarilla, mutta ehkä sama toimisi ohjelmanumerona hääjuhlassa

Emme hirveästi vielä ole kenellekään mainostaneet, että päivämäärä olisi tiedossa. Kerroin tässä lähipäivänä yhdelle läheisimmälle kaverilleni, että näin olisi, niin hän oli todella innoissaan! Tämä kaveri puhuu usein todella suoraan, ja hieman pelkäsin että tulisiko sieltä kuraa niskaan, mutta ei sinne päinkään! Samalla iski jälleen kamala ikävä ystävääni, sillä kilometrejä on satoja välillämme.