miiru

Omia kokemuksia Uudesta-Seelannista muutaman reissun (vain etelä saarelle) pohjalta. Loka-marraskuussa voi olla vielä melkoisen viileää varsinkin etelä-saarella, joten varautukaa sellaiseen hyvin varhaiseen Suomen kevääseen, joulukuussakin oli etelässä vielä melko viileätä tuolla alppialueella varsinkin, joskin Dunedinissä oli helle, kun sinne laskeuduimme. Dunedin ei kaupunkina ole häävi, kuten eivät nyt kaupungit eteläsaarella muutenkaan, mutta sen edustalla on ihana Otagon-niemimaa, jossa käyminen kannattaa, jos haluaa merellistä maisemaa ihailla. Queenstown ja sen ympräistö on ihana, vaikka onkin turistipaikka, ajo Lake Wakatipun vartta myöten pohjukkaan Glenorchyyn on uskomattoman kaunis ja Glenorchy itsessään pienenä paikkana jännä, Paradisessa joen rannalla samoilu on ihanaa. Muutenkin joet ovat niin uskomattoman kauniita ja vuolaita, puhtaita. Tuosta junamatkasta Christchurchin ja Greymountin välistä olen kuullut, ettei olisi kovinkaan mielenkiintoinen. Mutta länsirannikolla on toki karua ja kaunista, ajo Wanakasta Haastiin oli kiva ja Wanaka on kyllä alueena ehdottomasti käymisen arvoinen, mielestäni. Ajo Queenstownista Wanakaan ylängön läpi on hieno. Wanaka on kuin Queenstown pienoiskoossa ja sieltä kun lähtee ajelemaan hiihtokeskuksiin päin matkalle tulee kaunista maisemaa ja vesiputouksia. Mutta niitä nyt on tietysti maa täynnä. Mt. Cook on upeaa seutua. Vuoren laaksossa sijaitseva kylä, jossa on oikeastaan vain majoitusta matkailijoille vie tietyllä tavalla menneeseen aikaan. Sir Hilary Edmundin museo on mielenkiintoinen. Todella jännä tunnelma koko paikassa. Ajo Milford Soundiin ja mielettömän upea ja kannattaa pysähdellä sinne vievän tien varrella oleville vaellusreiteille. Uskomattoman puhdasta ja upeaa luontoa metsiä ja jokia. Milford Soundille mahdollinen vaihtoehto on Doubtful sound, jonne matkailijat menevät harvemmin mutta lienee yhtä upea. itse samoilimme sillä suunnalla metsissä ja rentouduimme joen varrella. jos emme olisi olleet reissussa kolmen pienehkön muksun kera, olisimme varmaankin ottaneet Doubtful soundille yönyli kestävän risteilyn. Uusi-Seelanti on mielettömän upea maa.

No niin, nyt on reissu ranskan polynesiaan tehty. Matkassa kolme mukulaa. Viikko moorealla ja viisi päivää bora boralla. Perheellinenkin siis voi sinne matkustaa, mutta kyllä se selvästi pariskuntien suosima matkakohde pääasiassa on. Tämä ei tietysti ollut mikään yllätys. Moorealla asustimme pearl belach resortissa ja bora boralla Brandos over water bubgalowissa. Bugalowi on ollut aikanaan Marlon Brandonin omistuksessa ja oli majoituksena aivan mieletön. Se sijaitsee saaren pohjoisosassa, jossa ei ole muita turisteja, rauhallisella ja siistillä asuinalueella. Hinta muihin veden päällä oleviin majoituksiin verrattuna halpa, toisaalta ei ollut hotellin tarjoamia palveluja, mutta kun olimme juuri viikon hotellissa asuneet, oli ihanaa asua kodinomaisesti omassa rauhassa. Bora boralla on hotelleja sekä pääsaarella että saarta ympäröivillä pienemmillä saarilla. Kalliit hotellit sijaitsevat näillä laguunin reunoilla olevilla saarilla ja kun bora borasta on otettu kuvia, ne ovat yleensä otettu näiltä saarilta pääsaarelle päin, se on the näkymä. Tämä on hyvä tietää, jos haluaa juuri sitä maisemaa omasta hotellista tuijotella. Meillä ei tätä näkymää omasta majoituksesta ollut, mutta kuitenkin upea meri ja mahtavat auringonlaskut. Aluksi se hieman harmitti, mutta tajusimme pian, miten ainutlaatuinen meidän majapaikkamme oli tunnelmaltaan ja sijainniltaan. Meillä oli auto koko ajan vuokralla, koska lähellä ei ollut mitään palveluja. Saimme auton vuokralle saman henkilön kautta, joka vuokrasi meille asunnonkin. hän oli tosi ystävällinen ja mukava mies, joka oli meitä lauttasatamassa vastassa (bora boran lentokenttä on erillisellä saarella ja sieltä on lautta kuljetus pääsaarille ja kalleilla hotelleilla omat kuljetukset) ja kertoi meille kaiken tarpeellisen. Teimme yhtenä päivänä laguunireissun, jolloin ihailimme maisemaa koko päivän samalla snorklaten (näimme mantarauskuja) ja haiden kanssa uiden sekä nauttimalla mielettömän lounaan motulla (saarella) ja ihan vain me viisi. Meidät haettiin oman bungalowimme laiturilta. Mies ja kaksi vanhempaa mukeloa tekivät myös vesiskootterireissun saaren ympäri. Bora boralla käy ilmeisesti paljon risteilyaluksia ja silloin kannattaa pysyä hotellissa, koska kaikki järjestetyt reissut ovat täynnä ristelijämatkustajia. moorealla osallistuimme laguunireissulle, joka oli risteilymatkustajien kansoittama ja se oli kyllä aika kamala kokemus, joskin maisemat olivat edelleen upeat merenalainen elämä hienoa katseltavaa. Bora Boran juttu on ehdottomasti kristallin kirkas laguuni ja vesialtiviteetit. Saarella ei kyllä juuri muuta tekemistä ole. Mut yllätti se, miten vaatimaton itse saari on, tietäen kuitenkin miten paljon sinne rahaa turistit vievät. Mutta nämä rikkaat turistit kuljetetaan yksityisveneillä pienillä saarilla sijaitseviin hotelleihin eivätkä he hirmuisesti pääsaarelle taida jalkautua. Meistä oli kiva ajella saarta ympäri ja ees taas ja nähdä paikallista elämää. Kallista siellä kaikki on, mutta once in a lifetime kokemuksena sen arvoista kyllä. Pitkään mietimme josko olisimme jonnekin muille saarille menneet, mutta päädyimme kuitenkin näihin kahteen lähinnä helppouden vuoksi. Moorealle pääsee kätevästi lautalla Tahitilta ja Bora Boralle ei lennä kauaa. Olemme täältä ausseista käsin käyneet Hawajilla, Cookin saarilla, Vanuatulla ja nyt viimeisimpänä Ransakan polynesiassa. Sanoisin, että Bora Bora ei ole kohteena sen upeampi kuin nuo muut, tarkoitan luontoa ja merta sen ympärillä, mutta kyllä siinä paikassa jotain spesiaalia on. Kai se sitten on vain se että se on "bora bora". Vanuatu on ehdottomasti edullisin ja sitä voisi pohtia vaikka yhdistettynä Australian reissuun. Lento Sydneystä vain kolme tuntia ja matkakohteena huomattavasti edullisempi kuin Ranskan polyneisia. Sieltäkin löytyy uskomattoman upeaa luontoa ja hienoja majoituksia, kuten esim tämä Ratuan saari. Fijiä en lähtisi edes pohtimaan, jos Suomesta käsin matkustaa, on aussituristien kanariansaaret, vaikka tietysti saariryhmän lautamilta löytyy varmasti myös käymisen arvoisia paikkoja.

Mä sanoisin, että olisi hölmöä jäädä vain Rarotongalle, jos sinne asti lähtee. Toki sielläkin on ihania rantoja ja mukavaa fiilistä, mutta kyllä Aitutaki oli monen monta kertaa upeampi paikka JOS haluaa täydellisen irtioton hulinasta. Rarotonga on kuitenkin aika busy turistipaikka. Aitutakilla laguuni ja autiot rannat ovat ihan mielettömiä. Mä ostin mustia helmiä, sormuksen ja kaulakorun. Ovat mielestäni ihana muisto Cookin saarilta. Shoppailuun taitaa Rarotonga olla ainoa järkevä paikka Cookilla.

Halipatsuippa: kokeilemalla vain voit tietää. Ihmiset kokevat asiat niin eri tavalla. Me olimme Paficic Aitutaki Resortissa, jossa yöpymishinta oli melkoisen hurja, mutta meistä kokemus oli ehdottomasti sen arvoinen. Mutta en voi sanoa, kokisitteko te sen samoin.

Meilla oli uskomattoman mahtava reissu! Kuten Timatam kertoili, ei Aitutakin kaltaiseen paikkaan kylla olla mekaan tormatty, vaikka jonkin verran on reissattu. Seychellit ovat jossain maarin samanoloinen paikka, meinaan lahinna valkoinen hiekka ja mustakivi yhdistelma plus uskomattoman vehmas ja kaunis kasvusto. Mutta laguuni oli jotain aivan uskomatonta. Meilla oli kylla hivenen huonoa tuuria saan suhteen: taysin sateettomia paivia ei tainnut 10 paivan reissulla olla kuin pari ja parina paivana satoi melkein kaatamalla koko ajan. Mutta tasta huolimatta loma oli yksi parhaista ikina. Majoituimme siis Pacific Resortissa Aitutakilla 7 yota (ja Rarotongalla) ja se oli kylla todella ihana paikka (Rarotongalla taas ihan tavanomainen) joka suhteessa. Palvelu oli tosi hyvaa, resortti oli tosi kaunis ja bungalowit todella ihanasti sisustettuja ja ihana luksus plussa oli Bvlgarin pesuaineet ja lotion. Ruoka oli maittavaa ja lapsille oli menussa myos muitakin vaihtoehtoja kuin nuggets and chips. Me majoitumme beach front suitessa, jonka rannalla oli kaksi riippukeinua. Aamuisin metsastimme rannalta erakkorapuja ja nautimme ihana aamupalan samalla kun katselimme valaita, jotka nousivat pintaan atollin reunalla. Ma en koko viikkona poistunut resortin alueelta meidan nelikuisen vauvan kanssa, mutta en kokenut, etta olisin jaanyt jostain paitsi. Taydellinen rentoutuminen taydellisessa paikassa; uskomatonta, etta niin voi tapahtua reissatessa kolmen lapsen kanssa Mies kavi kahden vanhemman muksun kera laguuniristeilylla, jossa kavivat mm. one foot islandilla ja pitivat siita kovasti. Itse snorklailin laguunilla sen minka rentoutumiseltani ja valokuvaamiselta ehdin. On varma, etta menemme Aitutakille joku kerta uudelleen ja silloin aion tutustua saareen enemman. Sunnuntaina kirkkoon menoa mietin hetken toisten ollessa risteilylla, mutta paatin sen sijaan makoilla riippukeinussa (sateen tautottua ) vauvan nukkuessa paikkareita. Rarotonga ei tehnyt meihin minkaanlaista vaikutusta. Se on selvasti paikka, johon suurin osa saarille matkustavista jaa ja meno on aika turistimaista. Itse asiassa harmitti, etta emme ensin olleet Rarolla ja sitten menneet Aitutakille, mutta jarkevien lentoaikojen vuoksi teimme reissun toisin pain. Vuokrasimme auton ja kiersimme saaren pariin otteeseen ympari. Kavimme vesiputouksella ja shoppailimme paakaupungissa. Jos matkassa ei olisi ollut vauvaa, olisimme tehneet luultavasti pienen vaelluksen, mutta talla kertaa se sai jaada ja hirmuisen hyttysmaaran vuoksi se ei varmasti olisi kovinkaan kiva kokemus ollut muutenkaan. Yksi reissun upeimmista kokemuksista oli meloa kanootilla atollin reunalle ja katsella kuinka massiiviset aallot rikkoutuivat atollin reunaan. Siina tunsi itsena hyvin pieneksi, kun viela mietti, miten pienen pienella saarella suuren valtameren keskella onkaan. Lapsiperheena matkustaminen oli mukavaa, silla siella selvasti pidettiin lapsista. Resortissa oli koko ajan joku ottamassa vauvaa syliin ja siten saatoimme syoda yhta aikaa niina kertoina, kun vauva ei joko nukkunut taikka viihtynyt rattaissa. Pacific resortissa Aitutakilla oli meidan lisaksi muutama lapsiperhe ja Rarotongalla sitten ei tainnut juuri muita ollakaan.

Kiitti tiedosta pikkukaasot. Tuoretuotteiden vieminen ei varmastikaan onnistu, ihme etta sellaista Uudessa-Seelannissa sanoivat. Me lahdemme reissuun tanaa Reissusta tuli melkoinen akkilahto: mies paatti eilen, etta voi olla toista pois ja varasi lennot ja hotellin eilen (reissaamme siis taalta Australiasta kasin). Menemme ensin Aitutakille Pacific Resortiin viikoksi ja sen jalkeen kolmeksi paivaksi Rarotongalle, sita hotellia emme ole viela varanneet. Turha sanoa, miten mahtava fiilis on lahtea. Toivottavasti saat suosivat, hivenen nayttaisi ennusteet epavakaista.

Oli mulla kysymyskin: voiko Cook Islandille vieda mennessaan ruoka-aineita? Mietin sita, etta jos jotain naposteltavaa (myslipatukoita yms.) ottaisi mukaan muksuille.

Kiitoksia kivoista matkakertomuksistanne. Yritamme paasta lahtemaan Cookin saarille ja Aitutakille parin viikon paasta, matka on tosin viela varaamatta, kun meidan perheen nuorimmaiselta puuttuu viela viisumi. Toivottavasti sen ensi viikolla saisimme, jotta paaissimme bookailemaan. Pacific resortti olisi tavoitteissa. Menemme hivenen hairikoimaan haamatakalaisten paratiisia kolmen muksun kera Tuo mokki Foot Islandilla kuulostaa kylla tosi mahtavalta ja muksut olisivat siita varmasti aivan haltioissaan, mutta taitaa olla nelikuisen vauvan kanssa kuitenkin liian haasteellinen (sikali mikali sinne edes voi muksujen kanssa majoittua - taytyy ihan huvin vuoksi tsekata)

Me kavimme kesakuussa Hawajilla Oahun ja Kauain saarilla. Suosittelen Kauaita ja sielta saaren pohjoisosaa. Todella kaunista ja vehmasta seutua. Me lensimme sinne taalta Australiasta, joten en osaa lentojen hinnoista taikka reiteista sielta Suomesta kasin mitaan sanoa. Oahulla majoituimme tuttavan luona ja Kauaill sellaisessa lomaosake resortissa itarannikolla. Suosittelen noita lomaosakkeita, silla niissa saa samalla hinnalla hienon makuhuoneellisen huoneiston taydella keittiolla (jos haluaa valilla ruokailla omassa rauhassa). Ma en nyt muista, missa me majailimme, mutta jos kiinnostaa, voin tiedustella miehelta, joka varaukset teki ja miten sen teki.

Me taas maksoimme elokuussa Uudesta Seelannista poistuessamme pienen summan jotain maksua, oliko sitten lentokenttavero vai mika lie.

Asumme Newcastlesta, joka on 150 km rantaa pitkin pohjoiseen Sydneystä. Varsin viehko paikka asua. Pohjoisessa on kesällä (siis Suomen talvella) varsin lämmintä. Ilmeisesti sinne ei juuri silloin kannata reissua tehdä, ainakaan jos valinnan varaa ajan suhteen on. Täällä Newcastelssakin voi kesällä lämpötila nousta reilusti yli 30 ja kosteus on kuulemma melkoinen. Itse en ole mikään hirmuinen helleihminen, mutta nautin tästä nyt kuitenkin.

Sydneyssä voi olla Suomen kesäkuukausina melko viileää. Tämä talvi oli kylmin 48 vuoteen. Se tarkoittaa, että lämpötila saattoi jäädä päivälläkin jopa alle 15 asteen. Keli oli kuitenkin erittäin mukava suomalaiselle. Pohjoisessa ei lämpötilat tietysti laske yhtä alas. En osaa sanoa tarkalleen, millaisista lämpötiloista puhutaan. Täällä on nyt jokatapauksessa kevät, lämmintä parhaimmillaan yli 30 astetta. Odotan kesää pienoisella kauhulla.

Fiji taitaa Balin ohella olla aussien Kanariensaaret. Nyt kun tuota paratiisisaarta on tuossa tyrkyllä, niin Fiji ei kiinosta kovin paljon. Mutta se on helppo matkakohde lasten kanssa ja varmasti sinnekin reisuja teemme, varsinkin kun vähemmän turismin pilaamaa löytyy siinäkin saariryhmässä. Kun me kuukausi sitten katselimme lentoja Ausseista Cookin saarille hinnat olivat piirun päälle 1000 aussi dollaria eli noin 500 euroa. Aussidollari on tällä hetkellä varsin heikko euroon verrattuna. Mihis päin timtam (hyviä keksejä ) te olette asettumassa? Me asumme Newcastlessa. Muutimme puoli vuotta sitten miehen työn perässä. Olemme koko perhe suomalaisia. Aika näyttää kauan asumme, ainakin kolmisen vuotta.

Meillä nyt on honeymooni vietetty aikaa sitten, mutta kun asumme nyt täällä päin maailmaa, reissu Cookin saarille kuuluu ehdottomasti lähitulevaisuuden suunnitelmiin. Aiomme ehdottomasti vierailla pääsaaren Rarotongan lisäksi Aitutakin saarella. Siellä on Tripadvisorin käyttäjien mukaan todella upea resortti Etu Moana, joka vaikuttaa kyllä upealta myös häämatkalaisille. Muitakin hienoja paikkoja löytynee varmasti useita, kuten Pacific Resort Aitutaki. Cookin saarille lennetään ymmärtääkseni Uuden Seelannin kautta (jos matkustatte itään päin), joten reissuun kannattanee liittää oleilua sielläkin, olettaen, että paikka kiinnostaa. Sen mitä olemme nyt Tyynenvaltameren saariin matkaoppaiden ja nettisivujen kautta tutustuneet, Cookin saaret on yksi upeimmilta tuntuvimmista kohteista. Joskin tieto siitä, että Tongan saarilla pääsee snorklaamaan valaiden kanssa nosti sen aika korkealle listallamme myös. Mutta matkatessa tähän osaa maapalloa ottaisin huomioon myös Australialle kuuluvan Lord Howen saaren ja siellä erityisen upealta vaikuttaa Capella Lodge. Lord Howen saari sallii kerrallaan vain neljäsataa turistia ja se on yksi Australian UNESCO-kohteista. Lento Sydneystä kestää vajaa kaksi tuntia, joten Lord Howen voisi yhdistää loistavasti manner-Australian kanssa. Mutta mulla ei ole vielä antaa kokemuksia kummastakaan kohteesta. Mielenkiintoista reissunsuunnittelua teille!

Tottahan toki Lensimme Lontoon kautta Kuala Lumpuriin ja sieltä Balille ja Lombokiin ja Malesian Port Dicksonin kautta takaisin. Upea reissu oli.