Demma

Meidän sormukset näyttää tälläisille Molemmat on ruostumatonta terästä ja kummallekaan tuskin tulee vihkisormuksia ollenkaan.. Nuo riittää meille (jos vaan sulho saa pidettyä omansa tallessa)

Itse sovitin tänään yhtä Agnesta Jyväskylän Juhla-asussa. Sen hinta oli 845€.

^ Toi punavalkoinen unelma (johon mieheni on btw ihastunut) on Maggie Sotteron mallistosta, mutta muistaakseni jo vuodelta 2007 tai jopa aiemmin.. Sen löytäminen alkuperäisenä voi siis muodostua melkoisen haastavaksi. Suomessa Sotteroa ei vissii kauhean moni myy! Harmi! Onnea etsintään kuitenkin!

Pistänpä minäkin lusikkani tähän soppaan... Aiemmin joku oli kirjoittanut (anteeks ku en muista nimimerkkiä), että on aina halunnut äidiksi, muttei niinkään naimisiin. Miä taas oon ihan päinvastainen henkilö. Oon aina halunnut naimisiin, mutten lapsia. Jos nyt kuitenkin ajatellaan, ettö haluaisin äidiksi, haluaisin kyllä olla naimisissa ennen sitä. Jotenkin se vain tuntuis helpommalta ja omalta. En kuitenkaan voi kuvitellakaan, että se olis kaikille se oikea tie. Enkä pidä siitä, että ajatellaan erilailla kuin miten itse toimimisen olevan jotenkin väärin tai jotain. Oon samaa mieltä ihmisten kanssa, että on vähän outoa puhua lapsien tulon aikataulutuksesta, mutta toisaalta, sitä samaahan se ehkäisyn käyttökin on. Karrikoidusti voi siis aatella, et jos ei hyväksy lasten oikeaa ajoittamista elämäänsä, ei hyväksy myöskään ehkäisyä. Oon itte ollu aikalailla laman lapsi ja ns. kärsinyt vanhempien huonosta rahatilanteesta. Muistan itse joskus miettineeni, että ainakaan ennen kun oma elämä on taloudellisesti kunnossa, en lapsia hanki.. se on sittemmin muuttunu totaaliseks ei lapsia mielipiteeksi. Noista avio-/avoparin oikeuksista perintöön ym. vielä sen verran, että avoparien on miun mielestä ihan turhaa narista, kun on niin huonot oikeudet jne. Jos ei kelpaa, niin menkää p**kele naimisiin. Ei se ole sen vaikeampaa! Monella pariskunnassa juridiikka on kuitenkin aika painava asia vaakakupissa naimisiin mentäessä, niinkuin allekirjoittaneellakin!

Mun eka ostos tapahtui noin 1v ja 2kk ennen häitä ja oli kutsuihin ja pöytäkoristeisiin hyödynnettävä tapetti. Sitä seurasi sitten alennusmyynneistä muutama kassillinen kynttilöitä (pöytiin ja pihalle). Muuta en sit olekaan vielä kerennyt hankkimaan.. Toisaalta, olen aika ailahtelevaista sorttia, et parempi edetä hitaasti, ettei joudu hankkimaan monia asioita uudelleen, kun on jo ehtinyt kyllästyä.. Varman päälle!

^ Juurikin tuota tarkoitin, eli nyöritys toimii paremmin henkilöillä joilla on huomattava ero vyötärön ympäryksen ja rinnanympäryksen välillä. (Harvalla se koskaan taitaa ihan sama olla.) Esim itselläni on noin 30cm eroa ympäryksissä ja silloin harva valmismekko istuu hyvin (edes korjausten kanssa), koska rintojen kohta vaatii melkoisesti tilaa uumaan verrattuna. Ja tosiaan, tuskin niitä vetoketjuja valmistajat pukuihin laittaisi, jos ne eivät mitään kestäisi. Itsellänikin on monta omatekemää olkaimetonta mekko joissa on vetoketju ja luita, ja hyvin ovat toimineen, kun kaavat on olleet omien mittojen mukaan! Älä siis huoli.

Ompelian näkökulmasta; älkää morsiot huoliko. Kyllä se vetoketjullinen pukukin päällä pysyy! Ei se ole se vetoketju, joka sitä pukua kasassa pitää vaan kunnon materiaalit ja tukiluut. Tuossa edellisessä viestissä mainittu hakanen on kyllä hyvä olla myös. Ja lisäksi muistuttaisin sellaisesta, että ei sitä pukua kannata kuitenkaan ihan päällä soivaksi pienennyttää, jotta päällä pysyisi. Yleensä siinä vaiheessa alkaa saumat tai juurikin sen vetoketjun hammastus luovuttamaan ja sitä ei kenellekään toivo. Kannattaa myös muistaa, että hyvin istuva ja liian tiukka, eivät suinkaan ole synonyymejä. Mielestäni yläosastaan liian pienet puvut ovat muutenkin helposti rumia, jos puristavat etenkin rinnan yläosasta niin, että jotain tursuaa yli... Jos hankitte pukunne ammattitaitoisesta liikkeestä, he kyllä tietävät, milloin puku on oikean kokoinen; luottakaa heihin. Ja laittakaa sovituksiin ne oikeat alusvaatteet, sillä on nimittäin todella paljon merkitystä! (Nyöritys on helppo tapa saada puku sopimaan useammalle eri kropalle ja näen sen lähes välttämättömänä vaihtoehtona silloin, kun vyötärön ja rinnan ympäryksen ero on suuri. Nyöritys auttaa silloin istuvuutta huomattavasti, kun saumanvaroilla ei kaikkea muutosta voida tehdä.)

Minä kannatan vanhaa etikettiä; vierailla ei saa olla koko valkoista tai koko mustaa häissä. Valkoisella tarkoitan tässä myös valkoisen eri sävyjä ja todellakin vedän kokonaisen pussillisen herneitä nenääni, jos joku meidän häihin vaaleassa puvussa uskaltautuu. Pari vuotta sitten otettiin anoppikokelaan kanssa ihan kunnolla yhteen, kun hän oli lähdössä veljentyttönsä häihin kokonaan luonnonvalkoisessa asussa. Hän on erittäin itsepäinen ihminen, eikä meinannut tässäkään asiassa antaa millään periksi vaikka hänelle rautalangasta väänsin, ettei hän vain VOI mennä häihin tuollaisessa asussa. Vihdoin ja viimein (ja hänen siskonsa avustuksella) saatiin hänen päänsä kääntymään ja hän pukeutui luonnonvalkeaan hameeseen mutta yläosa ja huivi olivat viininpunaisia. Huh! Nyt sitten jännitän, mitä hän keksii laittaa päälleen meidän häihin... Argh! Musta on mielestäni kauhean kova, kylmä ja kalsea väri. Yksistään en missään nimessä näe sitä sopivaksi häävieraan asuksi. Olen vaatetusalalla pitkään toiminut ihminen ja täytyy kyllä sanoa, että musta ei myöskään ole mikään pukeva "väri" kovinkaan monelle ihmiselle. Suurin osa suomalaisista on vaan niin arkoja kokeilemaan mitään oikeita värejä, joten on helppoa piiloutua mustan alle. Musta kaipaa kielestäni kuitenkin kaverikseen oikeasti VÄRIÄ! Hautajaistunnehan siitä muuten tulee.

Yksi kestosuosikki tuli mieleen Extremen More Than Words. Aina kulkee kylmät väreet pitkin kroppaa kun tuon kuulee.. Ihana!

Bryan Adamsin Have You Ever Really Loved A Woman Nick Caven ja Kylie Minoquen Where The Wild Roses Grow

Me ollan myös hankittu tapettia kutsukortteihin ja muuhun sopivaan koristeluun! Tapetti ei ollut mitään älyttömän halpaa (32,90), mutta oli niin ihanaa, etten voinut jättää ostamatta. Kutsuja ei olla vielä mietitty sen enempää, mutta varmaan aika yksinkertaisia ne tulee olemaan, koska tapetti on sen verran näyttävää. Meille tulee pienehköt hään (n. 50hlöä), joten kovin paljoa niitä ei edes tarvitse tehdä. Ajattelin, että kaitaliinoihin loppu tapetti sopisi hyvin, mutta en usko, että se riittää, joten pitää miettiä vielä tarkemmin mitä sen kanssa tekee... Tuskin haluan sitä toista rullaa ostaa! Kunhan saan asioita eteenpäin voin raportoida lisää ja vaikkapa lisäillä kuviakin... http://www.wallart.co.jp/images/wallpaper/.../285/cr-123.jpg Tuosta linkistä löytyy huono kuva meidän tapettivalinnasta. Kuvassa ei näy se, että kaikkien kuvioiden rajaus (niin kukkien kuin lehtienkin) on tehty kimaltavalla hopealla, joten tapetti on huomattavasti juhlavampi luonnossa.

^ Juu huomasin tuon tilavuokran, mutta lähinnä ajattelin kokonaisbudjettia, jos ottaa esim majoitusta mukaan. (Pitopalvelunhan tuonne saa vissiin itse hankkia.) Ja sekin, että onkohan tuo hinta sama ympäri vuoden?? Pitää ehkä ottaa suoraan sinne yhteyttä...

Meillä piti olla paikan suhteen kaikki jo lyöty lukkoon, mutta nyt mietittiin et josko kuitenkin tuumis muitakin vaihtoehtoja!! Tuleeko teille kanssasisaret mieleen mitään kivaan paikkaa noin 50 hengelle missä olisi tulisija/takka?? Puuskanniemeä mietitään yhdeksi vaihtoehdoksi, koska muutenkin navetta tuntuu ihanalle.. mutta olisiko muita vaihtoehtoja?? Ja onko kenelläkään tietoa Puuskanniemen hintatasosta??

Minä olen ollu Ollinmäen viinitilalla erinäisissä tapahtumissa useampaankin otteeseen, mutta täytyy sanoa, että ei ainakaan minuun iske. Jotenkin homssuinen kuva on itselle jäänyt, vaikkakin ruoka on muistaakseni ollut ihan hyvää... Tosin tämähän on siis vain minun henkilökohtainen mielipide!

Aiemmin keväällä pyöri muistaakseni Subilla joku hääaiheisen kilpailun mainos tai jotain sinnepäin.. Siinä mainoksessa oli aivan ihana hääpuku, jonka takaosaa (nyörityksen kohtaa) koristi suht kirkaanvioletti kuviointi joka leveni tai kapeni alaspäin (en muista enää tarkasti). Sattuuko kukaan muistamaan tuota pukua? Ja vieläpä tietämään kenen/mistä se on?? Kiitos kaunis!

Miä lähetin kihlautumisesta seuraavana päivänä kortit/kirjeet, joiden mukaan laitoin itsetekemiäni koruja molemmille kaasoille. (Teen siis hopea- ja kivikoruja itse.) Sitten vaan oottelin, et millaisia vastauksia tulee..

Kun oikein miettimällä miettii, niin ei meinaa tulla mieleen mitään biisejä... Yks ikisuosikeistani kauneimmaksi rakkauslauluksi on kuitenkin She's the One, etenkin Robbie Williamsin laulamana. Pitääkin muistaa kirjottaa ihan ylös, jos muita muistuu mieleen! Itsekin oon useissakin häissä laulanut.. Kappaleita on ollut aika laidasta laitaan. Siskon häissä lauloin Kun katsoit minuun ja pari Maarit Hurmerinnan biisiä (en muista enää niiden nimiä). Ne oli siskon suosikkeja. Yksissä häissä lauloin kirkossa West Side Storysta olevan One hand one heart (tai toisinpäin). Ja sekin on varsin kaunis. Silloinkin oli tosi tiukka kanttori paikalla, mutta tuon just ja just hyväksyi, koska lauletaanhan siinä valojen vannomisesta ym. Viimeisimmissä häissä missä esiinnyin, lauloin Enkelin rukouksen itseäni pianolla säestäen. Itsekin mietin laulamista omissa häissä.. mutta jotenkin tuntuu, ettei se sitten olekaan hyvä ajatus. Lähes kaikissa tv-ohjelmissa, joissa morsian tai sulhanen on laulanut toiselle osapuolelle, olen tuntenut lähinnä myötähäpeää, joten ei kiitos. Niin suuri osa suvusta ja kavereista on vähintäänkin harrastelijamuusikoita ellei jopa ammattilaisia, että eiköhän joku niistä esiinny jos pyydetään...

Itse bongasin samaiset järviroihut Jyväskylän Torikeskuksessa sijaitsevasta Kotimainen Helmi-liikkeestä! Käsitin, että ne ei oo läpivärjättyjä, eli ite ajattelin käyttää (jos edes käytän, en osaa päättää) vain valkoisia, koska miusta ne on rumia jos osa jää värilliseksi kun keskusta valkaistuu... Siellä värivaihtoehtoja oli 3; lime, pinkki ja valkoinen. Ja hinta oli 13,90. Tosiaan, tuota tuulen ja sateen kestoa jäin itsekin epäilemään, enkä siks oo vielä niitä ostanut. Meillä siis syyshäät, ja voi hyvinkin olla huono keli. Siinä kyllä lukee, että käytetään ainoastaan tyynellä säällä.. Mutta tiedä häntä! Kertokaa kokemuksia jos päädytte hankkimaan!

^^ Tanssiosuus on monessa paikassa jollain tapaa järjestettävissä, niin kuin vihkiminenkin.. Mielikuvitus peliin! (Omat kokemukset Koivulasta ei ole kovin ruusuisia (ruoka kylmää ja loppui kesken), joten samalta seudulta ehdottaisin vielä Anttolanhovia! Kartano on tosi kaunis!) Mikkelin seudulla on tosiaan aika montakin potentiaalista häänviettopaikkaa. Omat hääni haluan pitää paikassa, jossa kukaan tuttavani ei niitä pitänyt, joten siinä menivät vaihtoehdoista Kenkävero, Urpola ja Tertti. Tosin kartanoiden huoneisiin jakautuminen ei tuntunut minusta muutenkaan houkuttelevalle! Omat juhlani tulevat olemaan Anttolanhovin kotaravintolassa, Saimaan rannalla! Urpolan kartanossa juhlivat huomio! Sen vaan haluan "varoituksena" morsiamille sanoa, että Urpolan kartano on maalattu perinnemaaleilla ja esim salejen lattiat ovat punamulta-maalilla maalattuja. Tästä syystä on useallekin morsiamelle tullut ongelmia jos puku tai sen laahus oikeasti laahaa maata. Se nimittäin värjäytyy punaiseksi, eikä ole helposti pois pestävissä. Olkaahan siis varovaisia, ja helmat korvissa

Mua ehkä vähän huvittaa tää keskustelu oikein ja väärin tekemisestä hääkutsujen suhteen. Herranen aika, kenenkäs häät ne nyt oikein on! Ja mitä loukkaantumisiin sun muihin tulee, niin onko sillä väliä jos se kaukainen kutsumatta jätetty täti tai setä loukkaantuu.. Jos siihen ei olla pidetty tähänkään asti mitään yhteyttä, niin tuskin se siitä miksikään muuttuu! Turha stressata moisilla asioilla, ainakin miun mielestä! Eräs ystäväni sanoi naimisiin mennessään muutama vuosi sitten, että hän aikoo kutsua häihin vain ne ihmiset, jotka ovat aidosti onnellisia siitä, että nämä kaksi ovat menossa naimisiin!! Tätä ohjenuoraa aion itsekin noudattaa! Ei minua kiinnosta ihmiset, jotka haluavat häihimme vain häiden takia, tai sukua tapaamaan.. Ei tartte tulla! Meillekin on tulossa pienet häät, noin 50 henkeä! Ja suvuista kutsutaan vain ne joiden kanssa ollaan tekemisissä. Esimerkiksi suurin osa sulhasen sedistä, tädeistä ja enoista (joita on paljon) jätetään kutsumatta, koska 8 yhteisen vuoden aikana ei olla tavannut niitä kertaakaan. Sen sijaa joitakin hänen serkkujaan kyllä kutsutaan, koska heidän kanssaan pidetään yhteyttä! Minun mielestäni ei ole ollut edes vaikeaa rajata hääporukkaa.. Ne joita ei kutsuta, on "vain" kavereita (ei ystäviä), että jos loukkaantuvat kutsumatta jättämisestä, niin who cares! Tosiaankin, ihan turhaa stressata. Kun asettaa alusta asti selkeät pelisäännöt niin itselleen kuin kavereillekin, ja on rehellinen kaikille, ei tartte potea huonoa omaa tuntoa!

Meillä on sellainen tilanne, että minä olen ortodoksi ja mies ei kuulu kirkkoon. Maistraatissa on siis "pakko" käydä. No, mutta itse hääjuhlassa tulee olemaan ortodoksinen avioliiton siunaus (jota ei tosin oikeasti ole olemassa). Isäni on pappi ja hän se suorittaa. Alunperin ajateltiin, että ortodoksi vihkiminen olisi kiva, mutta tuli sellaisia syitä sitä vastaa, että päätettiin toisin. Ekanakin, ortodoksi vihkiminen on niin erilainen ja pitkä, että tuleva mieheni ei olisi taatusti pystynyt pitämään pokkaansa koko toimituksen aikaa, koska ei usko siihen soopaan pätkääkään (niinkuin en minäkään usko, mutta olen tottunut kuvioihin ja arvosta ortodoksisuutta osana sukuhistoriaani). Toinen ehdoton ei oli hääpaikkakunnan ort. kirkko joka on niin susiruma ja kolkko, etten iki kuuna päivänä suostuisi siellä menemään naimisiin. Nyt on siis sovittu, että isäni siunaa meidät juhlapaikalla, säänsalliessa laiturilla, eli kompromissi on meidän ratkaisu. Kaava kehitellään varmaan iskän kanssa yhdessä sopivan mittaiseski ja sisällöltään sopivaksi! Kaikin puolin hyvä ratkaisu meidän kaikkien mielestä. Että näin meillä.

Meillä on hääjärjestelyt vielä ihan aluillaan, mutta se on alusta asti ollut selvää, että ainuttakaan penskaa ei meidän häihin tule! Kumpikin ollaan tosi antilapsi-ihmisiä! Kaikki häät joissa olen ollut, ovat jossain vaiheessa iltaa kärsineet äänekkäistä lapsivieraista, joten syy on selvä, lapsista on hääparille vain harmia. Täällä on jo kommentoitukin sitä, että aina lasten vanhemmat eivät ymmärrä pitää lapsiaan kurissa. Itselläni on kokemuksia mm. sellaisista häistä, joissa lapsi leikki kirkossa vihkimisen aikaan poliisiautolla. Ja tokihan siinä oli sireenit ja kaikki. Eikä vanhemmille tullut mieleenkään, että se olisi ollut häiritsevää. Omassa kaveripiirissäni olen saanut paljon positiivista palautetta lapsettomista häistä (vaikkakin puhe on ollut vasta suunnitteluasteella, kukaan ei tiedä et me ollaan oikeesti menossa naimisiin..). Heistä on kivaa juhlia kaverin häitä ilman muksujen hoitamista. Yhtenä hyvänä pointtina pidän myös sitä, että jos tietää haluavansa lapsettomat häät, kannattaa miettiä häiden sijaintia. Me aiomme pitää omamme synnyinseudulla, vaikka oma koti on muualla, koska tällä tavoin on mahdollisimman monella yö/hoitopaikka valmiina, eivät ainakaan siksi voi perua! Meilläkin saatetaan vedellä herneitä nenään tässä lapsiasiassa.. Oma sisko on joskus ohimennen sanonut, että kyllähän HÄNEN lapset saa tulla vaikka muut eivät! ARGH! Samoin anoppi ja sulhon sisko saattaa vähän kiristyä, mutta aivan vapaasti sit vaan! Ei oo pakko tulla! KAIKKI kyllä tietää jo etukäteen meidän mielipiteen lapsista! Mun mielestäni on kaikkein paras sanoa asiat niinkun ne on! Turha sitä on kaunistella! Jos ei halua lapsia häihin, ei halua, turhat selitykset sikseen. Joku tuossa mainitsikin, että kyllä ystäville pitää voida puhua suoraan ja oon ihan samaa mieltä! Kutsussa varmasti mainitaan juhlien lapsettomuus, mutta varmasti lapsellisten kohdalla siitä puhutaan vielä moneen kertaan ihan kasvotustenkin, ettei jää epäselvyyksiä!

Meillä on hääsuunnittelut vasta ihan aluillaan, mutta pari oikeaa valssia on jo löytynyt, tosin en tiiä tuleeko kumpikaan just meidän biisiks, mutta Bryan Adamsin Have You Ever Really Loved a Woman on valssi, tosin nopea. Ja samoin kolmijakoinen on Nick Caven ja Kylie Minoquen Where the Wild Roses Grow. Sanatkin on kauniit kun jättä viimosen säkeistön veks