Demma

Meillä oli juhlaohjesäännössä "Juhlan luonteen ja hääparin mieltymysten vuoksi juhlimme vain aikuisten kesken. Tässä on siis oiva tilaisuus kiusata anoppeja, kummitätejä ja muita sukulaisia lapsenhoitopestillä!" Ei tää kyllä tullu monellekaan yllärinä, koska oltiin puhuttu lapsettomista häistä AINA ja ei olla muutenkaan, ei sit alkuunkaan, lapsi-ihmisiä!

Meillä kissat oli kotona, ja naapuri kävi niitä hoivaamassa. Koira oli hääpaikkakunnalla mukana ja asusteli vanhempieni luona (noin 5km juhlapaikalta). Se ulkoilutettiin aamulla kunnolla ja päivänkin sai olla ulkona. Juuri ennen juhlia, klo 16, se käytettiin vielä tarpeillaan. Siskoni lähti juhlista imettämään pienintään noin klo 22 ja kävi matkalla pissattamassa haukun. Ja vanhemmat meni sitten yöksi kotiin, joten no problem. Miulle oli kans helpointa näin, että koira oli tutussa paikassa, koska olisin muuten stressannut koiran hyvinvointia.

Miulla oli tällänen, ja tykkäsin kovasti! Sulhasen ja bestmanien vieheet sen sijaan oli ihan karmeat, joten revin omasta kimpustani 3 neilikkaa irti ja ne oli miesten vieheet.. Mut ei sitä onneks kukaan huomannu, et oli vähän tuunatut

Sanoisin, että on liian aikaista! Väliin tulee kuitenkin vielä vanhojenpäivä ja kevätjuhlasesonki, joka ajaa varmaankin edelle ammattilaisen silmissä. Kannattaa myös muistaa, että jos aikoo treenata kroppaansa tms. on muutosten oltava jo valmiit kun pukua aletaan tekemään ja samoin ensimmäisenä hankintalistalla on alusvaatteet. Rintaliivien pitää olla jo sovitusvaiheessa samat kuin juhlassa, sillä rinnan profiili voi muuttua paljonkin eri liiveillä! Itselläni ei mennyt puvun tekemiseen kuin ehkä noin 5 työpäivää kaikkinensa, joten luulisi noin kuukauden riittävän muillekin. Kannattaa toki käydä kysymässä tekijältä itseltään, minkälaista aikataulua hän ehdottaa... Se riippuu niin monesta asiasta (puvun malli, tekijän muut työt, lomat yms.).

Laitetaanpa tännekin kuva minun puvusta, jonka tekemisestä tuossa aiemmin hieman kerroin Puku on kokonaan silkkiä; aluspuku kirjailtua silkkitaftia ja valkea osa dupion silkkiä. Materiaalin oli ihan mielettömän ihanaa ommella ja varmaan osaksi kiitos sen, puku onnistui hienosti. Itse ainakin tykkäsin ihan kauhiasti!

Nyt (kun juhlat on ohi, eikä enää tarvii pelätä paljastumista) voin minäkin paljastaa meidän naimisiin menemisen todellisen ajankohdan.. Meillä oli siunaustilaisuus ja juhlat 3 viikkoa sitten, ja kaikki luulivat sitä meidän todelliseksi juhlapäiväksi, mutta pieleen meni. Toki suurinosa vieraista oli ymmärtänyt, että kyseessä on pelkkä avioliiton siunaaminen (luki jo kutsussakin) ja todellinen avioituminen on tapahtunut maistraatissa aiemmin, mutta milloin, sitä ei kerrottu kenellekään.. Todellisuudessa skippasimme koko kihlavaiheen ja päräytimme naimisiin jo 22.6.2009, eli vuosi ja 3kk ennen häitä. Tuolloin (kun sormukset ilmaantui sormiin) ilmoitimme kaikille menneemme kihloihin, vaikka oltiin jo oikeasti naimisissa Häissä ei asiasta juurikaan huudeltu, mutta häiden jatkoilla, joissa oli siis parhaat ystävämme ym. edelleen paikalla, kerroimme saunassa totuuden, ja aika hiljaiseksi veti porukan. Sit alkoi nauraminen ja ihmettely, et mitä hitossa... Hauska pikku jäynä. Me siis tehtiin tämä sekoilu meistä riippumattomista syistä, ja koska maistraattiin oli marssittava joka tapauksessa niin eihän sillä ajankohdalla ollut väliä. Päätettiin kuitenkin olla hissun kissun asian suhteen, koska olin kuullut niin monilta, että pelkkään avioliiton juhlimiseen jälkikäteen, jättää moni kutsuttu helposti tulematta tms. Meidän juhliin kutsutuista vain alle 5 peruutti tulonsa ja juhlat onnistuivat loistavasti. Minusta myös tuntuu, että virallisen puolen oltua hallussa jo kauan sitten, ei meitä kumpaakaan jännittänyt ollenkaan ja jaksettiin juhlia aamukuuteen asti

Tässä kuva viime lauantailta minun omatekemästäni silkkipuvusta

Me mennään kolmen viikon päästä Anttolanhovissa naimisiin ja juhlat on Saimaan rannalla Kotaravintolassa. Voin sit raportoida tarkemmin... Ainakin kaikki järjestelyt on heidän päästään hoidettu loistavasti ja TIEDÄN, että ruoka on hyvää!

Jaahans.. pitäisköhän miunkin kertoa omasta projektistani tässä osiossa. Elikkäs miun puku tulee olemaan teetetty, tosin tekijänä minä itse, ystävän avustuksella. Puku on jo hyvässä vaiheessa; uskaltaisikohan sanoa, että melkein valmis Se on kaavoitettu rakentamalla kaavan palat lakanakankaasta suoraan minun päälleni. Tämän teki siis ystäväni joka on alan ammattilainen, kuten minäkin, tosin hän on vielä taitavampi Siitä sitten piirsin kaavat ja ensin ompelin vuorin ja nyt ole ommellut jo itse miehustankin, joka on kokonaan kirjailtua silkkitaftia. Vielä tyllit väliin ja päälliosaksi tulevan rypytyksen kimppuun Puku on malliltaan suht yksinkertainen; iso pyöreä pääntie, aavistuksen holkkimaiset "hihat", poikkileikkaus rinnan alla joka kiertää sivuja pitkin pepun päälle, takana nyöritys ja hieman merenneitomainen helma (tosin päälletuleva rypytys peittää sitä jonkin verran. Projekti on edennyt tosi nopeasti. Kahtena päivänä tehtiin kaavat (tulin kipeäksi niin oli pakko keskeyttää välillä kun pyörtyilin), yksi päivä meni vuorin ja väliin tulleen tukimateriaalien ompeluun ja yksi (tämä päivä) miehustan valmistukseen ja tosiaan enää tylli ja päälliosan rypytyshässäkkä puuttuu. Olin nimittäin jo vähän "huolissani" että ehdinkö saada valmista ajoissa, mutta eihän minulla ole mitään hätää Kaikkinensa on ollu tosi mukavaa ja silkki on tietenkin aivan ihana materiaali ommella. Niin helppo työstää <3 Tosin sen verran pitää sanoa, että tällänen projekti ei varmaankaan onnistuisi jos haluais pitää puvun salassa sulhaselta. Meillä ainakin sulkki on joutunut auttaa sovituksissa yms. koska kaikkeen ei yksin taivu Kuvia puvusta voin laittaa, mutta vasta häiden jälkeen

Meillä on itsellämme aikomuksena tarjota tervetulomaljan lisäksi 1 kaato ja loput saa vieraat maksaa itse. A-oikeus-paikasta on siis meilläkin kyse. Itse olen ollut useammissakin häissä, joissa on toimittu näin, enkä huomannut, että kukaan olisi kokenut sitä negatiivisena asiana. Mekin päätettiin ilmoittaa asiasta jo juhlaohjesäännössä, joten ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Muiden häissä ollessa ollaan pöytäseurueen kesken usein tilattu yhteisesti pullo, tai parikin, juotavaa, joten ei se ole edes niin kalliiksi tullut.

^ Miun siskon häissä oli kruununkantajista 3 ev.luttia ja yks kirkkoon kuulumaton. Samalla lailla taitaa olla meidän kruununkantajien jakauma, tai voi olla useampikin kirkkoon kuulumaton, en tiedä heidän suuntautumistaan... Eli en usko olevan ongelma!

Meillä on häät syyskuussa ja meidän kukat tulee olemaan vadelmanpunaisia. Suht tummaa ja syksyistä siis, muttei ihan niin perinteistä syksyä kuitenkaan! Mitä kukkien väriin syksyllä tulee, on monia värejä kyllä saatavilla, jos ei ole kukasta niin tarkka. Esim pioni on kevään kukka ja siitä saa syyskuussa pulitta aika isot rahat. Suosittelenkin menemään johonkin ammattitaitoiseen kukkakauppaan juttelemaan asiasta. Itse tein näin ja myyjä sai katalogista suoraan katsottua, millä kukilla on sesonki milloinkin, jotta budjetti ei heitä häränpyllyä kukkien takia!

Minä en varmaankaan kovin hymyssä suin katsoisi häissäni vierasta valkoiseen pukeutuneena, sen verran käytöstapoja kuuluu jokaisella olla. Tuleva anoppini oli muutamia vuosia sitten menossa yksiin häihin luonnonvalkeassa asussa, mutta ONNEKSI kertoi aikeistaa minulle etukäteen, jolloin sain vaivoin taivuteltua hänen päänsä. Moni on täällä kommentoinut, että valkoinen asu vieraalla ei häiritse, jos morsiamella itsellään ei ole valkeaa asua. No, okei, ehkä se meneekin niin, mutta kuinka usei vieraat ovat tienneet etukäteen, ettei morsian tule valkoiseen pukeutumaan??? Että ovat tietoisia siitä, etteivät pukeudu samaan väriin kuin morsian. Kaikki tuskin kysyy lupaa, niinkuin tika84:n vieras oli tehnyt. Omalla kohdallani häihin pukeutuminen onkin enemmän käytöstapakysymys, kuin värein samanlaisuus..

Lua: Miun mielestä vielä ei ole aihetta tehdä valitusta PayPalille, koska ethän sinä ole vielä saanut viallista tuotetta.. Odottele nyt hetkinen ihan rauhassa, jos wedingolla parhaillaan yritetään korjata tilannetta, jopa tehdä sinulle aivan uutta pukua. Olisiko vähän noloa haukkua kyseinen firma alimpaan helvettiin ja hetken päästä postista kolahtaisikin uusi, juuri oikeanlainen puku. Ja jos nyt teet valituksen, voi wedingo aina vedota siihen, että heillä oli korjaus vielä kesken, eikä tuotetta ole vielä asiakkaalle toimitettu. Jäitä hattuun ja malttia! Jospa kaikki kääntyisi vielä parhain päin. (En ole KOSKAAN kuullut että puku olisi jäänyt kokonaan tulematta...)

Jippii! Kutsut on vihdoin valmiit! Ja tälle ne näyttää! Kolmatta kuvaa tää ei nyt suostu jostain syystä liittämään, mutta eiköhän noista jo jotain selkoa saa...

Bob on ihan hyvä, mutta törkeen kallis, kylläkin! Studio In on hyvä samoin kun Hennis (otti "kaason" kampauksesta kesällä 07 vain 30 ja kampaus oli ihana) Meikeistä en muita tiiä ku Nonna Anttilan, joka on nykyjään töissä Lumottu Hetki-hoitolassa. Ja hän ON hyvä!

^ Joo, miä en kans ymmärrä tätä hääpäivän salailua, ihan kuin se olis joku valtiosalaisuus. Turha se on sit itkeä, jos rakkaimmat ei pääsekään paikalle, kun tieto tulee liian myöhään. Ehdottomasti kannattaa puhua ajoissa... ja ihan kaikesta!

Juu, kutsutaan, koska se on miun isi! Muussa tapauksessa tuskin!

Piti ihan tulla tännekin kirjottamaan, että Jipun ja Samuli Edelmanin Jos Sä Tahdot Niin, on jotenkin aivan ihana ja koskettava rakkauslaulu. Mutta sopiiko häihin?? Mitä ootte mieltä? Ja toinen uutukainen ihanuus on Samuli Putron Minä Rakastan Sinua. Kertsin sanat

Plastronin kaavaakin pitää alkaa metsästämään.. Näin pika pikaa tehdyllä nettivilkaisulla, huomasin, että burdan kaava nro 3403 sisältää solmukkeen krakan ja plastronin kaavan. Mutta Amoriinin sivuilta löytyi tämmönen ohje http://www.amoriini.com/Sivusto/Haaopas/so...en/miehille.php Luulisin, että itse osaisin jotain tuon pohjalta tehdäkin. Mutta katson vielä, jos parempaa löytyy...

Pipsake, etsi jokunen kuva, joka on edes vähän sinnepäin, niin voin tonkia omat ja duunipaikan varastot, jos niistä olisi apua. Luulisin, ettei ole mahdotonta boleron kaavaa löytää/tehdä, mutta joku suuntaa antava kuva olis suureksi avuksi. Miä aion siis myöskin tehdä pukuni itse. Kangas on jo hankittuna, ja se on silkkiä. Nyt sitten vaan pientä laihdutusta kehiin, ja eikun kaavojen tekemään ja ompelemaan. Enempää en tässä vaiheessa halua paljastaa, koska haluan että puvun ilme pysyy salassa, mutta muuten tulen täällä kyllä pyörimään...

^ Pakko vaan sanoa, että jos häät on niinkin kaukana ku elokuussa 2011, niin paljon ehtii muuttua kaveripiirissä. Me mentiin kihloihin 15 kk ennen häitä, ja jo tänä aikana (häihin on vielä tuo noin 8kk) on vieraslista elänyt ihan hirveästi. Lapset aiotaan rajata pois kokonaan ja ihmisiä voidaan kutsua max 60. Nyt on jo 2 ihmistä ehtinyt saamaan vauvan, josta ei ekaa listausta tehtäessä tiedetty ja 3 muuta ehtii vielä saada vauvan ennen häitä (mm. toinen kaaso ja miun sisko). Siihen vielä kaupan päälle muutaman ikisinkun seurustelunaloitukset yms. niin katsotaanhan millainen vieraslista meille tuleekaan. Eiköhän me lyödä se lukkoon vasta sinä hetkenä kun ne itse kutsut postitetaan! Eli kaikkeen pitää näköjään varautua!

Miä pyysin kaasoikseni kaksi erittäin rakasta ystävääni. Toisen olen tuntenut jo 4-vuotiaasta asti ja ollaan oltu aina todella läheisissä väleissä. Myös hänen perheensä on minulle kuin toinen perhe. Toinen kaaso on taasen ollut sydänystäväni yläasteelta asti, ja paljon onkin tullut koettua yhdessä. Nämä kaksi kaasoa, ovat toisilleen vain tuttuja, eli niin sanotusti eri kaveripiireistä, mutta en usko sen olevan ongelma. Kaasot ovat hyvin erilaisia, ja ajattelenkin, että toinen on enemmän minun tuki ja turva ja toinen sitten sellainen esiintyvää ja puuhastelevaa tyyppiä oleva. Pitkään mietin, olisiko minun pitänyt pyytää siskoani kaasokseni, koska itse olin toinen hänen kaasoistaan joitakin vuosia sitten, mutta päädyin sitten toiseen ratkaisuun. Luulen, että ratkaisuni oli aivan oikea, koska siskoni odottaa juuri kolmatta lastaan, eikä ehkä ehtisi/jaksaisi olla ihan täysillä kaikessa mukana muutenkaan... Tai no toisaalta, niin on toinen kaasoistanikin saamassa kolmannen lapsensa, mutta en tiennyt sitä vielä kaasoksi pyytäessäni. Ei sillä että se haittaisi.. kun ei ole raskaana enää häiden aikaan Pääsee juhlimaan kaasokin!

Itse pyöriskelin alkukesästä (niin kauanko siitä jo on..) Jyväskylän liikkeitä läpi sormuksia etsien. Molemmat tiedettiin mieheni kanssa, että emme halua ns. perinteisiä materiaaleja sormuksiimme. No, siihenhän se meinasi jo tyssätä. Melkein mistään liikkeestä ei löytynyt titaania tai rosteria olevia sormuksia, jotka kihloiksi olisi sopineet. Palvelu oli kaikissa tylsää ja tavallista, enimmäkseen siis ei oota. Miehen kohdalla päädyimme teettämään sormuksen vanhanajan sepällä (ei siis kultaseppä, vaan takoja). Palokassa on Manalan paja, jonka palvelu on niin kertakaikkisen loistavaa, ettei voi oikein ymmärtääkään. Joka kerta ollaan tyytyväisinä poistuttu paikalta. Tekijä on tiennyt aina tasan tarkkaan, mitä mieheni haluaa ja jälki on ollut sen mukaista. Jos jonkun mies siis tykkää vähän ronskimmasta tyylistä niin suosittelen! Omaa sormustani etsin kaikkialta. Täällä paljon kehuttu Qiva aiheutti minussa suuren pettymyksen. Paikanpäällä ollut naismyyjä ei kuunnellut toiveitani alkuunkaan, ja tuntui sille, ettei hän myöskään tiennyt mistään mitään. Mies oli juuri käymässä asioilla ja nainen hapuili vain puhelintaan koko ajan, että jokos se mies tulisi takaisin, kun hän ei nyt oikein osaa sanoa... Vihdoin mies tuli paikalle, mutta en päässyt hänenkään kanssa alkuunkaan samalle aaltopituudelle! Heiltä ei tullut ainuttakaan ideaa, mihin suuntaan suunnitelman kanssa lähteä.. Ei siis jäänyt hyvä maku suuhun. Mutta heillä oli ehkä huono päivä, tai jotain! Sormukseni löysin lopulta Korustoresta (Keno-mallistoa). Siellä oli palvelu hyvää, ja etenkin valikoima. Se oli hyvin erilainen muihin liikkeisiin verrattuna.. Enemmän minun näköinen. Pieniä ongelmia tuotti sormusten kaiverrus (molemmat kaiverrutettiin samassa paikassa) ja niiden saapuminen meni todella viimetinkaan.. He siis lähettävät sormukset muualle kaiverrukseen. Onneksi ne kuitenkin saapuivat sinä viimeisenä mahdollisena hetkenä, muuten olisin ehkä räjähtänyt. Oman sormuksen kaiverrus kuului hintaan, mutta aikataulusähläyksen vuoksi myös miehen sormukseen saatiin kaiverrus sitten ilmaiseksi ja vielä ihan pyytämättä! Varmasti siis asioin kyseisessä liikkeessä uudelleenkin.

Itselläni on joitakin häitä käytynä ja yhdet niistä on jäänyt mieleen aika negatiivisesti. Kaikki alkoi jo kirkosta, jossa eräs taapero leikki poliisiautollaan pitkin käytävää ja tietenkin pillit päällä.. Siis mitä liikkuu vanhempien päässä, kun sallivat tuollaisen?? (meidän häihin on lapsilta pääsy kielletty, osittain tästä johtuen) Hääpaikka oli kartano, jossa siis monta pientä huonetta, josta en erityisemmin pidä. Itse juhlassa pidettiin 7 puhetta, jotka oli kaikki putkeen ja toinen toistaan tylsempiä. Hermot meinas mennä. Morsiuspari oli hymyilemättä kokoajan (ja kiitoskortin kuvakin näyttää sille et sulhanen haluais karkuun..). Tanssia oli onneksi luvassa, mutta sekin järjestetty tosi huonosti. Kartanon pihalla oli pienehkö tanssilavasysteemi, ja siellä cd-soitin. Soitin oli kuitenkin niin huono, että pienistäkin tömäytyksistä levy alkoi pomppia, eikä tanssimisesta tullut mitään. Toivottavasti omat häät on ees vähän hauskemmat!