Ilusao

Meillä oli pienet häät. Tilaan olisi mahtunut 37 vierasta ja paikalla oli reilut 30 vierasta.

Meillä päätettiin tehdä niin, että ennen ruokailua kun vieraat saapuivat ja asettuivat meillä soi taustalla rakkauslauluja pääasiassa 80- ja 90-luvuilta. Myös jotain vanhempaa kuten Marvin Gaye ja Luther Vandross. Ruokailulla meillä oli ghanalaista ruokaa ja taustalla soi sitten ghanalaista musiikkia. Ghanalainen musiikki sai soida myös vapaan seurustelun aikana ja takaisin rakkauslauluihin vaihdettiin sitten kahvittelun ajaksi.

Meillä tuli miehen juuria kunnioittaen hänen äidinkielellään (akan) "Aware Mfiase" eli vapaasti käännettynä "avioliiton alku".

Minulla oli kuultopaperin kiinnitykseen käytössä Sinellistä ostettu kaksipuoleista liimanauhaa. Oli sellainen rulla, jossa irti revittävä välikappale oli punaista muovia. Se hieman kuulsi valkoisen helmiäiskuultopaperin läpi. Kun rulla alkoi loppua ostin Sinellistä lisää, mutta ei enää ollut samaa rullaa, vaan toinen, jossa välikappale oli valkoista paperintuntuista materiaalia. Tämä liimanauha olikin erilaista eikä näkynyt kuultopaperin läpi lainkaan! Harmi vaan, että suurin osa tuli tehtyä sillä liimanaulalla, joka kyllä vähän läpi kuulsi.

Oltiin yötä Savonlinnan Seurahuoneella. Varattiin ensin sviitti 168 €, koska kaikki kahden hengen huoneet parisängyllä oli jo varattu, mutta saatinkiin sitten myöhemmin vapautunut varaus tuohon parisängylliseen kahden hengen huoneeseen 127 €. Hintaan sisältyi huoneen koristelut (joita ei koskaan ilmaantunutkaan... töykeähkö mies vuorossa vastaanotossa ja ilmeisesti oli hänen tehtävänsä), kuohuviini (tuli sovitusti ) ja ihanan runsas aamupala huoneeseen. Uloskirjautuessa meiltä kuitenkin veloitettiin vain 100 €. En tiedä miksi, mutta olihan tuo hauska yllätys.

Minä annan kaasolle lahjansa sitten kun hän seuraavan kerran tulee meille käymään (välimatka vähän pidempi). Hankin lahjan vasta häiden jälkeen. Eli luultavasi kaaso saa lahjansa vajaa kaksi kuukautta häiden jälkeen.

Meillä miehellä (ei EU:n kansalainen) oli voimassa ensimmäinen vuoden mittainen opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa, kun mentiin naimisiin. Nyt mies ei enää opiskele ja hakee jatko-oleskelulupaa perhesiteen (avioliitto Suomen kansalaiseen) perusteella. Hakemus jätettiin 2.7.2009 ja loput liitteet toimitettiin 3.7.2009. Jäädään odottamaan miten pitkään luvan saamisessa kestää. Nykyinen oleskelulupa menee vanhaksi heinäkuun lopussa, mutta senkin jälkeen mieheni kuulema saa työskennellä, koska jatkohakemus on jo sisällä. Jos muistan, niin tulen sitten teillekin kertomaan miten kävi.

Nyt on huomenlahjakuvat annettu. Laitoin 12 kuvaa pieneen albumiin. Lahja oli miehelle mieluinen ja sitä katsellessa tuli useampaan kertaan kommentteja "wow" ja "you're so beautiful".

Meillä oli päiväjuhlat ja hotellille saavuttiin noin iltakuuden aikaan. Tarkoitus oli lähteä kahdeksalta jatkoille iltaa istumaan muutaman kaverin kanssa ja sen jälkeen viettämään hääyötä. Huoneeseen päästyämme sulhanen oli kuitenkin niin malttamaton, että korkattiin hääyö jo silloin. Ja hyvä oli että niin tehtiin, koska kun tultiin takaisin hotellille joskus ennen yhtätoista, kuohuviinin jälkeen meikkejä pesemässä ollessani mies oli nukahtanut syvään uneen sängylle. Yöllä satuttiin kolmen aikaan heräilemään ja nautittiin taas toisistamme ennen uudelleen nukahtamista.

Suudeltiin.

Annoin pienen albumin, jossa oli 12 ottamaani huomenlahjakuvaa. Miehen kommentit lahtaa katsoessa olivat "wow" ja "you're so beautiful".

Sain hopeisen riipuksen ja korvakorut, joissa jokaisessa timantti, sekä kaulaketjun riipukselle. Oli mieluinen, ovat juuri nytkin ylläni. Miehelle annoin pienessä albumissa 12 huomenlahjakuvaa. Mies piti kovasti. Kommentteja tuli lahjaa katsoessa tyyliin "wow" ja "you're so beautiful".

Edellisenä iltana pääsin sänkyyn yhdentoista maissa ja heräsin sitten aamulla puoli viideltä. Sinänsä edistystä, koska olin koko edeltävän viikon herännyt noin neljän aikaan. En nukkunut kotona vaan äitinin luona hääjärjestelyjen tekemisen takia.

Pärjäsin hienosti enkä nähnyt mitään vaivaa vannealushameesta. Päin vastoin!

Olen kyllä tunteellinen ja itken joskus tv:tä tai elokuvia katsellessa ja ihan arkielämässäkin, joskus stressaantuneena. Omissa häissä ei kuitenkaan tullut itkettyä kertaakaan. Hymyiltyä sitäkin enemmän.

Häitä seuraavana päivänä heräiltiin hotellihuoneessa kahdeksan maissa ja aamupala tuotiin huoneeseen 9.30. Huoneen luovutettuamme puolilta päivin lähdettiin pakkaamaan minun tavarat äidin luota (olin ollut siellä valmisteluja tekemässä edeltäneen viikon), syötiin lounasta ja hääkakkua. Ajettiin sitten bestmanin ja parin vieraan kanssa muutaman tunnin matka takaisin kotiin. Sitä seuraava päivä menikin sitten ihanan rennosti toisistamme nauttiessa, nukkuessa ja ulkona kävelessä.

Meille vihkipappi antoi ihan pyytämättä englanninkielisen vihkitodistuksen vihkimisen jälkeen. Vihkiminen siis ihan suomessa, mutta sulhanen on ulkomaalainen. Pappi ilmeisesti päätteli, että todistusta tullaan tarvitsemaan kuten tullaankin miehen uutta oleskelulupaa hakiessa.

Minä olen suomalainen ja mieheni on ulkomaalainen. Aivan viimeiseen hetkeen asti pähkäilin otanko yhdysnimen vai pelkästään miehen nimen. Kunnon päätöstä en saanut aikaan ja otin sitten yhdysnimen. Jos myöhemmin haluan muuttaa nimen, niin onhan helpompi tiputtaa nimeni edestä pois kuin yrittää ottaa se mukaan nimeen.

Päädyin sitten yhdysnimeen. En saanut oikein kunnon päätöstä tehtyä ja pelasin sitten "varman päälle" ja otin molemmat nimet. Jos haluaa myöhemmin muuttaa, niin onhan helpompi tiputtaa oma nimi pois edestä kuin ottaa se mukaan nimeen.

Meille on tilattu vadelmakermakakku. On kuulema meidän valitseman leipomon (paikkakunnalla ei montaa leipomoa) halvin kakkuvaihtoehto ja tämä kakku 48 hengen kokoisena maksaa noin 105 euroa, mikä on mielestäni ihan tarpeeksi paljon. Tulee sitten nelikerroksiseen kaaritelineeseen. Onhan täällä näkynyt paljon kauniita kakkuja ja itse pidän juustokakuista. Ehkä niitä syödään sitten vielä pienemmissä tilaisuuksissa, kun ei raaski niin paljon maksaa, että häissämme tarjoaisi...

Minä painin itse tämän asian kanssa, vaikka häihin on enää alle kaksi viikkoa! Miten asioista voikaan tehdä niin vaikeita. Kun viimevuoden puolella päätettiin että mennään naimisiin, sanoin miehelle, että minulle tulee sitten yhdysnimi. Halusin pitää oman suomalaisen nimeni, mutta myöskin ottaa miehen nimen, siksi yhdysnimi. Aikaa on nyt kuitenkin kulunut ja jopa pelkän miehen nimen ottaminen yhteiseksi nimeksi houkuttaa. Nimen harvinaisuus ei oikeastaan ole tärkeää. Nykyistä nimeäni löytyy reilut 2300, eli ei ole kovin yleinen, mutta silti pelkällä Eniron henkilöhaulla taisi löytyä seitsemän etunimi+sukunimi kaimaa. Miehen nimeä suomessa on 35, kotimaassaan tietenkin enemmän. Miehen sukunimellä minulle Suomessa tuskin kaimaa löytyisi. Etunimeni muuttuisi helposti yhden kirjaimen lisäyksellä kansainväliseksi ja siksikin oli tärkeää, että sukunimessä suomalaisuutta olisi. Meidän molempien sukunimet ovat kauniita ja lyhyitä (viisi kirjainta) ja sopivat vielä yhteenkin. Äitini ja kaveritkin jostain syystä kannustavat pitämään oman nimeni mukana eli ottamaan yhdysnimen, vaikka itse ovat toisin valinneet/valitsisivat. Nyt välit ovat kuitenkin isän kanssa rajusti huonontuneet miesvalintani takia ja tuntuu miksi edes haluaisin pitää isäni sukunimen. Yhdysnimi tuntuu muutenkin jotenkin valjulta "turvalliselta" vaihtoehdolta, koska oma sukunimi säilyy. Minut jo tuntevat eivät välttämättä edes sisäistäisi, että nimeen on lisätty jotain. Kuitenkin mietityttää onko se pelkän miehen nimen ottaminenkaan oikea vaihtoehto... En halua joutua katumaan valintani kanssa, mutta kun ei sitä tietä mikä olisi se "oikea" vaihtoehto. APUA!

Te, jotka olette menneet naimisiin ulkomaalaisen miehen/naisen kanssa, mikä oli sukunimivalintanne? Otitteko suomalaisen etunimenne perään ulkomaalaisen puolisonne sukunimen, pidittekö oman sukunimenne vai otitteko yhdysnimen? Nimenomaan haluan monikulttuurisien mielipiteitä tähän sukunimiasiaan. Kerrottehan myös kumpi teistä (nainen/mies) on se ulkomaalainen ja kumpi suomalainen.

Meille on tulossa valkoinen "stylish embrace" posliinipariskunta. Eli koko koriste on valkoinen.

Te jotka olette laittaneet valokuvat albumiin. Mistä olette löytäneet hyvän näköisen pienen albumin? Eli sellaisen johon mahtuu vähemmän kuin 20 kuvaa? Tuntuu olevan hieman vaikeaa löytää ja tässä nyt sitten tuli mutka matkaan minun suunnitelmiin...

Haluaisin käydä tuossa ultrapuhdistuksessa, mutta olen nyt kahden eri paketin vaiheilla. Kumpi kokonaisuus olisi parempi: 1. alkupuhdistus, ultrapuhdistus, naamio, hoitovoide 2. alkupuhdistus, Dermalogica-ihoanalyysi, kuorinta, ultrapuhdistus, tehoseerum, naamio, kosteusvoide? Eli kakkosvaihtoehdossa tosiaan käytetään Dermalogican tuotteita ja on pari vaihetta enemmän. Hintaakin noin 30 euroa enemmän kuin ykkösvaihtoehdolla. Onko nuo pari lisävaihetta ja Dermalogican tuotteet lisärahan arvoisia vai kannattaisiko mennä tuohon yksinkertaisempaan ihonpuhdistushoitoon? Hään on vajaan neljän viikon päästä. Kannattaisiko mennä pikimmiten vai reilu viikko ennen häitä?