Ilusao

Meillä oli pienet häät. Tilaan olisi mahtunut 37 vierasta ja paikalla oli reilut 30 vierasta.

Meillä päätettiin tehdä niin, että ennen ruokailua kun vieraat saapuivat ja asettuivat meillä soi taustalla rakkauslauluja pääasiassa 80- ja 90-luvuilta. Myös jotain vanhempaa kuten Marvin Gaye ja Luther Vandross. Ruokailulla meillä oli ghanalaista ruokaa ja taustalla soi sitten ghanalaista musiikkia. Ghanalainen musiikki sai soida myös vapaan seurustelun aikana ja takaisin rakkauslauluihin vaihdettiin sitten kahvittelun ajaksi.

Meillä tuli miehen juuria kunnioittaen hänen äidinkielellään (akan) "Aware Mfiase" eli vapaasti käännettynä "avioliiton alku".

Minulla oli kuultopaperin kiinnitykseen käytössä Sinellistä ostettu kaksipuoleista liimanauhaa. Oli sellainen rulla, jossa irti revittävä välikappale oli punaista muovia. Se hieman kuulsi valkoisen helmiäiskuultopaperin läpi. Kun rulla alkoi loppua ostin Sinellistä lisää, mutta ei enää ollut samaa rullaa, vaan toinen, jossa välikappale oli valkoista paperintuntuista materiaalia. Tämä liimanauha olikin erilaista eikä näkynyt kuultopaperin läpi lainkaan! Harmi vaan, että suurin osa tuli tehtyä sillä liimanaulalla, joka kyllä vähän läpi kuulsi.

Oltiin yötä Savonlinnan Seurahuoneella. Varattiin ensin sviitti 168 €, koska kaikki kahden hengen huoneet parisängyllä oli jo varattu, mutta saatinkiin sitten myöhemmin vapautunut varaus tuohon parisängylliseen kahden hengen huoneeseen 127 €. Hintaan sisältyi huoneen koristelut (joita ei koskaan ilmaantunutkaan... töykeähkö mies vuorossa vastaanotossa ja ilmeisesti oli hänen tehtävänsä), kuohuviini (tuli sovitusti ) ja ihanan runsas aamupala huoneeseen. Uloskirjautuessa meiltä kuitenkin veloitettiin vain 100 €. En tiedä miksi, mutta olihan tuo hauska yllätys.

Minä annan kaasolle lahjansa sitten kun hän seuraavan kerran tulee meille käymään (välimatka vähän pidempi). Hankin lahjan vasta häiden jälkeen. Eli luultavasi kaaso saa lahjansa vajaa kaksi kuukautta häiden jälkeen.

Meillä miehellä (ei EU:n kansalainen) oli voimassa ensimmäinen vuoden mittainen opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa, kun mentiin naimisiin. Nyt mies ei enää opiskele ja hakee jatko-oleskelulupaa perhesiteen (avioliitto Suomen kansalaiseen) perusteella. Hakemus jätettiin 2.7.2009 ja loput liitteet toimitettiin 3.7.2009. Jäädään odottamaan miten pitkään luvan saamisessa kestää. Nykyinen oleskelulupa menee vanhaksi heinäkuun lopussa, mutta senkin jälkeen mieheni kuulema saa työskennellä, koska jatkohakemus on jo sisällä. Jos muistan, niin tulen sitten teillekin kertomaan miten kävi.

Nyt on huomenlahjakuvat annettu. Laitoin 12 kuvaa pieneen albumiin. Lahja oli miehelle mieluinen ja sitä katsellessa tuli useampaan kertaan kommentteja "wow" ja "you're so beautiful".

Meillä oli päiväjuhlat ja hotellille saavuttiin noin iltakuuden aikaan. Tarkoitus oli lähteä kahdeksalta jatkoille iltaa istumaan muutaman kaverin kanssa ja sen jälkeen viettämään hääyötä. Huoneeseen päästyämme sulhanen oli kuitenkin niin malttamaton, että korkattiin hääyö jo silloin. Ja hyvä oli että niin tehtiin, koska kun tultiin takaisin hotellille joskus ennen yhtätoista, kuohuviinin jälkeen meikkejä pesemässä ollessani mies oli nukahtanut syvään uneen sängylle. Yöllä satuttiin kolmen aikaan heräilemään ja nautittiin taas toisistamme ennen uudelleen nukahtamista.

Suudeltiin.

Annoin pienen albumin, jossa oli 12 ottamaani huomenlahjakuvaa. Miehen kommentit lahtaa katsoessa olivat "wow" ja "you're so beautiful".

Sain hopeisen riipuksen ja korvakorut, joissa jokaisessa timantti, sekä kaulaketjun riipukselle. Oli mieluinen, ovat juuri nytkin ylläni. Miehelle annoin pienessä albumissa 12 huomenlahjakuvaa. Mies piti kovasti. Kommentteja tuli lahjaa katsoessa tyyliin "wow" ja "you're so beautiful".

Edellisenä iltana pääsin sänkyyn yhdentoista maissa ja heräsin sitten aamulla puoli viideltä. Sinänsä edistystä, koska olin koko edeltävän viikon herännyt noin neljän aikaan. En nukkunut kotona vaan äitinin luona hääjärjestelyjen tekemisen takia.

Pärjäsin hienosti enkä nähnyt mitään vaivaa vannealushameesta. Päin vastoin!

Olen kyllä tunteellinen ja itken joskus tv:tä tai elokuvia katsellessa ja ihan arkielämässäkin, joskus stressaantuneena. Omissa häissä ei kuitenkaan tullut itkettyä kertaakaan. Hymyiltyä sitäkin enemmän.