Kaasoni lauloi siskonsa häissä korinttilaiskirjeestä mukaeltuna "...vaan iloitsee vääryydestä...". Kukaan ei luultavasti olisi huomannut mitään, ellei kaasoni olisi alkanut pyöritellä silmiään havaittuaan oman mokansa. Niin ja samainen kaaso laulanee myös meille kirkossa! Kun itse puolestani olin ystäväni kaasona, hän unohti kukat kirkon eteiseen. Enhän minä voinut alttarilta kiljaista, että kimppu puuttuu, joten morsian sitten käveli kirkkoon ilman kimppuaan. Itse kipaisin hakemaan kimpun ehtoollisen jakamisen aikana ja morsian sai kimppunsa poistumiseen mukaan. Osa vieraista jopa luuli tähän sisältyneen jotakin syvällistäkin symboliikkaa... Tämä nyt ei ole moka enää, mutta edellisellä morsiamella oli huntu ommeltu muutamalla pistolla nutturaan kiinni, koska heidän hääpäiväkseen osui kunnon talvimyrsky (kaaso etsi aamulla autoaan heidän pihaltaan ainakin puoli tuntia). Loppuillasta, kun huntu sitten päätettiin pistää nurkkaan, saatiin hienoja kuvia, joissa kaaso leikkaa saksilla huntua morsiamen päästä (huntu tosin on ehjä edelleen!). Saapa nähdä mitä kaikkea tulee tapahtumaan omissa häissäni!