Valpuri

^Joo niin se taitaa olla. Siellä ei näyttänyt voivan valita muita versioita tosta mallista tai ainakaan en huomannut. Täytyy varmaan ottaa jostain muualta. Kiitos!

Osaisko joku auttaa? Saako tota tikkeriä jotenkin käännettyä toisinpäin? Koitan laskea aikaa kuukauden päähän ja nyt noi ukot on jo valmiiksi tuolla oikealla. Vai peruuttaako ne tuosta sitten vasemmalle?

No kylläpä onkin lapsellinen viesti. Mahtoiko ketjussa olla yhtäkään viestiä, jossa olisi valitettu ettei saatu lahjapakettia kun ei niitä pyydettykään. Muistamisesta oli ja on kyse, ja se on eri asia kuin lahjat. Lukeakin saa ennen kuin kommentoi.

Sattuuko kukaan tietämään mistä tämä tieto on peräisin? Tippaakaan en epäile tammikuu09:n rehellisyyttä tai tiedon oikeellisuutta mutta olisi kiva nähdä omin silmin jostain virallisesta tilastosta. Aihe on nyt ollut itsellekin ajankohtainen siviilivihkimistä suunnitellessa ja kun mm. ollaan ihmetelty kuinka hankalaksi siviilivihkimys on kirkkovihkimiseen verrattuna tehty... Tästä Helsingin Sanomien artikkelista: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkoh...i/1135241125069 Kiitos! Uusimmassa Oliviassa on muuten juttu nykypäivän häistä, ja siellä tilasto oli nyt vuodelta 2008 niin, että siviilivihkimisiä on peräti 43% ja kirkkovihkimisiä enää vain 57% - koskahan puolet tasoittuvat ja kääntyvät toisin päin? Ja koskahan siviilivihkimyksestä tulee tasa-arvoinen kirkollisen vihkimyksen kanssa palvelun, järjestelyiden, median yms. suhteen?

Sattuuko kukaan tietämään mistä tämä tieto on peräisin? Tippaakaan en epäile tammikuu09:n rehellisyyttä tai tiedon oikeellisuutta mutta olisi kiva nähdä omin silmin jostain virallisesta tilastosta. Aihe on nyt ollut itsellekin ajankohtainen siviilivihkimistä suunnitellessa ja kun mm. ollaan ihmetelty kuinka hankalaksi siviilivihkimys on kirkkovihkimiseen verrattuna tehty... Tästä Helsingin Sanomien artikkelista: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkoh...i/1135241125069 Kiitos!

Sattuuko kukaan tietämään mistä tämä tieto on peräisin? Tippaakaan en epäile tammikuu09:n rehellisyyttä tai tiedon oikeellisuutta mutta olisi kiva nähdä omin silmin jostain virallisesta tilastosta. Aihe on nyt ollut itsellekin ajankohtainen siviilivihkimistä suunnitellessa ja kun mm. ollaan ihmetelty kuinka hankalaksi siviilivihkimys on kirkkovihkimiseen verrattuna tehty...

Meillä mies ei ole koskaan kirkkoon kuulunutkaan ja itse oon eronnu noin seitsemän vuotta sitten. Missään tapauksessa en ole liittymässä uudelleen, en voi kuvitellakaan että olisin vielä joskus kirkon jäsen. Siviilivihkijän olemme varanneet juhlapaikalla hääjuhlapäiväksi. Yhdessä olemme hääpäivänä olleet melkein yhdeksän vuotta, joten parisuhde ei mitenkään ala vihkimisestä mutta kuitenkin koen sen merkittäväksi osaksi meidän kahden välistä ihmissuhdetta vaikka ilman seremoniaakin olemme toisemme valinneet. Tässä keskustelussa on monenlaista tapaa toimia ja mielipidettä, osan ymmärrän ihan hyvin, toisia on todella vaikea tajuta. Ymmärrän kirkkoon liittymisen ja kirkkohäät hyvinkin jos henkilö itse kokee uskovansa jollakin tavalla Jumalaan, ei välttämättä aivan luterilaisen kirkon oppienkaan mukaan välttämättä mutta niin että kokee että oikeasti haluaa liitolleen Jumalan siunauksen tai ylipäätään kokee että kirkolla, uskolla ja Jumalalla on jotakin annettavaa sen oman avioliiton ja parisuhteen onnellisuuden eteen. Toki tässäkin voidaan kyllä keskustella juuri näistä veronmaksuista yms. ja "kermat päältä" -mentaliteetista mutta siis noin niinkuin "henkisellä" tasolla ymmärrän hyvin. Mutta sitten nämä "kirkko on hieno paikka", "kirkkohäät vaan on ainoat oikeat häät" yms. mielipiteet ja tilanteet, joissa pappia pyydetään jättämään uskonto ja puheet Jumalasta yms. mahdollisimman vähiin tai ylipäätään suhtaudutaan kielteisesti tai esim. alentuvasti koko uskontoon ja kirkkoon on minulle kyllä vastenmielisiä. En vaan voi millään tajuta miksi menisin antamaan sen tärkeimmän lupauksen rakkaalle ihmiselle ja sinetöimään tällä hetkellä elämäni merkittävimmän asian eli parisuhteen tavalla, jota pahimmassa tapauksessa pidän valheena. Koen sen suorastaan loukkaavana puolisoani kohtaan. Millaiselle perustalle avioliitto aloitetaan jos sen solmiminenkin on eräänlainen näytelmä "kun se on niin kaunista/perinteistä/mahtipontista..."? Tällainen tilannehan on melkein sama kuin että liittyisin ortodoksikirkkoon koska ortodoksivihkikaavassa on hienot kruunut tai käännyn juutalaiseksi koska siellä on omat perinteensä, joista joku tuntuisi itsestä kivalta. Ei kai kukaan tällaista edes kuvittelisi tekevänsä? Haluan korostaa etten missään tapauksessa kritisoi uskovien henkilöiden tai ylipäätään sellaisten henkilöiden vihkimistä, jotka kokevat Jumalan tai kirkon itselleen oikeasti jollakin tasolla läheisiksi. Haluan vaan esittää oman täysin henkilökohtaisen mielipiteeni näistä täysin "ulkonäön" perusteella järjestetyistä kirkkohäistä. Itse kun en omassa tilanteessani ja omien mielipiteideni kanssa voisi ikinä tehdä puolisolleni sitä että ottaisin vihkimisen niin kevyesti tai jopa ihan ohjelmanumeron kannalta.

Nyt en halua mitenkään kritisoida pareja, joilla oli/tulee olemaan kaaso ja bestman tai jopa useampia edellämainittuja alttarilla mutta itse melkein kallistuisin sellaiselle kannalle että on jopa "hienompaa" jos olette alttarilla kahdestaan. Jotenkin se mielestäni oikein korostaa sitä että teistä kahdesta on kysymys ja teidän liitostanne. Siinä avioliitossakin kumminkin olette te kaksin, eivät ystävät tai perheenjäsenet.

Kyllä tää on mullakin ihan ehdoton voittaja, voiko kauniimpaa ollakaan! Ihanat sanat ja vielä kauniimpi melodia, itku tulee aina kertosäkeen kohdalla.

.

.

.

anskuliini09 Juu en minäkään arvota niitä lahjoja hinnan tai tavara/rahamuodon perusteella, kiinnosti vain ku monet ilmoittivat toivovansa rahaa ja kuitenkin tekevät lahjalistan periaatteessa vain rajatulle vierasjoukolle. Vielä kun tiedetään että edelleenkään kaikki ihmiset eivät koe rahan antamista miellyttäväksi voi tuosta kehkeytyä vaikeuksia tai ainakin pahaa mieltä tai keskustelua jos se hoidetaan tökerösti.

En nyt jaksanut sattuneesta syystä ihan koko ketjua lukea läpi (24 sivua, aika vilkasta keskustelua ), joten olkaa ystävällisiä ja ohjatkaa oikealle sivulla jos aiheesta on jo ollut puhetta. Itse mietin siis nyt asiaa, jota tässäkin keskustelussa on sivuttu nimittäin rahan pyytämistä ja opiskelijaystäviä. Monet mainitsevat pyytävänsä rahaa mutta tekevänsä pienen lahjalistan vähävaraisempia ystäviään varten. Miten olette sitten juhlassa ratkaisseet tilanteen jossa lahjapöytä notkuu paketeista ja sukulaiset yms., joilta rahaa on pyydetty tulevat kuoriensa kanssa? Kuitenkin on oletettavaa että joitakin vieraita on mahdollisesti harmittanut rahan antaminen ja mieluummin olisivat ostaneet tavaralahjan. En kritisoi tätä toimintatapaa lainkaan, haluaisin vain tietää miten sen olette nätisti hoitaneet/ajatelleet hoitaa. Onko kutsussanne maininta että toivotte esim. 'ensisijaisesti' rahaa ja sitten vinkanneet ystäville että hyvin voivat antaa listalta lahjan vai miten? Tuntuu vaan kurjalta ajatella että joku vieras kokee että hänen on tuotava rahaa vaikkei haluaisikaan ja sitten juhlapaikalla näkee että useat muut ovat tuoneet tavaralahjan. "Parhaassa" tapauksessahan nämä lahjat vielä saattavat olla kaikki esim. samaa astiastoa jolloin ei kyllä jää selväksi että niitä on toivottu...