Yvory

Nostetaan. Me ajattelimme mennä häämatkalla siis Intiaan noin kuukauden mittaiselle kiertomatkalle backpacker-tyyliin. Suvusta löytyy ihan oikea Intia-asiantuntija jolta varmasti kysymme vinkkejä enemmänkin, mutta onko täällä kellään mitään hyviä ajatuksia? Keralaan menemme varmasti, ehkä ensimmäisenä ja jatkamme siitä koilliseen päin maan poikki ja saatamme tehdä pienen mutkan idässä päin niin että paluu olisi sitten Delhistä. Löytyykö matkan varrelta jotain hyviä kohteita jossa pysähtyä? Tarkoituksena on siis nähdä sitä oikeaa elämää ja ehkä vähän sitä köyhempääkin puolta, ei siis mikään perinteinen häämatka. Ei kuitenkaan ehkä ihan Madventure-tyylisiä ruokia tai majoitusta, mutta siihen suuntaan sitä matkan henkeä.

Eevuskin kanssa samaa mieltä: meillekin kihlaus oli ehdottomasti lupaus avioliitosta vaikka päivämäärää ei samantien päätetty. Ehdittiin itse asiassa olla noin neljä vuotta kihloissa ennen kuin elämäntilanne alkoi näyttää siltä että pystymme järjestämään (lue: maksamaan) häämme. Vuodesta oli kyllä suunnilleen päätetty jo kihlauduttaessa (2010 tai 2011) ja se olikin sitten se aikaisempi vaihtoehto. Oikeastaan harkitsimme hetken jo viime vuonna avioitumista mutta puolessa vuodessa ei olisi täällä ehtinyt järjestää elokuulle häitä, kaikki paikat oli jo varattuja jne. Kyllähän se mies sai myöskin vakuutettua minut siitä, että mikä järki on edes mennä kihloihin jos se kestää puoli vuotta ja sitten ollaan naimisissa. Eihän siitä ehdi nauttia ollenkaan!

Mä vähän toivoisin että mies suostuisi siihen ja että löytäisin kanttorin joka sen pystyy soittamaan: Widorin toccata. Pitää ehkä vähän vedellä naruja ja katsoa jos joku vanha opiskelukaveri ois sitä veivannut joskus ja pystyis tulemaan. Mutta kun sen kerran sain päähäni niin en haluais luopua siitä... Se on täydellinen. Mutta se voi olla ehkä vähän liian mahtipontinen pienehköön puukirkkoon... No, katotaan. Varasuunnitelma on sitten se Bachin Préludi C-duuri (BWV 553).

Sama täällä, ei tarvitse todellakaan mitään uutta asua ostaa jos ei halua. Mulle on tärkeintä että paras ystävä ja sisko on paikalla sinä päivänä!

^Ei meille oo mitään tommosta kerrottu. Mies lähetti TT:n ilmoituksen jälkeen vielä varmistuspostin että eihän mikään muutu ja vastaus oli että ei muutu, oletin toki tämän koskevan myös maksuja ym. No, kai ne TervaToppilasta ottaa jossain vaiheessa yhteyttä jos tarvitsee. On kyllä vähän outoa jos nyt joku asia muuttuukin. Meillä on nimittäin TervaToppilalta varattu myös pitopalvelu, kai se sentään toimii normaalisti?! Ärrrh. Tässä alkaa kohta verenpaine nousta vaikka mitään ei oikeastaan ole vielä edes tapahtunut.

Alleviivaus mun. Siis ei kai se uusi omistaja voi vaikuttaa niihin TT:n aikana tehtyihin varauksiin/järjestelyihin mitenkään?! Mä ymmärsin että jo tehdyt varaukset hoidetaan juuri niinkuin on sovittu eikä omistajanvaihdos vaikuttaisi siihen mitenkään. Onko meitä nyt huijattu? Me nimittäin varasimme sen alakerran myöskin häitämme varten, eikä siitä peritä meiltä erillistä maksua vaikka varausta tehdessämme (noin vuosi sitten) hän sanoi että JOS ne tilat eriytetään ja niitä vuokrataan eri seurueille niin alakerta ei kuuluisi enää yläkerran vuokraan. Mainitsin tästä siis sen takia että tuli ekana mieleen mihin omistajanvaihdos voisi vaikuttaa... Olisi kyllä ihan kiva saada enemmän infoa tästä. Ja ne ensi kesän menut.

Onnellinen ja Chantelle, kiitos postauksesta! Jazzvintistä todellakin harvoin kirjoitetaan yhtään mitään ja on kyllä kiva kuulla edes jotain. Voi olla että me ei kovin paljoa koristuksia laiteta, se vaikutti kuitenkin vuosi sitten siellä käydessämme niin mahtavalta paikalta ihan noinkin että jos kovin paljon alkaa härpäkettä sinne laittamaan niin menee hyvä tunnelma hukkaan. Mutta noita kukkajuttuja pitää vähän miettiä, en ajatellut kovin paljoa siihen satsata rahaa. Pitää ehkä kokeilla noita askarteluosaston suodatinpussiruusuja tehdä, onneks mulla on ihanat kaasot joista toinen on kova askartelija itse ja toinen on lupautunut auttamaan tuommosissa jutuissa. Saisi ainakin teemavärin mukaisia kukkia.

Jaa-a. Kyllä se koko päivä jänskättää aika paljon. Ehkä eniten kuitenkin että viihtyyhän vieraat ja jäähän kaikille muisto mukavista juhlista. Mua ei se kirkko-osuus jännitä kun tiedän että tulen itkemään ihan taatusti! Ei tartte kuviakaan jännittää kun ne otetaan ennen vihkimistä. Tosin saatan kyllä tirautella pitkin päivää... Oon yrittänyt aloittaa sen kuitenki hyvissä ajoin että saa harjoitella.

Jos saa ehdottaa niin joku raikas salaatti tai hedelmiä jälkkäriksi voisi olla hyvä keventämään? Muuten vaikuttaa oikein hyvältä, nälkä tuli...

Ei mitään, lukihärö.

Meillä on studiokuva ennen vihkimistä eli sen "virallisen hääkuvan" ottaa ammattilainen. Juhlaan emme halua vieraita ihmisiä (eli kuvaajaa) vaan mahdollisesti pyydämme vakavasti kuvausta harrastavaa ja sitä myös työssään käyttävää kaveria ottamaan hieman enemmän kuvia (jota hän luultavasti tekisi joka tapauksessa) ja se riittää. Me emme koe omalla kohdallamme tarpeelliseksi ottaa 700-900€ maksavaa koko päivän kestävää dokumentaarikuvausta, siinä ei vain ole järkeä. Jos muut niin tahtovat tehdä niin se ei toisaalta ole meiltä pois eli kukin tyylillään. Samoilla linjoilla siis mm. elena87:n ja vmh:n kanssa.

Onko häät mihin aikaan kesästä? Tulee aina mieleen katoksista mieheni legendaariset lakkiaiset (toukokuussa eräänä vuonna), joihin vuokrattiin kaksi hienoa katosta, värkättiin ne suurella vaivalla kasaan ed. iltana ja koko lakkiaispäivän tuli räntää vaakatasossa. Oli sitten semmoiset lakkiaiset. Tämä siis huomiona jos juhlat ovat kovinkin aikaisin kesällä, heinäkuussa tästä ei liene kovinkaan suurta vaaraa. Vaikka onhan sitä lunta tiedetysti satanut joskus heinäkuussakin...

Laittaisin piilarit jos olisi sellaisia jotka korjaisivat oikein. Mulla on siis vähän plussaa ja vähän hajataittoa ja jos ne laittaa samaan piilolinssiin niin ne kumoavat toisensa. Näin on silmälääkäri ja kaksi optikkoa sanonut eli ehkä se pitää uskoa. Ja vaikka sitä korjausta on niin vähän niin en uskalla olla koko päivää ilman laseja, siitä ei seuraa kuin migreeni. Ajattelin siis olla vihkimisen (ja ehkä kuvauksen jos se on bg-huntu päässä) ilman laseja ja juhlaan verkko pois ja lasit tilalle niin näkee kuka onnittelee ja mitä syö... Siinä kirkossa on ehkä parempikin jos ei näe kun sisko ja äidit (ja ehkä vähän isitkin) tuhrustaa itkua!

^Ruoan ja kahvin väliin jäävä aika näyttää melko lyhyeltä. Jossain välissä vieraatkin tahtonevat onnitella...? Mitä aiemminkin on kommentoitu niin kyllä siihen ruokaan helposti menee se pari tuntia. Tosin teillä on aika vähän ihmisiä, eli se tasoittaa, mutta jos kahvin aloitus ei ole niin minuutin päälle niin eiköhän tuo toimi! Meillä aikataulu menee about näin (jos muistan vielä ulkoa), vieraita reilu sata. 7-8.00 Herätys (riippuu pitääkö tukka aloittaa 8.00 vai riittääkö 8.30 ) 8.00 Kampaaja 10.00 Meikki (samassa tilassa kuin ed.) 11.15 Vaatteiden vaihto kampaamon alakerrassa (samaan aikaan sulkki käy ehostuksessa) 12.00 Kuvaus 13.15 Siirtyminen kirkolle 14.00 Vihkiminen 14.30 Viirtyminen juhlapaikalle 15.15 Tervetuliaismaljat ja onnittelu 15.30-16.00 Ruoka 19.00 Kahvi 20.00 Valssi+loppuilta tanssia ja seurustelua sekä alkoholipitoisten juomien nauttimista. Ruoan kanssa on tarjolla viiniä/olutta/siideriä ja tietysti alkoholittomat, booli tulee esille varmaankin valssin aikana. Ei olla vielä sen kummemmin mietitty aikataulua, mutta tässä se todennäköisin skenaario.

Ehtiikö siviilivihkimisen vartissa? Mulla ei siis oo mitään tietoa, en ole koskaan siihen törmännyt. Ja voi olla että vihkimisen aloitus saattaa muutamalla minuutilla tuosta myöhästyä. Ja muuten olen Lainien kanssa samaa mieltä tuosta väljentämisestä. Ehkä tärkeää on se että pystyy joustamaan tarvittaessa aikataulun kanssa, ehtii sitten nauttia illasta ilman ylimääräistä ahdistusta ja huolta.

Totta kai. Ne ovat merkkinä meidän yhteisen elämämme tärkeistä käännekohdista, miksi siis erottaa niitä kun ne kuuluvat yhteen joka tapauksessa?

Löytyykö täältä naikkareita, jotka olisivat juhlineet TervaToppilan Jazzvintillä? Tuli mieleen koristeluista, että onko syytä varata omaan budjettiin kukkakoristeet vai tuleeko sellaisia kenties paikan puolesta? Ööööh, kävin juuri sivuilla ja se ei ole enää TT:n omistuksessa, mutta jo tehdyt varaukset ovat vielä voimassa... Toivottavasti tuohon tietoon voi sitten luottaa!

Olin vastikään häissä joissa vihkiminen oli järjestetty juhlapaikalla. Meidän viereisessä pöydässä oli pari lasta, ja yhteensä lapsia oli about kymmenkunta, suurin osa taaperoikäisiä. Osa vanhemmista (lue: isistä) vei öykkäröivät lapset salin ulkopuolelle, mutta viereisen pöydän ipana huusi ihan koko seremonian ajan eikä sitä hyssytelty tai viety ulos. Jäi sitten papin saarnasta sekä BM:ien ohjeistuksesta puolet kuulematta. Itse pidän lapsista paljon, eikä se ole heidän vikansa etteivät pysty keskittymään varttituntia, saatikka kolmea varttia ja olemaan täysin hiljaa, en sellaista vaadikaan. Mutta jos vauva kiukuttelee ihan koko ajan joutuessaan istumaan syöttötuolissa, niin luulisi että hänet voisi ottaa syliin ja viedä hieman kauemmas. Me varmasti kutsumme perheet kokonaisuudessaan ja oletamme että he osaavat pitää rakkaudentuotoksensa suurimman osan ajasta hiljaisina tavalla tai toisella, mutta ymmärrän myös niitä pareja jotka eivät lapsia syystä tai toisesta häihinsä tahdo.

Olin vastikään polttareissa jotka maksoivat 35€/hlö ja sisälsi saunatilan vuokran, vähän naposteltavaa ym. pikkujuttuja. Kävimme lopuksi ravintolassa, jossa jokainen maksoi oman ruokansa&juomansa (paitsi polttarisankari, luulisin). Ei ollut kohtuuton summa, sillä ravintolassa pystyi vähän oman budjetin mukaan syödä halvemmasti tai kalliimmasti ja päivä oli muutenkin mukava, ei liikaa ohjelmaa vaan ehdittiin vaihtaa kuulumisia vanhojen kavereiden kesken. Muutama oli jäänyt pois, ja moni joutui lähtemään seuraavan päivän töiden takia aikaisemmin pois, mutta kaikilla oli varmasti hauska ilta. Jos olisin joutunut maksamaan enemmän polttarijutuista niin olisin saattanut jäädä pois, vaikka töissä käynkin. Teen käytännössä alle puoliaikaista viikkoa ja maksan kahta vuokraa eli ei tästä palkasta paljoa jää käteen. Vielä kun häälahjaankin menee muutama kymppi niin ihan riittävästi on rahaa palanut, mutta ei mene tili miinuksille.

Joo eipä mitään, en osaa lukea.

10. Kirkossa vihkimisen jälkeen ystävieni soittamana jotain kaunista, ei virttä. 9. Ei ohjelmaa. Jos joku haluaa pitää puheen tai laulaa/soittaa, se suotakoon mutta ei mitään valmisteltuja "tutustumisleikkejä" tai "kuinka hyvin pari tuntee toisensa" -pelejä. 8. Paljon hyvää ruokaa. 7. Alkoholitarjoilu. Ei tartte kenenkään vetää övereitä, mutta ei myöskään istua kuivin suin. 6. Hyvää musaa. 5. Hyvä tunnelma. 4. Kiitokset kaasoille ja BM:eille. 3. Tanssia sulhon ja sulhon isän kanssa. (Ja ehkä muidenkin.) Se mies osaa tanssia ja tykkää siitä, ja se myös näkyy. Ja appiukko osaa viedä. 2. Paikalle ne ihmiset jotka me oikeasti halutaan sinne. 1. Sulhanen. (OT: kysyin mieheltä kolme must-juttua häihin, ja vastaus oli: alkoholi, ruoka, *pieni paussi* ja morsian. Sit se kohta sano että "Pistetään morsian nyt 1. sijalle." )

Sellaisen huomion itse muutamia sisääntulomarsseja soittaneena, että kävelkää TOOOOOOOOOOOSI hitaasti. Se tuntuu kauhealta maleksimiselta, mutta vaikka sitä hitaasti kävelyä harjoitellaan ja se saadaan sopimaan marssin pituuteen hyvin, niin itse vihkimisessä jännitys aiheuttaa usein sen, että sitä kävelee melkoisen rivakasti sinne alttarille. Eli koittakaa jarrutella jos kappale on sen verran pitkä että siellä alttarilla joutuu/saa odotella. Ja ottakaa sieltä marssin lopusta joku "tärppipaikka" että tiedätte että tuossa kohti pitää olla jo menossa kun tämä kohta tulee, ei sitten käy niin että musa loppuu kesken kaiken jos nyt vaikka huntua tai pukua pitää suoristella vähän pidempään kuin oli tarkoitus. Tai jos kävelette liian hitaasti. Saikohan tästä nyt mitään selvää... Edit. Niin jos se ylimääräinen kertsi on mahdollista lisätä sinne niin se on oikein hyvä vaihtoehto. Nimim. sisälukutaito kunniaan...

Nosto!! Onko kukaan tehnyt itse birdcage-huntua? Löysin netistä ihan sikahelpon ohjeen (http://hiphostess.blogspot.com/2009/07/how-to-make-birdcage-veil.html) mutta ainoa ongelmani on että mistä löytää tuota kudosta/huntuainesta/whatever, kangasta se ei ainakaan ole... Mutta onko joku nähnyt esim. kangaskaupoissa tuota kyseistä 'Russian netting' -kudosta? Edit. Tai löytyykö Suomesta liikettä joka möisi valmiita birdcageja? Löytyykö niitä ihan tavallisista morsiusliikkeistä? Epäilen kovasti, en ainakaan kovalla googlettamisella oikein saanut mitään osumia...

Rasvaahan ne on ja yleinen lihasten kiinteytyminen eli lihasmassan kasvaminen (ei, niistä ei voi tulla samanlaiset kuin Tony Halmeella tai Kike Elomaalla) ja toisaalta rasvan polttaminen auttaa siihen. Piste. Toki optista illuusiota voi saada esim. rusketuksella tai jopa leffoissa käytettävällä lihasten maskeeraamisella mutta tuota jälkimmäistä tuskin kukaan on häihinsä tehnyt? Eli ihan oikeilla jäljillä olet tuon ruokavalion muutoksen ja liikunnan lisäämisen kanssa. En ole itsekään todellakaan mallin mitoissa, vararavintoa löytyy reilusti ja myös ne allit, mutta sanoisin kuitenkin jonkin verran myös yleisestä kokemuksesta että ne käsivarret on luultavasti viimeinen asia jota ajattelet hääpäivänäsi (tai ainakin pitäisi olla). Jos haluat käyttää hartiahuivia kylmyyttä vastaan, niin käytä ihmeessä. Mutta jos se on pelkästään "alleja" piilottamaan niin höpsistä! Ne ei kiinnosta vieraita, appivanhempia tai sun sulhoa ja mitä sitten jos ne näkyy? Ne on osa sinua, ja kuten sanottua, se päivä on täynnä muita ajatuksia. Eli nauti siitä, älä anna yksityiskohtien häiritä liikaa.

^Juu oikeassa olet, Minimorsio. Itsekin jouduin ostamaan työtä varten vuodeksi mustan iltapuvun jota tarvitsin muutaman kerran ja hintaa tosiaan se kolmisensataa. Toki sille myöhemmin on varmasti käyttöä, ja pukukorvaus kuului tietysti kertamaksuna kauden päätteeksi palkkaan. Mutta kuten lopuksi totesin, hinta ei ole lopulta kovinkaan paljoa kummoisempi kun ottaa vuokrahinnat huomioon. Ja hyvä että sen nyt joutuu maksamaan niin jää taas kesälle vähemmän laskuja. Ja tuossa mun puvussa on paljon käsin ommeltavia helmiä ja pitsiä koko puvun mitalta eli siihenkin nähden hinta on loppujen lopuksi melko sopusuhtainen.