wynken_de

muistelen, että meille taitaa tulla suunnilleen saman verran vieraita kuin teillekin, ja vain pari lasta - pitopalvelusta suosittelivat, että varataan yksi iso pullo alkoholitonta, sen pitäisi riittää. kuitenkin monet autoilijatkin ottavat sen alkumaljan verran, vaikka eivät muuten alkoholia sitten juhlan aikana nauttisikaan.

Meillä on alle 40 hengen häät ja tarjoilijoita on tulossa 2. Tarjoilijat ovat tuntiveloituksella, saapuvat paikalle 3,5h ennen ruokailun alkamista ja poistuvat kahvituksen jälkeen. Iltapalan ja muiden, kuin ruokajuomien tarjolle laiton hoidamme itse.

onkos kellään tuoreita kokemuksia albergasta? tai oletteko varanneet ensi kesäksi?

Kävimme viime viikolla juttelemassa Harrin kanssa, ja aiomme teettää vihkisormuksemme hänellä. Todella mukava ja asiantunteva tekijä, ja hänen mallistostaan löytyi juuri ne meidän näköiset sormukset

Meilläkin tulee istumajärjestys tuon ison U:n mukaan, ja istutaan itse samassa pöydässä vieraiden kanssa (samalla tavalla, kuin Moona-85 kuvaili). Bändiä meille ei tule, mahdollisesti pari kaveria esittävät muutamia musiikkinumeroita ruokailun ja kahvien lomassa, jolloin esitys tapahtuu tuossa päätilassa. Muuten päätimme, että teemme siitä yhdestä nurkkahuoneesta, jossa on baaritiski, ns. tanssitilan, eli sinne musiikkia äänentoistolaitteineen (joku tuttu huolehtii, että läppärin soittolista pyörii kuten pitääkin ja säätää tarvittaessa volyymiä jne). Niin ja vieraita meillä siis noin 40, joten hyvin mahdutaan kaikki samaan tilaan...

Tuo olisi ihana idea meilläkin toteuttaa, voisin päällystää rasiat meiän väreillä ja koristella samalla leimasimella, jota muissakin koristeluissa, kutsuissa jne käytetään. Tosin juhlapaikan turvallisuusmääräykset kieltävät kaiken tulen teon, joten toivottavasti vieraat ei ala heti raapimaan tulia niitä tikuilla... Mistä tuota raapaisupintaa saa ostettua? muistaakseni valkoisia rasioita saa mm. sinellistä, mutta jos jostain saa edullisemmin, mistä?

meillä varsinaiset kutsut teetetään firmassa, joka normaalisti painaa pääsylippuja yms. promootiotuotteita.. heiltä saamme juuri meidän näköiset kutsut. itse tulostamme kutsujen mukaan lehtisen, jossa lisäinfoa paikasta, lahjatoiveista jne. kuoret koristelemme yksinkertaisesti itse, ja myös kuorien osoitelaput tulostamme ja leikkaamme itse (mustaan kuoreen kun ei mv-laserilla suoraan voi mitään tulostaa) eli noin 50-50 menee meillä tuo teettäminen vs. itse tekeminen..

Joel Hallikaisen ja Timo Koivusalon tuotannoista löytyy paljonkin ihania säkeitä, kuten aikaisemmin mainittu "Entä Sitten", sekä tämä Ole Siinä (kirjoitin nämä ylös kappaletta kuunnellessa, joten virheistä saa huomauttaa, jos jollakin löytyy sanat painettuna jostain): ole mulle aamu, pois pimeys vie ole pieni polku ja valtatie, puhu mulle hiljaa kuin kuiskaten, ole mulle nauru ja jälkeen sen viivy ihan vaiti vain rinnallain, ole osa jokaista muistoain, ole mulle kaipaus polttavin, ole kaikki sanat laulunkin ole mulle vesi ja viileys suo, ole viljapelto ja tähkät nuo ole mulle hiljaisuus metsien ole mulle jokainen huominen paljon pyydän ja silti pyydä en, kuin sinä että hetkinä niinä jolloin eniten sua tarvitsen ole siinä, ole siinä ole avain oveeni jokaiseen joita jonkun tiennyt en lukinneen ole kysymyksiini vastaus ole kauan kaivattu kosketus ole mulle matka ja määränpää ole vihdoin se joka mieleen jää valo vaikka hiljaa jo hiipuu pois olet kaikki se, mitä muut ei vois paljon pyydän ja silti pyydä en... niin paljon hetkiin pienimpiin voi saada mahtumaan ja kerran huomaat muuta niin ei koskaan ollutkaan ole mulle yö joka levon suo ole uusi kevät ja toivo tuo kulje minun kanssani uniinkin ole mulle päivistä arkisin ole mulle viini ja välkkyvää(?) ole mulle vanhuus ja harmaa pää kanna osa kaikista peloistain ole silti heikko myös rinnallain paljon pyydän ja silti pyydä en... itse mietin lyhyempää säettä, koska kutsuihimme ei mahdu paljoa tekstiä: Vain yhdessä olemme ehjät, hetken kuin ruoho ja maa. Kuin valo ja varjot nuo, kuin aamu ja kaste tuo, joka ruohon taas nousemaan saa. Vain yhdessä olemme ehjät, hetken kuin tuuli ja puu, kuin meri ja aalto, joka raueten pian rantautuu -T.Koivusalo- :-X :-X

meillä suunnitelmissa myös vihkiminen kartanossa, joko kellaritilojen suuremmassa vaaleassa huoneessa (se, missä on se baaritiski kulmassa) tai sulho on ehdotellut myös ulkosalla vihkimistä, jos säät sallivat.. minä en vaan haluaisi, että kaikki mahdolliset koiran pissittäjät ja puistojuopot pääsisivät "osalliseksi" vihkitilaisuudestamme, ja arveluttaa myös kehäI:ltä kantautuva liikenteen melu flyygelisali olisi tullut meille turhan kalliiksi "kivaksi lisäksi", vaikka olisi toki ollut hienoa, jos vihkimisen olisi siellä järjestänyt.

meilläkin näillä näkymin Stellan Häävalssi. oikein ihana ja herkkä kappale kumpikaan meistä ei halua perinteistä valssia, kun ei ole yhtään meidän tyylistä ja tuota Stellan biisiä varten sulhasenkaan ei tarvitse tanssitunneille hakeutua

sinellissä käydessämme sulhanen ihastui esillä olleeseen kuitusilkkiin. onneksi, sillä sitä olin itsekkin jo ehtinyt suunnitella vahvaksi vaihtoehdoksi meille. tuolla kuitusilkillä voi lisäksi sitten päällystää mm. karkkirasiat, jotka sulhanen meille ehdottomasti haluaa

ammatit tuskin näkyvät häissämme mitenkään, mutta harrastuksemme ja mieltymyksemme kyllä vahvastikin. kutsut liittyvät minun rakkaaseen ja myöhemmin yhteiseksi muodostuneeseen harrastukseen, keikoilla käyntiin, ja olemme esittäneet toiveen, että muusikkokaverini tulisivat esittämään muutaman biisin setin juhlaamme. hääjuhlassa muutenkin soitettava musiikki on meidän tyyppistämme (rock), joten perinteinen häämusiikki jää aika minimiin. ja pukuni on tumma, kuvastaa paremmin rock-henkistä persoonaani, kuin valkoinen puku.. toinen yhteisistä, mutta varsinkin sulhasen mieluisista harrastuksista on valokuvaus, ja jos vain mahdollista, haluaisimme jotenkin valokuvaukseen ja rock-musiikkiin liittyvät kakunkoristeet.. saas nyt nähdä. ainakin ennen hääpäivää käymme toteuttamassa yhdessä trash the dress -kuvauksen, jonka tuotoksia sitten mahdollisesti laitetaan hääjuhlassa esille jollain tapaa. tämän enempää tuskin ymppäämme harrastuksia häiden teemaan.

mitenkäs kannattaisi laittaa, kun meille hevosenkenkämallinen pöytä, johon mahtuu suurin osa vieraista, lisäksi muutama pikkupöytä.. haluaisin kaason viereeni istumaan, mutta sulhanen haluaisi oman lapsen ja vanhempansa itsensä viereen.. eli ei näyttäisi järkevältä jos minun äiti ja veli sitten istuvat kauempana kuin sulhasen lähin perhe.. erillisiin pikkupöytiin tulee yhteen ulkomaiset kaverini, jotta löytyy yhteinen kieli ja juttuseuraa, toiseen yksi sukulaisperhe joka ei "mahdu" samaan tilaan muun suvun kanssa, ja kolmanteen sitten tarvittaessa muusikot ja kavereita, jos pääpöytään ei mahdu. kannattaako tuossa hevosenkenkämallissakin harrastaa jotakin pöytänumerointia (kun erillisistä pöydistähän se on kasattu), jotta paikoille on helpompi löytää, vai riittääkö yleensä vain paikkakartta ja nimikyltit paikoilla??

normaalisti käytössä Davidoffin ECHO, Intimately Beckham Night ja silloin tällöin myös Hilfigerin Dreaming.. ECHOa ostin varapullon Briteistä, se on nyt visussa jemmassa odottamassa (sitä kun ei enää kaupoista saa ), ja sitä taidan hääpäivänäni käyttää sillä se on tarpeeksi kevyt, mutta kuitenkin kestävä.. Becks on häihin ehkä vähän turhan voimakas, vaikka siitä pidänkin muuten eniten

minulta poistettiin lapsena suuri luomi niskasta, siihen kun aina tuli tökkäistyä kammalla hiuksia kammatessa ja kampaajatkin aina saivat saksenkärjet luomeen osumaan, kun hiuksia leikattiin. poistetun luomen tilalle kasvoi yhtä suuri "arpikudospallukka", mutta tuo ei ole niin herkkä jäämään kamman tai saksien tielle, kun on vähän eri mallinen. nyt jänskättääkin, millainen arpi jää vatsaan, kun siitä poistetaan muutaman viikon kuluttua muotoaan muuttanut luomi.. lääkäri arvioi luomen olevan hyvänlaatuinen, koska se on yleisväriltään niin vaalea, mutta minä pyysin kuitenkin poistoa koska luomi on kasvanut reippaasti lyhyessä ajassa ja on nykyään kaksivärinen. toivottavasti osaa työterveyslekuri poistaa sen sitten juuriaan myöten, ettei ala tilalle kasvamäan uusia luomia.. hän kyllä totesi, että "poistaa oikein mielellään" tuon luomen, eli tuskin ihan hälläväliä asenteella on sitä leikkaamassa.

Tästä olisin minäkin kiinnostunut! eli missä paikoissa espoossa tehdään omiin kynsiin manikyyreja? laitan itse kynsiäni paljon, mutta en halua hääpäivänä alkaa tällaisten asioiden kanssa itse näpräämään. eli ei mitään kampaamoiden pikamanikyyrejä, vaan ihan oikeaa ammattilaista etsimässä..

sulhoni harras toive on, että ottaisin hänen nimensä häiden jälkeen, ja olen itsekin pikkuhiljaa lämmennyt ajatukselle. voisinkin yllättää hänet mukavasti lähettämällä vanhan nimeni vihkitilaisuuden jälkeen taivaan tuuliin ilmapallon matkassa. ihana idea!! minulla ei ole enää mitään siteitä isääni, ja nimikin on jäljellä enää vain siksi, ettei hän antanut lupaa ottaa äitini tyttönimeä, kun asia olisi ollut ajankohtainen ollessani alaikäinen. mikäpä siis parempi tapa hyvästellä vanha nimeni ja tehdä sulhoni onnelliseksi hääpäivänämme

Meille tulee todennäköisesti tämmöiset kaiverruksin:

kuinka aikaisin olette Albergan kartanoon pystyneet varauksia tekemään? kuulostaa hurjalta, kun monet ovat jo kesälle/syksylle 2010 kirkot ja paikat varanneet, ja meille ilmoitettiin että ei kannata soitella ennen huhti-toukokuuta seuraavan kesän varauksista.. edit: meille on nyt sitten Albergan holvikellari varattuna 14.8.2010

meillä on suunnitelmissa käydä studiossa kuvattavana sinä päivänä, kun minulla on koekampaus ja -meikki.. näin ollen jos hääpäivänä sataa, meillä on silti ns. virallisia hääkuvia joista tehdä kiitoskortit jne. sään salliessa sitten tuttu kuvaaja ottaa hääpäivänä myös miljöössä kuvia, kun kuvaa muutenkin vihkitilaisuuden ja juhlat jälkeenpäin. niin ja tuon studiokuvauksen jälkeen vaihdan halvemman puvun päälleni (omaani en tahdo uhrata, varsinkaan ennen hääpäivää), ja toteutamme sulhoni kanssa trash the dress -kuvaussession kahdenkesken

itselläni on herkkä iho, niin kainaloissa kuin muillakin karvanpoistoalueilla, olen joskus aikoinaan kokeillut epilaattoria sekä kylmävahaa, mutta ei mun iho niitä kestänyt. myös veetiä on tullut kokeiltua, mutta mun mielestä ei poista tarpeeksi tehokkaasti, eli osa karvoista jää siltikin ihoon kiinni ja joutui höyläämään loput. höylätä ei voi joka päivä, koska iho ei kestä sitäkään. jos oikeasti pitkäaikasen tuloksen haluaa, niin karvojen poistaminen yksitellen (kyllä, ihan perinteisesti pinseteillä!!!) on minulle sopivin. hidasta, mutta ei edes kovin kivuliasta, koska nipistykset on niin pieniä ja iho ehtii tottua siihen tunteeseen jo ensimmäisen poistokerran aikana. pientä punoitusta pari tuntia karvojen poiston jälkeen, ja sileä iho noin pari viikkoa. pitääkin tosin testata tota sokerointia, mitä monet ovat täällä suositelleet... olisihan se nopeampaa ja vähemmän friikkiä, kuin pinsetöinti

Oltiin jonkun verran puhuttu, että mennään naimisiin sitten "jossain vaiheessa", mutta kosinta tuli täytenä yllätyksenä, muuttolaatikoiden keskellä pari päivää ennen kuin saatiin avaimet ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.

minulle kaksi läheistä ystävääni ilmoittivat, etteivät pidä puvustani. kaasoani jokin puvussa häiritsi tosi pahasti, ja toinen ystäväni ei ymmärtänyt miksen hankkinut valkoista pukua, vaikka arkielämässä pukeudun tummiin väreihin enkä tuntenut oloani yhtään luonnolliseksi ja itseni näköiseksi niissä valkoisissa/vaaleissa koltuissa. hupaisinta tässä on se, että hän itsekin käyttää lähestulkoon pelkkää mustaa pukeutumisessaan, mutta ei siltikään ymmärrä pukuni värivalintaa... mutta minun pukuni on minulle juuri se oikea, sanoi ystävät mitä tahansa. eipä heidän tarvitse sitä päällään pitää

innostuin ideasta kovasti, ja sulhoni ilmoitti heti, että haluaa kuvata tällaisia kuvia minusta, kun kuvaamista muutenkin harrastaa ja on erittäin kätevä käsistään kameran kanssa aiomme hakea jonkin edullisen kierrätyspuvun uffilta tai kirpparilta, jolloin kuvauspuku tulee todennäköisesti olemaan valkoinen.. saavatpa sukulaisetkin nähdä sitten kuvia minusta valkoinen hääpuku päällä, kun itse hääpäivänä päällä on tummempi ihanuus todella innoissani odotan, että pääsemme kokeilemaan millaisia kuvia syntyy. otamme myös mielellään vastaan ehdotuksia sopivista kuvauspaikoista pääkaupunkiseudulla. mistä esim. tuollaisia hylättyjä, ruohottuneita junaradan pätkiä löytyy?

minun ihana puku tuli viikonloppuna kotiin.. satoja pukuja olin netistä katsonut, vain paria muuta pukua olin sovittanut, mutta kun sain tämän puvun päälleni, tiesin vain että ne muut näyttivät ja tuntuivat omituisilta päälläni ja tämä taas tuntui juuri oikealta. mitään WOW tunnetta ei tullut, vain tietoisuus siitä, että tämä puku on juuri sellainen, mitä haluan hääpukuni olevan. epäröin kuitenkin puvun ostoa näin aikaisessa vaiheessa (häihin vielä 1,5 vuotta, mahtuuko se sitten ensi vuonna päällekkään kun nyt sain sen vain juuri ja juuri kiinni asti jne) ja otin tietoisen riskin, että joku muu saattaisi löytää unelmapukuni, joka oli ns. vanhaa mallistoa, viimeinen kappale eikä siis enää valmistajaltakaan tilattavissa. mutta unettoman yön jälkeen totesin seuraavana aamuna sulhaselle, että nyt haetaan se puku, sillä puku tuntui niin omalta ja halusin mennä naimisiin juuri tuossa puvussa. ja nyt se ihanuus odottaa tuolla pukupussin ja komeron suojissa ensi vuoden kesää