Martha

Me pidettiin aikasemmin vuoden alussa yhdistetyt tupari ja miehen valmistumisen nörtiksijuhlat ja sielä silloin sukulaiset katteli sormia,että ei kihlajaisia vielä yhdistetä..Noh mä en silloin tiennyt vielä tulevasta mitään.Ei sitten pidetty varsinaisia "isoja" kihlajaisjuhlia enään.Ollaan sitten pienissä sukulais/ystäväporukoissa pidetty juhlia.

Mä aijon kyllä kutsua työkaverini häihin,koska olen osan kanssa tekemisissä ihan vapaa-ajallakin.Tässä juuri vaan aloin miettiä sitä,että onko tökeröä kutsua pelkästään vaan niinkuin yksittäin,eikä niin,että pariskuntana? Olen kyllä ollut työkavereiden puolisoiden kanssakin tekemisissä,mutta en kuitenkaan tunne olevani heidän kanssa niin läheinen,että haluisin heidät kutsua..Vaikka jotenkin epäilen,että eivät ehkä tulisikaan.. Mies tuskin töistään kutsuu ketään.Välillä nyt jonkun kanssa kaljalla saattaa käydä,mutta en usko,että sielä ketään niin 'läheistä' on,että kutsuisi.

Vasta hetki sitten rekisteröidyn,joten eipä varmaan tiedä. Mutta tuskin yllättyisi,että tämmöiseenkin paikkaan olen innostunut kirjoittelemaan.

Me ehdittiin olla yhdessä 10vuotta ennen kosintaa ja miehen suuntaan 'painostusta' kihloihin menosta on tullut noh tietty ehkä eniten multa,mutta myös mun suku on aina joka sukujuhlassa asiaa kysellyt.Nyt myös tänä keväänä miehen puolelta oli tullut kyselyitä.. Mä tiedän,että mun äiti oli odottanut tuota kihloihin menoa,kun kuuta nousevaa.On mulla kaksi vanhempaa siskoa,mutta jotenkin molemmat ovat sen oloisi,että eivät aivan hevillä naimisiin ole menossa.Sen johdosta jopa äitinikin on sanonut,että mä olen hänen ainut toivo häiden suhteen. Halusin porukoille kertoa kasvotusten kihloihin menosta ja sattuikin sopivasti,että kihloihin menon jälkeen olimme juuri viikonlopuksi menossa molempien vanhempien luokse.Meidän vanhemmat asuu toisistaan semmotteen 800metrin päässä,joten ensin käytiin miehen vanhempien luona ja luvattiin tulla heidän kanssa juomaan kuohuvat seuraavana päivänä.He suhtautuivat oikein mukavasti.Menimme sitten minun vanhempien luokse ja mun vanhemmat oli takapihalla.Mentiin sitten miehen kanssa pihalle ja sanoin kuohuvia esitellessä,että meillä on syytä juhlaan.Äitin naama venähti,ensin ehkä kauhusta/epätietoisuudesta,mutta sai puristettua kysymyksen,että mitä.Kun kerroin asian niin hetihän tuli vuolaasti onnitteluita.Isä hämäläiseen tapaan tyytyi kättelemään ja äiti sanoikin,että olisit nyt voinut edes tytärtäs halata. Äiti sitten tuosta kuitenkin "lamaantui" n.2tunniksi istumaan sohvan nurkkaan ja juomaan kuohuvaa.Ehkä kävi prosessia mielessään läpi ja oli varmaan sitten sen verran "iso" uutinen kuitenkin. Toipui sitten siinä illan mittaan asian tiimoilta ja juteltiin sitten kaikenlaista.