Ann_ii

Meillä oli Gringo -niminen bändi häissä, ja soittivat aivan loistavasti!!! Kolme settiä, alkuun "vanhusten" mieliksi iskelmää ja lopussa sitten kunnon bilemenoa. Heillä on laaja musavalikoima, ulkomaista, suomalaista, iskelmää, rokkia, latinoa, jnejne, siitä saa koota mieleistään settiä. Laulajallaan on todella kaunis ääni. Bändi sai tunnelman kattoon ja kaikki mukaan tanssimaan! Suosittelen! Mun käsityksen mukaan Jyväskylä-Tampere akselilla keikkailevat, voi olla että laajemminkin. Hinta oli hieman korkeampi kuin minkä perään täällä on haikailtu, noin 900, mutta laadusta kannattaa maksaa!! Säestävät tarvittaessa leikkejä, ja ovat todella ammattitaitoisia. Omien häiden lisäksi olen kuullut heitä toisissakin ja näin kahden kokemuksen perusteella olen ihan myyty :) Paras hääbändi IKINÄ!! (ja voivoi, on tullut huonojakin vastaan ;))

Hauska kuulla kokemuksista! Tartuin härkää sarvista ja otin poikain kanssa asian puheeksi, sillä seurauksella että saattavat joko tulla tai pitää mulle omat polttarit. Mutta ajattelin heittää pallon sitten heille, jos haluavat tulla niin aina tervetulleita, ellei niin sit ei tuu Hauskaa tulee joka tapauksessa! Ja saattais ko poikien järkkäämät polttarit olla "unohtumaton elämys"

Mulla ei tullut juhannushäät mieleenkään, oon aina ajatellut sitä hiukan huonona vaihtoehtona.. Juhannushäiden ongelmia ovat julkisen liikenteen hiljaisuuden lisäksi, että monille se saattaa olla kesän ainoa pitempi vapaa viikonloppu. Itsekin olen ollut töissä kesäviikonloppuisin - juhannuksena niin monet paikat kaupungissa ovat kiinni, että pääsee hiukan pidemmäksi aikaa vapaalle. Juhannushäät perjantaina ovat mielestäni jotenkin enemmän ok silti kuin lauantaina, ainakin jos häihin pitää lähteä yhtään kauemmas. Tottakai näissä on aina poikkeuksia, niinkuin täällä otetaan esiin, mutta mä kyllä ymmärrän niitä jotka eivät lähde etäisemmän kaverin tai sukulaisen juhannushäihin, varsinkaan monen sadan kilsan päähän... Itse en luultavasti kehtaisi jättää häitä väliin ja perisuomalaisesti kiukuttelisin huonoa ajankohtaa itsekseni ;)

Maksavat itse, varmaan molemmilta löytyy kaapista jotain päällepantavaa. Ellei, tulkoot mun mekkovarannoille, siitä riittäisi vaikka koko vieraskatraalle Ei kaason mekko musta kertakäyttökamaa pitäis olla, vähän eri jos on raskaana (kuten joku kirjoitti) eikä ikinä enää mekon kokoinen

Ei tule: -helmiä, paljetteja, tms. blingblingiä mekkoon -punaista mekkoon, toiv ei muuallekaan -ohjelmatonta juhlaa (puheet, aikataulut, ohjelma tulevat lähes insinöörimäisellä aikataululla ) -hiljaisuutta -epätoivottuja häiriöitä - häslinki kuuluu elämään, ts häiriöt ovat ihan jees!!! -tuntemattomia vieraita -askartelua -morsiamen ryöstöä -sukkanauhan heittoa (ehkä. neuvottelukysymys.) -ilonpilaajia -tienvarsikylttejä (laiskuus!) -hauskoja "nyt mieheltä lähtee vapaus"kommentteja - ihan vapaaehtoisesti se kosi............. (mites estää? keinoja?) -laihdutuskuuria -vain suomeksi ohjelmaa (vieraita ulkomailta) ...jos mä jatkan tätä listaa, ei kai tule kohta häitäkään ;) Tosta saa kai kuvan että oon kontrollifriikki? ei taida mennä kamalan pieleen, mutta mulle yleisesti pahinta on häät, joissa tunnelma on kireä ja arvosteleva - siksi haluan jotenkin pitää ohjat käsissä, että vaikka istumajärjestys "pettäisi", on vierailla jotain aktiviteettia. saas nähdä kuinka käy.

Nosto!!! Kuulisin mielelläni kokemuksia - saunominen nyt aina on oma juttunsa, mutta onko poikien huomiointi muuttanut jollain tapaa polttariohjelmaa? Jos on kokemuksia ja hyviä vertailukohtia naiset & naiset/pojat -polttareista, kertokaa ihmeessä! Onko muilla vierailla ollut ongelmaa asiasta? Mulla on kavereita, joille saattais olla pikku hämmennys että tulee pojat mukaan - samalla saattais polttareissa olla myös pari ex-pariskuntaa... hmm. Pakollinen huomautus: tottakai kaikkien polttarit on ihan omanlaisiaan, ja siihen vaikuttaa niin moni muukin kuin osallistujien sukupuoli.... ;)

Käytännön ongelmien takia joudun olemaan sulhon kaa eri paikoissa yötä ennen häitä, mutta hääpäivä ollaan mitä ilmeisimmin aamusta iltaan yhdessä. Kuvaan ennen vihkimistä, yhdessä kirkolle. Ei oikein muuta olla edes osattu ajatella, eli perinteet tässä asiassa hittoon meidän kohdalla. Älkääkä ottako henkkoht, mutta musta on vieraita ajatellen ikävä pistää ilman ohjelmaa odottamaan kuvauksen ajaksi vihkimisen jälkeen! Kunhan on juotavaa/purtavaa ja jotain ohjelmaa niin ok, mutta esim perheellisiä ajatellen voi olla tylsä seisoskella pidemmän aikaa... Odotteluajastakin voi saada aika pienellä vaivalla vieraille hauskan, joten siihen kannattaa panostaa, on sitten tunnelma katossa kun hääpari saapuu

Huhhuh. Surullista on, kuinka polttariseurueet saattavat raivota toisilleen ties kuinka kauan näistä raha-asioista.... Rahasta tulee pahimmat riidat, ei tarvii kuin pari "mä kyllä haluan että kaikki jaetaan aivan pennilleen tasan tarkkaan" ja soppa on valmis. Tarkoitan tällä äärimmäisyyksiin meneviä, kun summat lasketaan kymmenen sentin tarkkuudella ja kaikilla menee aikaa tuhottomasti joihinkin 20 euron ylimääräisten kustannusten räknäämiseen, että ne saadaan aivan tasan jaettua... Oon maksanut polttareista 70€ + ruuat hienossa ravintolassa + junat, mutta en olis jäänyt poiskaan. Kyllähän se kirpasee, mutta pitää olla järki kädessä: ei pääkaupunkiseudulla saa tiloja kovinkaan halvalla (ilman suhteita), jos haluaa koko poppoon yhteen paikkaan. Musta on ihanaa ilahduttaa polttarisankaria - paskamaisinta on, kun ihmiset ei vaan osaa käyttäytyä, vaan pyydettäessä ei anna kaasolle mitään osviittaa toiveista, mutta ohjelman ollessa valmis valittavat kaikesta. Ketjun otsikkoon vastauksena on, että kaveritkin sais laskeutua maan pinnalle: aina löytyy mistä valittaa, jos tarpeeks kauan hakee. Pahinta omissa tulevissa polttareissa olis, jos saisin selville että kaverini olisivat vain tapelleet rahasta ja unohtaneet omat toiveeni siitä, että järkätään sellaista mistä kukaan ei saa liikaa paineita/kuluja. Oon huomannut, että rahasta tapellaan on kyseessä 20 tai 100 euroa. Toi Macillan kokemus oli... uskomaton. Kyllä me ihmiset ollaan hulluja!!!

Avioehto on ollut mulle itsestäänselvyys jo pitkään... En ole oikeastaan missään vaiheessa kyseenalaistanut sen tekemistä. Musta avioehtoon ei kannata suhtautua kauhean tunteellisesti, se nyt on mikä on. Kiinnostaa tosin jo etukäteen laatia maininta kotia & lapsia työn kustannuksella hoitaneen puoliskon asemasta eron tullessa. Aikas monilla pitempään kotona olleilla (yleensä naisilla) jää eläke sinne minimitasoon - joku mainitsi siitä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta, mikä on ihan hyvä idea tohon ongelmaan!

Oma kaasoni ei tule pyytämään minua hänen kaasokseen, koska siskot menevät edelle. Ei tulisi mieleenkään suuttua asiasta, koska olemme sen verran hyviä ystäviä, ettei siinä kaasona oleminen/olemattomuus paina! Luottakaa ystäviin ja perustelkaa päätökset suoraan (kaunistellen ) Mulla on kaasojen lisäksi tarjoutunut moni auttamaan valmisteluissa ilman titteliä, etenkin kun tietävät kaasojen asuvan muualla. Ihania ystäviä riittää Kyllä musta pitäis saada tehdä omat päätökset kaasojen suhteen. Mä tulkitsin Fingirliä niin, että toinen odottaa kaasopyyntöä, vaikka itse pitäisi muita läheisempinä..? Tasan eivät mene onnen lahjat, eikä mun mielestä voi odottaa, että pyytää kaasoksi "historiallisilla syillä". Mutta aina tilannekohtaista, ja yllättävän hankalaa

Nää on aivan hulvattomia!!!! Aion ainakin kivitysperinteen varastaa täältä käyttööni :D Oma sulho on perillä kaikesta häihin liittyvästä, ja varmaan paremmin kuin minä. Se myös lukee häälehtiä ja valittaa, kun kirjoittajat eivät osaa miesten pukeutumisetikettiä...

Aamen. Ärsyttää, kun tuntuu joidenkin mielestä olevan teinitytön kapinaa tai äärifemakon riehuntaa kun tahdon pitää oman sukunimeni. Jos mies tahtoo pitää oman nimensä, se nyt vaan on ihan normaalia. Sulhon kanssa arvotaan nimeä aina välillä, en halua itse ilmaista tätä hänelle ultimatumina "mä ainakin aion pitää oman nimeni, tee niinkuin haluat vaikka olishan se kivaa että on yksi nimi käytössä". Mulle on aivan sama, onko meillä yhteinen sukunimi - mulle olemme ihan yhtä lailla yksikkö tai perhe yhdellä tai vaikka viidellä nimellä. Kunhan saataisiin jonkinlainen tulos, johon voitais olla tyytyväisiä.

Mä otan Hanahin kommentin silkkana ironiana. 75 euroa opiskelijabudjetissa tuntuu aika pahalta - riippuen tietty opiskelun ja työn suhteesta. Taidan olla itse järkyttävän pihi, kaksi opiskelijaa veimme joskus 40 euroa rahana lahjaksi. Vaihtoehtona olla tulematta kun oma rahatilanne oli mitä oli. 50 euroa toisen vanhemmalta/vanhemmilta vois tuntua hieman hassulta, jos omat vanhemmat kontribuoi häihin useammalla tonnilla. Mieluummin joku konkreettinen muisto sitten!!

Molemmat olemme järjestäneet isoja juhlia ennenkin, joten periaatteessa tietyllä rutiinilla menee. Yhdessä ja hommat jakaen menee meillä, itse olen lähinnä etsinyt paikkoja ja lähettänyt tarjouspyyntöjä pitopalveluille, jotka käydään yhdessä läpi. Kirkon sai hoitaa sulho. Minulle on erittäin tärkeää, että molemmat hoidamme asioita ja olemme kiinnostuneita meidän elämämme tärkeimmästä päivästä: minä en viitsisi järjestää meille juhlia, jos "me" järjestäjänä tarkoittaisi vain minua... Mutta jokainen taaplaa tyylillään! Päätökset tehdään kai siis yhdessä. Mutta mikäs tämä perinne on että kimpun valkkaa sulho? Toivottavasti ei mene omani korviin, koska siinä aion toteuttaa omia visioitani aivan mielinmäärin