Allure

Mulla vallitsee täällä yltiöpositiivinen ajattelu...Vaikka meidän hääpäivähän siis _on_ kaunis aurinkoinenpakkaspäivä, niin aika vähillä ajattelin selvitä. Mulla on lyhythihainen puku ja siihen sitten lämmikkeeksi lyhyt viitta jaka on jotain Marabu(?)-haikaraa. Ajattelin että ulkonaoloa tulee aika vähän. Kirkossa on varmasti kuumaja hääauton olisi _todellakin_ syytä olla lämmin siinä siirtymisvaiheessa. Hansikkaat ehkä hankin,ja mietin että jos löytäisi nätit saappaat, olisi kirkon ajan ja tuon siirtumisen saappaissa ettei satiinikengät kastu. OT: Eilen käytiin valitsemassa sulholle saketti. Olise_niin_ komea siinä että itku pääsi jo kaupassa. Miun tarvii varmaan hankkia purkillinen jotain pameja hääpäivää varten. Edes tuo häävalssin kuuntelun "siedätyshoito" ei oikein tuota tuloksia....Joten meikiksi kannattaa Alluren ehkä harkita jotain spraymaalin tyyppistä....

Ikävä on tilanne sinulla, kaiken myötätuntoni saat! Pitäähän se tavallaan paikkansa että ihmisen tulevaa käytöstä voi ennustaa ihmisen aiempien tekemisten perusteella. Mutta...itse en ehkä noin isoissa asioissa laittaisi asioita ihan "halki, poikki ja pinoon". Ihminen kuitenkin _voi_ muuttua. Sen on meistä varmasti jokainen nähnyt ja kokenut. Idioottimainen, paskamainen ja inhottava temppu mieheltäsi, sitä ei voi kieltää vaikka kuinka päin pyörittelisi. Kuitenkin (nyt joku haluaa varmasti skalpeerata minut) se oli mitä luultavimmin _vain_ seksiä, ilman sen suurempaa merkitystä. Sellaista tapahtuu, senkin me kaikki tai ainakin suurin osa varmasti tiedämme. Jos miehesi on tapahtuneesta aidosti pahoillaan, pyytää anteeksi ja on valmis jatkamaan yhteistä matkaanne ymmärtäen sen että siihen matkaan tuli nyt mutka, olisin kyllä itse luultavimmin valmis jatkamaan. Tai ainakin yrittämän lujasti. Sinuunhan hän on sitoutunut, niinkin paljon että haluaa naimisiin kanssasi. Ja se ei ole vähän, millään mittapuulla mitattuna. Tämä ei ole puolustuspuhe miehesi puolesta, älä luulekaan niin. Mutta avioliitto ja pitkä, kaunis ihmissuhde on jotain joka kestää pahojakin virheitä, ja on niin arvokas asia että arvokkaampaa ei olekaan. Siksi tekisin töitä. Ja vaatisin sitä toista osapuolta tekemään kahta kauheammin duunia teidän yhteisen elämänne ja onnene eteen. Eri asia on, jos tuo pettäminen vain ikäänkuin odotteli sopivaa tilaisuutta, ja luultavasti olisi myöhemmin tapahtunut joka tapauksessa, toisissa merkeissä, suhtautuisin eri tavalla. Mutta kyllä sinä sen tiedät. teidän tilanteenne, mikä se oli ennen tuota tapahtumaa, oliko kaikki ok vai jotain kriisiä ilmassa. Joka tapauksessa, toivn teidän liitollenne ja elämällenne kaikkea hyvää ja onnellista. Uskon että jos molemmilla on halua yrittää, asiat kyllä ennen pitkää korjaantuvat ja olette vahvempia kuin ennen. Miten lähdet etenemään, sehän on pääasiassa sinun käsissäsi. Suuresti tsemppiä toivotan, miten ikinä päätättekin toimia.

Mulle tulee kolmeosainen. Eli alimmaiseksi vihki no.1 sitten kihla ja päällimmäiseksi vihki no 2. Ei ollut tullut pieneen mieleenkään tuollainen kolmiosainen, mutta kun kultaseppämestarin luona vierailtiin, hän heitti ilmaan kyseisen idean ja se olikin sitten siinä. "Ongelmaksi" kun meinasi muodostua se, että kihlani on sen verran näyttävä ja erikoinen, etä vihkisormuksen löytäminen siihen viereen oli osoittautunut jo melko hankalaksi. Upeaöta sitten näytti tuo koliosainen systeemi. En oikein vielä tiedä miten tuon organisoin, koska se vihkisormuksen ekaosa täytyisi saada sinne alimmaiseksi. Ehkä papille lisätöitä tai sitten järjestän ne itse vihkimisen jälkeen haluaamaani järjestykseen. Sulhole tlee sormus vasta kirkossa. Käsittääkseni siinä kihlajaisosiossa jos oikein muistan (ortodoksihäät).

Mulla on kokemusta sekä akryyleistä että geeleistä ja monista tekijöistäkin. Akryylihän pysyy kuin tauti, on kovaa kuin kivi ja jos satuttaa sormensa johonkin ei takuulla jousta pätkääkään. Lisäksi mulla alkaa akryylit aika nopsaan irtoilla alhaalta, sivuilta. Sitten löysin ihan uskomattomalla tuurilla paikan johon en oisi ikinä mennyt ellei ois ollut pakko saada kysiä kuntoon pikana ennen matkaa. Sielläpä ei sitten tehtykään akryylejä lain, joten alkoi metamorfoosi akryyleista kohti geelejä. Tekevät LCN:n tuotteilla ja mitkään kynnet ei oo pysyneet mulla koskaan näin hyvin. Todellakin tyytyväinen olen. Hei ja sinä *vieras* jolta kasvaa kynsi irti alustastaan. Mulla oli vuosia sitten vastaava tilanne, useammassakin sormessa. Kaikki sieni yms. testit oli negoja. Pitkän ihmettelyn jälkeen syyski paljastui sitten kilpirauhasen vajaatoiminta. Onko sulla ne arvot tsekattu? Lisäksi lääkäri sanoi etä tuommoista voi aiheuttaa ihan se jos käyttää pajon kynsiä "työkaluina" eli niihin kohdituu vääntöä tai painamista jatkuvasti. Varmaan riippuu vähän laittajasta, alkaako laitamaan kysiä siihen päälle. Varovainen niiden kanssa täytyy olla, mutta toisaalta voi ola etä olisi myös suojaava vaikutus. Mutta älä ota pitkiä. Mulla oli rakennekynnet koko tuon "kynnet irti"-ajanjakson. En kyllä olis lähtenyt julkisille paikoille ellei olis ollut, käsin siitä ihan kamalasti. Eli rakennekynnet ja tummaa lakkaa, ranskalaisista ei voinut unelmoidakaan. Kynsimuotoilija suostui laittamaan kun vakuutin että mitään tautia ei niistä ole löytynyt, ja aina huolloissa tarkkaan seurasi mikä on tilanne. Eri juttu on se että jos sulla on sattunut siihen kynteen joku isku tmv niin sehän irtoaa se kynsi ja sille ei mitään voi. Toisn noissakin jutuissa monet kynsimuotoilijat on ihan velhoja. Mutta mulla siis toimi se että lääkitys kohdalleen, ja kynnet kasvoivat hissukseen takaisin kiinni.

Mulle tulee varmastikin Gucci by Gucci, Ralph Laurenin Notorious, Cavin Kleinin Truth, Chanelin vitosen "premiere-versio" tai sitten tuon YSL:n In Love Again-tuoksun parin kesän takainen Jasmiiniversio jonka sulho sanoo tuoksuvan ihan "minulta". Tosin tällaisella sadan pullon parfyymifriikiikillä se mielikin ehtii vielä muuttua. Ja joo, olette kaikki oikeassa, niistä kaikista tuoksuista käytän ehkä maksimissaan viittä. Tästäkin tulee siis velä ongelma...

Ajattelin mennä ihan sellaiseen "oikeaan" valkaisuun ennen häitä. Nää päivittäiset kauniit tapani kun taitavat vähän kellastuttaa. Muutama vuosi sitten kävin, en kyllä yjtään muista minkä nimisessä, mutta kesti noin tunnin ja maksoi suunnilleen 200 euroa. Ite en oo kyllä ainakaan kokenut saavani noista valkaisevista hammastahnoista vastaavaa hyötyä. Hyvä jos jollain toisella toimii...

Tää aikoo lopettaa pillerit häiden jälkeen. Tai sitten häämatkan jälkeen, en tiedä vielä. Se mikä jänskättää on herpes (no, siihen pakko laittaa estolääkitys päälle ennen häitä, tai se varmasti möllöttää huulessa silloin) ja sitten multa on pariin otteeseen hoidettu antibiootilla joku hormonaalisperäinen aknensukulaistauti jossa tulee pieniä inhoja punaisia näppyjä nenän ympärille ja joskus suunkin (perioraalidermatiitti), se kun ei iskisi niin ois aika hyvä.

Hiphei! Mahtaako joku tietää tekeekö kukaan Joensuussa Xtreme-lashes ripsiä? Haluiaisi huollon mahdollisimman vähän ennen häitä, että olisivat sitten hienot. Sinne kotikaupunkiin tekisi kuitenkin mieli tulla jo ainakin viikkoa ennen häitä ja silloinhan ne ei enää ole _aivan_ täydelliset....

Tää kun kuultiin ei tarvinnut enää miettiä sekuntiakaan. Eri juttu onkin se kuinka kykenen olemaan parkumatta koko häideni ajan. Nyt tämä kuunneltu noin viistoista kertaa läpi ja aina alkaa se parkuminen...eihän siinä mitään mutta kun meikit leviää ja nenä turpoaa ja muuttuu punaiseksi...

Meille tulee tää (kopkop, en ole saanut näin lauantai-iltana esittämääni varaukseen vielä vahvistusta). Kurkkaahan sivut www.supercoverband.com Ainakin todella ammattitaitoiselta ja joustavilta ja toiveet huomioon ottavilta kuulostavia vastauksia sain kun tänään kyselin. Ja voin kertoa että niitä toiveita oli...

Tää on nyt ihan umpirakastunut Juha Tapion " Kaksi vanhaa puuta"-biisiin. Valssina en ehkä kestä kun on niin itkettävä, mutta harkinnassa kyllä. Ja vähintäänkin joku sen meidän häissä kyllä tulee laulamaan...

Hiphei! Kyselisin teiltä, varmasti samaan "ongelmaan" (enkä ongelmalla tarkoita noita vieraita) törmänneiltä vinkkejä... Eli meillä on häämenu jo aika tarkasti selvillä. Pääruoka tulee olemaan kokonaisena paistettua naudan ulkofilettä, ja juuri päätimme vaihtaa kermaperunat keitetyiksi ettei tulisi liian "ähky" ruoka. Vai mitä mieltä olette? Olisiko molempi parempi vai nuo kermaperunat juhlavammmat? Salaatteja on erilaisia, ihan perus vihersalaattia, pastasalaattia, riisipohjaista salaattia sienisalaattia kermalla ja sitten vegaaneille sopivaa sieni-sipulisalaattia ja pääruualla on lämmin kasvislisäke. Mutta..meille tulee vieraita noin 120 joista siis aivan täysin vegaaneja on 4-5. Mitäs heille ettei menisi pelkälsi perunansyönniksi. Kannattaisiko pyytää ravintolan keittiötä valmistamaan heille kasvispihvit tmv. etteivät jäisi ilman kunnollista pääruokaa? Miten olette toimineet? Ja sitten se kakkupolitiikka. Noin pienelle määrälle ihmisiä tulee tolkuttoman kalliiksi tehdä oma _kakku_. Ollaan mietitty nimettyjä leivoksia etteivät menisi muiden viedaiden suihin. Yhtenä vaihtoehtona oli hedelmät ja juustot, mutta sitten tajusin fiksuna että vegaanihan ei syö juustoa. Ei kai heille viitsisi pelkkää suklaatakaan syöttää... Kuten sanottu, kuulen enemmän kuin mielelläni viisaita sanojanne tämän probleeman suhteen. "Semi-kasvissyöjät" tulee kyllä menussa huomioitua kun kalaa jne. on tarjolla runsaasti. Oletteko muuten tarjonneet ennen kakkua ja kahvia jotain jälkkäriä? Me ainakin ajattelimme että kavit olisivat vasta häävalssin jälkeen. Ja tässäkin niitä kokemuksia hyvästä "järjestyksestä" otetaan vastaan. Ahdistuu, kun haluaisi että kaikille vieraille jäisi sellainen olo että heidät on huomioitu. Mutta jonkin tolkun rajoissa. Olin itse kerran eräissä sukujuhlissa ( omaa sukua ikävä kyllä) ja siellä oli _yhdelle_ vegaanille järjestetty oma noutopöytä, jonka tiedän maksaneen suhteessa tuhennesti muiden vieraiden ruokailuun nähden. Itse en tällaista haluaisi vaan hoitaa asian jotenkin jouhevasti...mutta miten? edit:typoja

Mulla ei nyt varsin vastaavia ongelmia. Täytyyhään niitä aamuisin vähän harjata ojennukseen. mutta toisalta tarviishan sitä ripsariakin harjata ripsiin. Tää tykkää kovansti

LaDermassa ekat 140 euroa ja huolto 50. Jälki erinomaista. Tosi tyytyväinen näihin olen. Hävettää vaan kun aina nukahdan ja herään sitten siihen kun alan kuorsata (viehkosti tietenkin) kesken kaiken.

Joensuulainen morsian ilmoittautuu. Häitä juhlitaan 14.2.2009. Pian on kymmenen vuotta asuttu Helsingissä, mutta häät halusin kotikaupunkiinki, Pyhän Nikolaoksen kirkkoon. Hääjuhlat on Hotelli Juliessa. "Etänä" järkkäilen näitä juttuja. Puku hankittu Helsingistä mmuta kampaukset, meikit, kukat, "bändi", kakku jne tarviikin sitten löytää sieltä Joensuusta. Täältä olen kyllä hyviä vinkkejä löytänyt kampaaamoiden ymv. suhteen, ja muistelisin että leinikki oli hyvä kukkapaikka jo silloin kun sieltä muutin. Hirveä reissaaminenhan kavereilla ja miehen suvulla, ja osalla minunkin sinne Joensuuhun on, mutten jotenkin osannut ajatellakaan meneväni naimisiin missään muualla. Sitä on sydämeltään vielä ja varmaan aina niin joensuulainen. Toiveissa ja suunnitelmissa on kyllä ihan paluumuuttaa sinne takaisin muutaman vuoden sisällä. Kyllä aina iskee hirmuinen "Helsinki-ahistus" kun sieltä tänne pk-seudun hulunmyllyyn palaa. J tuo miun häälaskurikin näköjään näyttää ihan perunoita. Täytyy koittaa fiksata sitä.

Mie kun täällä etäjärjestelen näitä juttujani.... Oliko teillä mahdollisessa (koe)meikissä mukana puvun kuva, suunnitelma kampauksesta tmv. vai tehtiinkö meikki ihan vaan "naamaan sopivaksi"? Tuon Mariannen kannalle alan kallistua itekkin, ja ehkä sitä Sannaa InTeamista kampaukseen. Kun vaan ehtisi sinne kotiseudulle käväisemään, niin moni asia helpottuisi. Puhelimessa on aika vaikeaa kertoa mitä haluaa ja miltä näyttää. Onko muuten ptkät jonot/varausajat. Pahoja kokemuksia näistä pk-seudun jopa kuukausien jonoista hyville kampaajille ja meikkaajille...

No se Maija itse aikoinaan ainakin pisti asiat ja asiakkaat järjestykseen. Liekö enää työelämässä itse ensinkään... Jännä että siellä jatkuu tuollainen linja. Karmeat muistot edelleen kun teininä Maijalta kävin kajalia ostamassa...

Nostetaan.... Joensuusta _hyvää_ paikkaa josta saisi meikin ja kampauksen samalla. Muuttanut sieltä pois noin kymmenen vuotta sitten, eikä todellakaan ole minkäänlaista hajua paikkakunnan nykyisestä tarjonnasta.

Mulla ollut nyt jonkin aikaa jo nuo Xtreme-lashes pidennykset...Ja aion niitä kyllä pitää jatkossakin. Häihin asti ja niiden jälkeen. "Perustelen" tätä itelleni älykkäästi niin, että säästää aamuisin aikaa ja ripsaria vaikka huolloissa pitäkin käydä. Häihin aion laittaa näiden päälle vielä sitä Xtreme-lashes tuuhentavaa ripsaria. Tulee aivan upeat. Käyttänyt sitä joskus "iltamenoissa" ja tulee kerrassaan upeat. Miun "ripsistylisti" (eikö ookin hieno sana) ohjeisti vielä ettei sitä kannata käydä pesemään pois vaan antaa kulua pois itestään. Silloin ei rasita pidennyksiä niin paljon. Luomivärin saa putsattua ihan kätevästi vanulapulla ja rajauksia ei tule arkena käytettyäkään. Miulla nämä tosiaan toimivat, uskaltaisin suositella. Ihan omaa luokkaansa verrattuna niihin "tavallisiin" pidennyksiin jotka putoilee pois viikossa ja hirveet liimakökkäreet näkyy juurissa.

Minulla ei ole mitään erityistoivomuksia kaason vaatetuksen suhteen, joten saa ihan vapaasti laitaa mitä haluaa. Uskon että laittaa kyllä jotain katseenkestävää, ja mikä tärjeintä, jotain omantyylistään. Jos haluaa kampaajalla käydä, voi käydä, ellei, ei siihenkään mitään toiveita. Ajattelin kyllä että ennen häitä voitaisiin käydä "hupimielessä" yhdessä kasvohoidossa ja manikyyrissä tai jossain muussa mukavassa ja ne sitten minä maksaisin. Vaikkei meidän häissä kaasolla niin järin suurta roolia olekaan, lähinnä miun henkinen tukeni ja laahuksen järjestelijä. Meille kun ei ihmeemmin askarrella tai pidetä muutakaan "työleiriä". (Koska morsian inhoaa näpertelyä)

YUP:n biisi "alla hirsipuun" (en ihan varma nimestä) olisi hieno, mutta voi ollla ettei jollakin lähisukulaisella riittäisi huumori. Täytyy tutustua tuohon tanssitaidottomien valsiin kunhan pääsee täältä töistä pois, eli viitsii laittaa koneeseen äänet päälle.

Onhan se tietysti jonkin verran kalliimpaa kuin liikkeestä ostettu, muttei mielestäni laatuun nähden mitenkään merkittävästi. Riippuu toki paljon siitä mitä haluaa, yksinkertaista vai vaatiiko paljon työtä, kevyt vai painava jne. Miun sormuksessa maksaa lähinnä timantti...käsittääkseni. Se "paljon" on kái aika suhteelline käsite. Jollekin 300 on paljon, jollekin 3000. Mutta ei me taideta ihan tuohon kolmeen tonniin pyrkiä kuitenkaan. Toisaalta halutaan sellaiset sormukset jotka ihan oikeasti miellyttää ja pysyy siinä sormessa toivottavasti sen koko loppuelämän ajan molemmilla. Siksi ehkä valmiita investoimaan pikkuisen enemmän.

poistettu

Minua kosittiin, eli kihloihin mentiin 21.6.2008, minä sain silloin valkokultaisen ihanan vähän erikoisemman rivisormuksen. Mietin jo että miten ihmeessä tälle löytää sopivan kaverin, mutta onneksi ratkaisu löytyi. Sulhasella ei vielä sormusta ole, mutta se on kultaseppämestari Tarkkasella työn alla. Varmaankin muutaman viikon sisällä jo sormessakin. Eikä toista samanlaista tule takuulla vastaan. Miun sormusta aletaan työstää sitten hyvissä ajoin, että on helmikuulla valmiina. Oikeastaan tiedän jo mitä haluan, Tarkkasella oli yksi malli johon ihanstuin, ja siitä pienellä fiksauksella tehdään mulle oma. Eli miulle kaksi sormusta ja sulholle yksi. Pientä mainostusta...Tarkkaselta saa aivan mahtavan hyvää palvelua, mutta kannattaa olla liikkeellä vähän aiemmin kuin viikko ennen häitä

Täällä ilmoittautuu yksi ystävänpäivämorsian. En halunnut kesähäitä, ja tuo osui vähän sattumalta. Seuraavana viikonloppuna anopin synntärit, en tykää numerosta seitsemän ja sitten alkaakin jo suuri paasto (ortodoksihäät).